Maijastina Kahlos
Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjaa. Minun nimeni on Maijastina Kahlos. Olen antiikintutkija, ja tässä podcast-sarjassa keskustellaan antiikin Kreikasta ja Roomasta, kirjallisuudesta ja historiasta. Kutsun podcastiini keskustelemaan suomalaisia antiikintutkijoita ja antiikin kirjallisuuden kääntäjiä. Antiikki nyt!...
Tässä toisessa podcastjaksossa jatkan antiikin maineikkaimman filosofinaisen Hypatian elämäntarinaa. Tässä jaksossa kerron Hypatiasta intellektuellina, joka osallistui myös oman aikansa yhteiskunnalliseen elämään. Kerron myös Aleksandrian räjähdysherkästä tilanteesta, josta pääsemme pohtimaan Hypatian kauhistuttavaa murhaa ja etsimään syyllisiä. Hypatiaa on käytetty monien asioiden ja aatteiden symbolina, ja siksi kerron myös hänen kuolemanjälkeisestä maineestaan. Pohdin myös sitä, mikä oli Hypatian ihonväri. Hypatia on päähenkilönä mm. elokuvassa Agora ja aivan tuoreessa suomalaisessa kirjallisuudessa, nimittäin Karissa Ketun romaanissa H. Hypatia elää!
Tässä ja seuraavassa podcastissa kerron antiikin tunnetuimman filosofinaisen Hypatian elämästä, urasta ja kuolemasta. Lopussa kerron vielä Hypatian kuolemanjälkeisestä maineesta. Sukupolvet toisensa jälkeen palaavat Hypatian pariin ja pohtivat hänen kammottavaa murhaansa. Hypatian traaginen kuolema määrittää ja vääristää hänen elämäänsä niin, että hänen elämäänsäkintarkastellaan hänen väkivaltaisen kuolemansa kautta. Siksi tässä ensimmäisessä podcastpuoliskossa kerron ennen kaikkea hänen elämästään ja urastaan matemaatikkona, tähtitieteilijänä, filosofina ja opettajana.
Tässä podcastjaksossa kerron Euchrotiasta ja Urbicasta. He olivat aristokraattinaisia myöhäisantiikin Etelä-Galliassa (nyk. Etelä-Ranskassa) ja karismaattisen kristityn Priscillianuksen seuraajia 300-luvun lopulla. Oliko Priscillianus esihippi ja vapaan rakkauden apostoli? Tässä podcastjaksossa kerron myöhäisantiikin kristillisestä liikkeestä, jota valtaa pitävät piispat paheksuivat. Lopulta Priscillianus ja hänen lähimmät seuraajansa teloitettiin.
Tämän jakson aiheena on barbaariprinsessa Pelagia. Hän oli naimisissa kahden “viimeiseksi roomalaiseksi” kutsutun sotapäällikön kanssa, ensin Bonifatiuksen ja sitten Aëtiuksen kanssa. Tässä jaksossa puran näihin viimeisiin roomalaisiin liitettyjä myyttejä. Kirkkoisä, Hippon piispa Augustinuskin käväisee tarinassa. Tämä onkin aikamoista salapoliisityötä. Kuka oli Pelagia ja mitä hänestä tiedetään?
Tämän jakson aiheena on mahtisormus, neito hädässä ja sankarille luvattu puoli valtakuntaa. Vai miten tarina lopulta menikään? Länsi-Rooman keisarin sisar Justa Grata Honoria oli mukana ulkopoliittisessa selkkauksessa, jonka seurauksena hunnien johtaja Attila hyökkäsi Länsi-Rooman alueille Galliassa (nyk. Ranskassa). Onko tarina Honoriasta edes totta vai onko kyse hovijuorusta?
Tässä jaksossa kerron Galla Placidian monivaiheisesta elämästä Länsi-Rooman sotaisissa vaiheissa. Hänen uransa alkoi keisarillisena prinsessana. Vuonna 410 Alarikin johtamat gootit valtasivat Rooman kaupungin ja samalla veivät Galla Placidian panttivankina mukanaan. Mitä sen jälkeen tapahtui? Miten gootit kohtelivat häntä ja muita roomalaisia sotavankeja? Kuinka Galla Placidia lopulta päätyi Länsi-Rooman sijaishallitsijaksi? Galla Placidian elämä oli niin vaiheikas, että siitä saisi tosipohjaisen seksiä ja väkivaltaa tihkuvan sarjan ”Galla”, neljä tuotantokautta. Olen vapaaehtoinen konsultoimaan käsikirjoittajia. Athaulfin osaa voisi esittää Chris Hemsworth.
Historiasta tunnemme kaksi merkittävää kaulakoruskandaalia. Kuuluisin on vuoden 1785kaulakoruskandaali, suuri vedätys, johon Ranskan kuningatar Marie Antoinette tahtomattaan sotkettiin. Kuningatar itse asiassa ei ollut osallinen, mutta hänen maineensa kärsi silti. Toinen vähemmän tunnettu kaulakoruskandaali tapahtui 300-400-lukujen vaihteessa ja liittyy Serenaan, keisari Theodosius I:n veljentyttäreen, josta tuli Länsi-Rooman vaikutusvaltaisin nainen. Tässä jaksossa kerron Serenan elämäntarinan.
Roomalainen runoilija Ausonius (n. 310 – n. 395) ylisti runosikermässään ”Bissula” germaanineitoa nimeltä Bissula. Runosta saamme selville, että Bissula on Ausoniuksen orja, joka oli jäänyt sotavangiksi aivan lapsena. Ausonius vapautti hänet ja otti hänet kasvattitytökseen. Mutta oliko Bissula myös Ausoniuksen rakastajatar tai jalkavaimo? Emme tiedä Bissulasta muuta kuin sen, mitä Ausonius hänestä kirjoittaa tuossa runosikermässä. Oliko runoilijan kuvaama Bissula historiallinen henkilö vai oliko hän runoilijan eroottinen fantasia, jossa isännästä tulee ylistämänsä barbaarineidon valtaan alistuva orja?
”Mutta sinä yönä minä salaa lähdin matkaani hänen jäädessään sinne rukoilemaan ja itkemään. … Tuuli puhalsi ja pullisti purjeemme, ja rannikko häipyi näkyvistämme. Mutta siellä rannalla seisoi aamulla äitini sairaana surusta jamurheesta valittaen …” (Augustinus, Confessiones 5.8; suomentanut Otto Lakka). Tässä podcastjaksossa jatkan kerrontaani kirkkoisänä tunnetun Augustinuksen naisista: kerron Augustinuksen äidistä, josta hän kirjoittaa hyvin paljon Tunnustuksissa.Edellä oleva tekstikatkelma on Tunnustusten viidennestä kirjasta, ja se kertoo Augustinuksen kompleksisesta äitisuhteesta. Siinä Augustinus lähtee äidiltään salaa kotiseudultaan Pohjois-Afrikasta Italiaan. Muttamitä muuta Augustinus paljastaa äitisuhteestaan?
Antiikki nyt! podcast pureutuu tässä ja seuraavassa jaksossa Augustinuksen naisiin. Augustinus on kestojulkkis. Hänet muistetaan kirkkoisänä eli kristillisten kirkkojen kunnioittamana arvovaltaisena opettajana. Minulle hän on yksi historiantutkimuksen lähde. Tässä jaksossa kerron Augustinuksen puolisosta - naisesta, jonka hän mainitsee ikään kuin ohimennen Tunnustustensa (Confessiones) 6. kirjassa. Hän ei koskaan mainitse naisen nimeä. Tämän naisen kanssa hän eli viitisentoista vuotta, ja tämä synnytti hänelle pojan. Seuraavassa podcastjaksossa kerron Augustinuksen äidistä, josta hän sitten kirjoittaakin hyvin paljon.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti