Sari Toivola
Eläimellistä viestintää -podcast tarjoaa lajirajat ylittäviä näkökulmia sekä ajankohtaisiin että ajattomiin eläinaiheisiin. Tässä podcastissa tutkittu tieto ja eläinlähtöisyys kohtaavat, kun eläinlähtöisen viestinnän asiantuntija pohtii kera vaihtuvien vieraiden, miltä maailma näyttää muiden kuin ihmislajin edustajien...
Eläimellistä viestintää -podcast is back! Tällä kertaa pureudumme rotukoiramaailman epäkohtiin kissoja unohtamatta. * Miksi koiramaailman pitää muuttua? * Mikä nykymuotoisessa rotukoiratouhussa oikein mättää? * Onko modernissa kenneltoiminnassa mitään hyvää? * Astutaanko muiden lajien kanssa samoihin sudenkuoppiin joihin koirien kanssa on jo kertaalleen astuttu? * Mitä pitäisi tapahtua, että rotukoirien jalostus saataisiin nykyistä terveemmälle pohjalle? Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin klinikkaeläinhoitajan ja Eroon ääripiirteistä -kansalaisaloitteen alullepanijan Kaisa Lehtolan kanssa. Tervetuloa mukaan! Allekirjoita Ääripiirteisten koiren ja kissojen jalostuksen kieltäminen -kansalaisaloite [https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17138] Tutustu Eroon ääripiirteistä -kansalaisaloitteeseen [https://www.eroonaaripiirteista.fi/]
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin bonusjaksossa tarkastellaan hyttysmyrkkyjen vaikutuksia hyttysen näkökulmasta, hieman laajempaakin hyönteisnäkökulmaa sivuten. Hyttyset täyttävät tutkitusti valtaosan eläimen kivulle asetetuista kriteereistä. Näyttö niiden kivuntunnon puolesta on vahvaa. Kyky kokea kipua tarkoittaa myös kykyä kärsiä. Hyttysmyrkkyjen varsinaisen kohteen, eli hyttysen, intressit ja kokemukset sivuutetaan hyttysmyrkkyjen käyttöä koskevassa keskustelussa kuitenkin usein kokonaan. Myrkyistä on kuitenkin vakava-asteista haittaa pölyttäjien ja vesieliöiden ohella hyttysillekin. Myrkkyjen käytöstä yksilölle aiheutuva haitta tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mietittäessä hyttyskarkotteiden ja torjunta-aineiden käytön oikeutusta. Jakson sisällön lähdetietoineen löydät tekstimuodossa osoitteesta sarijakuva.fi/blogi [https://sarijakuva.fi/blogi/2024/07/05/hyttysnakokulmaa-myrkkykeskusteluun/]
Keskustelu filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blomin kanssa jatkuu tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa. Ihmisen ylivertaisuudella ja ainutlaatuisilla kyvyillä muihin elollisiin nähden on pitkät juuret länsimaisessa ajattelussa. Onko ihmisen ylivertaisuudelle kuitenkaan nykypäivänä minkäänlaisia todellisia perusteita? Mitkä ovat ne tekijät, joiden perusteella olemme valmiita myöntämään muunlajisille eläimille oikeuden hyvään elämään ja hyvään kohteluun? Lisäksi pohdimme sekä ihmisen että muunlajisten eläinten kipuun perehtyneen filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blomin kanssa kivun syvintä olemusta. Mitä kipu on? Ketkä sitä tuntevat? Miten sitä mitataan? Miten kesy- ja luonnoneläimen kivun havainnointi ja hoito eroavat toisistaan? Miten voin omalla toiminnallani tuottaa mahdollisimman vähän kärsimystä muunlajisille eläimille?
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa pohditaan eläinetiikkaa ja muun muassa sitä, onko eettisesti hyväksyttäviä eläinkokeita olemassakaan? Eläinkokeita on tyypillisesti totuttu pitämään ihmiskunnan kehitykselle välttämättöminä. Niiden avulla on saavutettu tieteellisiä läpimurtoja, mutta niillä on pimeäkin puolensa. Ne aiheuttavat kärsimystä suurelle määrälle eläimiä. Eläinkokeissa saadut tulokset eivät välttämättä ole luotettavia, tai sellaisenaan sovellettavissa ihmiseen. Läheskään kaikki eläimillä testatut lääkkeet tai muut tuotteet eivät myöskään päädy kuluttajamarkkinoille asti. Voiko eläinkokeista olla hyötyä eläimille itselleen? Oikeuttaako lajitovereille koituva hyöty yksilölle aiheutuvan kärsimyksen? Millainen olisi se ihannemaailma, jossa eläinkokeille ei yksinkertaisesti koettaisi olevan tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin tässä jaksossa vastauksia kanssani pohtimassa on filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blom.
