Alivakuutussihteeri

Miksei Suomessa kannusteta eläkesäästämiseen?

Alivakuutussihteeri-podcastissa työeläkkeen täydentämistä omilla säästöillä pohtivat Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ja Finanssiala ry:n henki- ja työeläkevakuutusasioista vastaava johtava lakimies Piritta Poikonen. * Jopa 600 000 suomalaista on vuosien saatossa säästänyt itselleen työeläkettä täydentävää lisäeläkettä, mutta nykyisin uusia lisäeläkesäästäjiä ei juurikaan ole. Ikärajoja koskeneet lakimuutokset ovat tappaneet suomalaisten innon säästää itselleen lisäeläkkeitä. * Professori Niku Määttänen kaipaa Suomeen sellaisia lisäeläkkeitä, joita maksettaisiin samansuuruisina kuukausittain hautaan asti. Näin esimerkiksi asuntovarallisuutta voisi hyödyntää paremmin eläkeajan toimeentulon täydentämiseen. * Alivakuutussihteeri-podcast virittäytyy pohtimaan sitä, millaisia esteitä Suomessa lisäeläkesäästämisen tiellä on. Finanssiala tavoittelee sitä, että omia lisäeläkesäästöjä voisi ryhtyä nostamaan silloin, kun jää eläkkeelle. Nykyisin itse säästämiään lisäeläkkeitä saa alkaa nostaa vasta kun täyttää 70 vuotta – riippumatta siitä, minkä ikäisenä jää tavalliselle vanhuuseläkkeelle. -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei tulvivalle sääntelylle näy loppua?

Miksei tulvivalle sääntelylle näy loppua, kysytään Alivakuutussihteeri-podcastissa Rajusti lisääntyvän sääntelyn syitä ja seurauksia pohtivat podcastissa Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen ja Finanssiala ry:n lainsäädännöstä vastaava johtaja Hannu Ijäs. Lainsäädäntöasiantuntijoiden mukaan lisääntyvä sääntely ei ole aina kuluttajan etu, vaikka niin luullaan. Esimerkiksi finanssialalla sääntelytaakka on jo niin suuri, että se vähentää kilpailua. Ongelmaan kuin ongelmaan ratkaisu on sääntelyn lisääminen – harvoin katsotaan kokonaisuutta tai poistetaan jotain. Sääntelymassan aiheuttamat kustannukset siirtyvät ennen pitkää hintoihin. -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei pankkikriisi leviä muuhun Eurooppaan?

Millaisia väärinkäsityksiä Silicon Valley Bankin ja Credit Suissen kaatumisiin liittyy? Alivakuutussihteeri-podcastin haastattelussa pankkien kriisinratkaisun ja vakavaraisuuden huippuasiantuntija, Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi. Euroopan alueella viranomaisilla on jo olemassa vahvat työkalut, joilla taklata ongelmia. Tarvittava sääntely luotiin jo finanssikriisin jälkeen. Ilmenneet vaikeudet eivät ole osoittaneet puutteita pankkien kriisinratkaisusääntelyssä. -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Ajaako asuntolaina perikatoon?

Korot nousevat ja suomalaisten kotitalouksien velkataakasta esitetään huolestuneita kommentteja. Finanssialan pyöreän pöydän keskustelussa pohditaan huippuasiantuntijoiden voimin, ajaako asuntolaina suomalaiset perikatoon. Keskustelua on herättänyt erityisesti tulosidonnaisen velkakaton puute, jollaista on esitetty yhdeksi ratkaisuksi velkaantumiseen. Viranomaisten työkalupakissa on jo työkaluja, joilla hillitä velkaantumista. Asuntolainakatto rajaa asuntolainan kokoa suhteessa vakuuksiin. Lainanhakijan maksukykyä arvioidaan pankeissa Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti stressitestillä. Tämän vuoden alusta tuli voimaan myös Fivan suositus, joka määrittää, miten paljon enimmillään asuntolainanhakijan nettotuloista voi kulua erilaisten velkojen hoitoon. Vaikutuksiltaan se on lähellä tulosidonnaista velkakattoa. Lisäksi eduskunta on juuri hyväksynyt lain, joka sisältää 30 vuoden enimmäispituuden asuntolainoille. Finanssialan huolena on ollut, että erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole kunnollista käsitystä. Toimet vaikuttavat velkaantumiseen, työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto. Näistä yhteisvaikutuksista on tarvetta saada tietoa ennen kuin aletaan esittää uusia toimia kuten tulosidonnaista velkakattoa. Miten talouden asiantuntijat näkevät suomalaisten velkaantumisen ja asuntolainoituksen nykytilan? KESKUSTELEMASSA * Marja Nykänen, johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki * Juha Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö * Emilia Kullas, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA * Veli-Matti Mattila, pääekonomisti, Finanssiala ry -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei kansa saisi vaurastua?

Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen olisi valmis poistamaan osakesäästötililtä talletusmääräkaton kokonaan ensi vaalikauden aikana. Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Jaakko Mustakallio kannattaa osakesäästötilin katon ylärajan kaksinkertaistamista nykyisestä. Finanssialan tavoitteena on, että osakesäästötilin yläraja kaksinkertaistettaisiin 50 000 eurosta 100 000 euroon. Noin 300 000 suomalaista on avannut osakesäästötilin.  Millä muulla tavoin poliitikot ruokkisivat suomalaisten säästämis- ja sijoitusintoa ensi vaalikaudella? -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä

* Miksi finanssisääntely on niin pirstaleista? Muun muassa tähän kysymykseen Alivakuutussihteeri-podcastin kansanedustajavieraat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Sakari Puisto (ps.) ottavat kantaa. * Käsittelyssä on myös se, mitä osakesäästötilille pitäisi ensi vaalikaudella tehdä ja se, pitäisikö Suomessa olla palvelulupaus. Palvelulupauksessa on kyse siitä, että tehtäisiin selvemmäksi, millaista hoivaa ja hoitoa esimerkiksi vanhuksille annetaan elämän loppuvuosina. * Poliitikkovieraat saivat etukäteen tutustuttavakseen poliittisille vaikuttajille tehdyn FA:n kyselytutkimuksen tulokset. Siinä oli pyydetty ottamaan kantaa erilaisiin väittämiin liittyen tulevan vaalikauden keskeisiin aiheisiin. * Tästä pääset tutustumaan koko vaikuttajatutkimukseen! [https://www.finanssiala.fi/julkaisut/vaikuttajakysely-finanssialan-hallitusohjelmatavoitteista-2022/] -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei säästetä surevaa omaista paperisodalta?

* Ihmisen kuolemaan liittyvät käytännöt ovat lainsäädännössä jääneet pahasti jälkeen paperiin perustuvalle aikakaudelle, todetaan FA:n tuoreessa Alivakuutussihteeri-podcastin jaksossa. * Kun ihminen kuolee, syöksee se lähiomaiset lomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti. Useista kuolemaan liittyvistä tiedoista olisi olemassa jo valmiina merkinnät tietojärjestelmissä, mutta lainsäädännön tai tottumuksen vuoksi asiat on hoidettava paperisessa muodossa. Kaivattaisiin myös automaattista tietojenvaihtoa tietojärjestelmien välillä. * Muutos vaatii usean lain muuttamista ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä – siksi omaisten vaivaa säästävät muutokset vaativat käytännössä hallitusohjelmakirjauksen. Suomeen tarvitaan niin sanottu kuoleman ekosysteemi. Se on sähköinen järjestelmä, joka kokoaisi tiedot yhteen palveluun, jonka kautta kuolinpesän asioiden hoitaminen olisi sujuvaa muun muassa verohallinnon, maistraattien, digi- ja väestötietorekisterin sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Aiheesta keskustelemassa: * Pekka Rehn, ylijohtaja, Digi- ja väestötietovirasto * Heidi Hietala, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto. * Sampo Lapila, varainhoidon lakimiesten johtaja, Nordea * Juontajina Pirita Ruokonen ja Jussi Karhunen -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei yrittäjä saa päättää itse eläkkeestään? Osa 2

Alivakuutussihteeri-podcast keskittyy kahden jakson verran yrittäjien eläkevakuutukseen. Ensimmäisessä osassa kysyttiin, miksei yrittäjä saa päättää itse omasta eläkkeestään ja nyt toisessa osassa arvioidaan järjestelmän rahoitusta ja ratkaisuvaihtoehtoja. Vastaajana ovat: * Kirsi Terhemaa, eläke- ja yksityisvakuutusyksikön neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö * Mikko Kautto, toimitusjohtaja, Eläketurvakeskus * Janne Makkula, johtaja, Suomen Yrittäjät * Mikko Kuusela, johtaja, Finanssiala ry Podcastin aluksi Kirsi Terhemaa valottaa eduskunnassa olevaa yrittäjäeläkelain uudistusta ja sitä, minkälaista yhteensovittamista prosessi vaati erilaisten intressiryhmien kanssa. ”Pohjimmaltaan kyse on erilaisten yrittäjien tunnistamisesta ja heidän järjestelmänsä räätälöimisestä”, kuvailee Terhemaa. Haastatteluosiossa kuullaan myös Janne Makkulan mietteitä ratkaisuvaihtoehtojen moninaisuuden saavuttamisesta. Suomen Yrittäjät edustavat 115 000 yrittäjää, mikä on yli puolet YEL-vakuutetuista. Keskustelussa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto asettaa raamit eläkejärjestelmän tilasta ja arvioita onko kokonaisvaltaiselle remontille tarvetta vai tuleeko järjestelmää uudistaa enemmän pala palalta. Yhteenvetoa ja kokoavaa ääntä keskustelussa kuullaan eläkeyhtiöitä edustavan Finanssiala ry:n johtajalta Mikko Kuuselalta. -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei yrittäjä saa päättää itse eläkkeestään? Osa 1

Yrittäjien työeläketurvaa (YEL) ollaan parhaillaan uudistamassa. Järjestelmä ja sen uudistaminen ovat keränneet kritiikkiä yrittäjiltä itseltään, mutta sille on olemassa myös laajaa kannatusta. Millaisena yrittäjät näkevät nykyisen YEL-järjestelmän? Millaisia kehitystarpeita YELiin liittyy?  Alivakuutussihteeri-podcast käsittelee YELiä kahden jakson verran. Ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa ovat: * Liisa Hanén, puheenjohtaja, Mikro- ja yksinyrittäjät ry. * Terhi Majasalmi, varallisuusvalmentaja ja yrittäjä * Olli Koski, yhteiskuntasuhdejohtaja, Wolt * Tuomas Matikka, johtava tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.

Miksei vain kiristettäisi verotusta?

Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.   Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia:  ”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.   ”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.   ”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa.  Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua.  ”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo.   -------------------------------------------------------------------------------- Hosted on Acast. See acast.com/privacy [https://acast.com/privacy] for more information.