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa pohditaan, onko persoonallisuus ihmisen yksinoikeus? Pitkään persoonallisuuden nimittäin ajateltiin kuuluvan yksinomaan ihmiselle. Sittemmin sen on kuitenkin havaittu olevan eläinkunnassa sangen laajalle levinnyt ominaisuus. Mítä persoonallisuudella tarkoitetaan? Millaisilla eläimillä tiedetään olevan persoonallisuus? Miten eläinten persoonallisuutta tutkitaan? Muun muassa näihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa koirien ja kissojen käyttäytymistä selvittänyt tutkijatohtori Milla Salonen. P.S. Vastaa Millan ja hänen tutkijakollegoidensa kehittämiin käyttäytymiskyselyihin, joiden avulla saat tietoa oman koirasi tai kissasi persoonallisuudesta: https://petsofi.fi/ [https://petsofi.fi/]
Eläimellistä viestintää -podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa pohdimme kissoihin erikoistuneen eläintenkouluttajan (AT) Janina Rönnqvistin kanssa, miksi kissan- ja lemmikinomistajat ylipäätään turvautuvat herkästi someen ja pyytävät sieltä apua ongelmiinsa. Millaisia ongelmia eläinten käyttäytymistä tai terveyttä koskeviin someavunpyyntöihin liittyy? Entä voiko somessa käytävistä keskusteluista olla hyötyäkin? Miten eläinten terveys- ja käyttäytymisongelmiin liittyvää somekeskustelua voisi kehittää eläinlähtöisempään ja eläimen hyvinvointia parantavampaan suuntaan?
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin bonuspalassa pohditaan, ruokinko minä someraivoa? Onko yhteiskunnallinen somevaikuttaja vastuussa viestiensä mahdollisista vaikutuksista ja jos, niin kenelle? Lisääkö moraalinen someraivo ihmisryhmien välistä vastakkainasettelua? Kuka poliittisen ja yhteiskunnallisen somekeskustelun sävyn ja suunnan loppupeleissä edes määrää ja miten siihen voi itse yrittää vaikuttaa? Tämän bonuspalan sisältö lähdetietoineen löytyy tekstimuodossa Eläimellistä viestintää blogista, osoitteesta: https://sarijakuva.fi/blogi/2021/08/22/ruokinko-mina-someraivoa/ [https://sarijakuva.fi/blogi/2021/08/22/ruokinko-mina-someraivoa/]
Tässä ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa pohditaan, onko somevaikuttaja vastuussa eläinten hyvinvoinnista? Onko sosiaalisella medialla ylipäätään vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja kenelle vastuu eläinten huomioimisesta somevaikuttajamarkkinoinnissa loppukädessä kuuluu? Podcastin thumbnail-kuva LilBub-kissasta: Indiana Public Media CC BY-NC 2.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/ [https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/]
Tässä jaksossa pohditaan, millaista eläinkäsitystä valtamedian harjoittama journalismi ruokkii ja on osaltaan mukana normalisoimassa. Onko suurten medioiden tuottaman journalismin näkökulman oltava aina automaattisesti ihmiskeskeinen, vai onko muunlajisten eläinten nykyistä parempaan huomiointiin olemassa keinoja? Podcastissa viitattu: Hannele Kauppinen (2018). https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103513 [https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103513] Alex Lockwood (2019). https://tinyurl.com/5esmwexa [https://tinyurl.com/5esmwexa] Animals and media (n.d.). https://talk.eco/wp-content/uploads/Animals_and_Media_Style_Guide.pdf [https://talk.eco/wp-content/uploads/Animals_and_Media_Style_Guide.pdf] The Daily Pitchfork (2015). https://dailypitchfork.org/?p=525 [https://dailypitchfork.org/?p=525]
Tässä jaksossa pohditaan, kuka asettaisi rajat vastuuttomalle vaikuttamisviestinnälle? Voiko nk. suurelle yleisölle suunnatun yhteiskunnallisen vaikuttamisviestinnän nimissä esittää väitteitä ilman vastuuta ja todistustaakkaa? Miten medioiden mainospaikoilla julkaistavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamisviestintään pitäisi puuttua ja kenen toimesta?
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti