Ellun Kanat
Kommunikaatio on maailman tehokkain muutostyökalu. Ellun Kanat on muutostoimisto, joka auttaa asiakkaitaan hyödyntämään sisäisen ja ulkoisen muutoksen tekemiseen kommunikaatiota, viestintää.
Vieraileva juontaja Anna Perho kaivaa totuuden esiin kiroilevista kanoista ja uudesta toimitusjohtajasta Jenny Antosesta Mitä tarkoittaa, että Ellun Kanat on nykyisin muutostoimisto? Eikö sieltä saa enää viestintää? Ellun Kanat -podcastin erikoisjaksossa vierailee juontajana suorista sanoista tunnettu toimittaja, valmentaja Anna Perho. Tehtävänä on ottaa selville, mistä Ellun Kanoissa on nykyisin kyse ja mistä tuore toimitusjohtaja Jenny Antonen on tehty. Perhon mielestä Ellun Kanat oli aiemmin konsulttien kovisjengi, joka haastoi asiakkaiden näkemyksiä kirosanoja säästämättä. Entä nyt? Totuus kirkastuu alle tunnissa. Jenny Antonen kertoo viestinnän ja onnistuneen muutoksen kytköksestä, johtamisfilosofiastaan, kärsimättömyyden kirouksesta sekä perjantaihepuleista, joihin Kanojen toimistolla on jo totuttu. Mutta mitä Antonen lupaa jokaiselle Ellun Kanojen asiakkaalle?
Suomi on raporttien, selvitysten ja mietintöjen luvattu maa. Liian usein ne unohtuvat tietokoneiden ei koskaan avattuihin kansioihin. Mutta: poikkeuksia on! Helsingin kaupungille toteutettu selvitys luovien alojen työllisyyden ja yritysten määrän kasvattamisesta näyttää erilaiselta. Se on poikkeuksellinen sekä tilaajan motiivien että selvityksen vastaanoton näkökulmasta. Selvitys nimeltä 9 tekoa Helsingille esittää nimensä mukaisesti toimenpiteitä, joihin kaupunki voi ryhtyä. Ideat tekoihin syntyivät osallistamalla lähes sata luovien alojen ammattilaista ja asiantuntijaa prosessiin. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo, mitä selvityksen julkaisun jälkeen on tapahtunut. Ellun Kanojen tiimiin kuulunut Katja Lindroos (Urban Practice) pohtii, miksi luovien aloihin satsaaminen on osoittautunut monissa kaupungeissa vaivan arvoiseksi. Muutosloikka on Ellun Kanojen podcast-sarja, jossa kerrotaan hankkeista, jotka näyttävät tavanomaisilta, mutta joissa on tapahtunut jotain, joka on yllättänyt organisaatiot – myönteisesti.
Miten kasvua johdetaan? Entä kun muutoksen johtaminen epäonnistuu? Marianne Vikkula kertoo kokemuksistaan kansainvälisen alustajätin Woltin skaalaamisesta, ensin operatiivisena johtajana ja sittemmin toimitusjohtajana. Elina Björklund vei toimitusjohtajana läpi lastenvaatebrändi Reiman digitalisoimisen ja kansainvälisen kasvun. Hän joutui myös nopeasti järjestelmään yrityksen toiminnan uudelleen Ukrainan sodan alkaessa. Tässä podcastissa Ellun Kanojen toimitusjohtaja Nelli Såger keskustelee kahden eri tyyppistä muutosta vetäneen johtajan kanssa muutosjohtamisen parhaista käytännöistä. Jos muutos ei onnistu, syynä on muutoksen konkarien mukaan joko johdon kyvyttömyys sitoutua siihen, tai se, ettei työntekijöille ole tarpeeksi selvästi kerrottu miksi muutos toteutetaan — ja mitä tapahtuu, ellei ei se toteudu. Molemmat johtajat pohtivat podcastissa myös muutoksen sanallistamisen tärkeyttä, parhaita muutoksen johtamisen työkaluja sekä sitä, miten johtaja huomaa muutoksen tarpeen, jos ulkoista pakkoa ei siihen ole.
Miksi puhutaan erikseen kriisijohtamisesta tai muutoksen johtamisesta? Eikö kaikki ole vain johtamista muuttuvissa olosuhteissa? Tässä jaksossa vieraana ovat kriisijohtamisen legenda, muun muassa Stockmannin hallituksen puheenjohtajana vaikuttanut Lauri Ratia ja hallitusammattilainen Mika Sutinen. He pohtivat Ellun Kanojen toimitusjohtajan Nelli Sågerin kanssa kriisin ennakointia ja kriisijohtamisen parhaita käytäntöjä, johtajan viestintäkyvykkyyden ja tunneälyn merkitystä. Ratia ja Sutinen jakavat omien kokemustensa kautta kehittyneet näkemykset. Toimitusjohtajan kyvyt ovat ratkaisevassa roolissa, sillä usein kriisijohtaminen epäonnistuu. Olennaista on, että jokainen ymmärtää oman tehtävänsä poikkeustilanteessa. Entä miten johtaja huolehtii omasta jaksamisestaan?
Tässä jaksossa Ellun Kanojen Jenny Antonen saa vieraakseen yrityskulttuurivaikuttaja Panu Luukan puhumaan kohtaamisten merkityksestä työelämässä – ja siitä, miksi juuri nyt on vaarana, että unohdamme niiden todellisen arvon. Kohtaamiset eivät ole pehmeä lisä, vaan strateginen käyttöliittymä muutokseen. Ne rakentavat yhteistä ymmärrystä (sensemaking), sitoutumista ja toimintakykyä. Kun kohtaamisia ei johdeta, kulttuuri jää reaktiiviseksi – ja muutos laimeaksi.
”Tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne, jotka osaavat kysyä paljon kysymyksiä”, Linda Liukas sanoo. Voi sanoa, että lastenkirjailija Linda Liukas on tehnyt uteliaisuudesta elämäntehtävänsä. Se ei ole huono valinta. Sanotaan, että tekoälyn aikana tieto vanhenee nopeasti, mutta uteliaisuus on kilpailuetu, jonka arvo kasvaa ajan myötä. Harvard Business Schoolin tutkimuksen mukaan uteliaat johtajat luovat psykologisesti turvallisempia tiimejä. Uteliaisuus myös kehittää muutoskyvykkyyttä. Linda Liukas on nyt kirjoittanut tietokirjan tietokoneiden historiasta. Tässä haastattelussa ei kuitenkaan puhuta vain teknologiasta ja tekoälystä, vaan enemmän siitä, miten säilyttää uteliaisuus maailmassa, joka palkitsee valmiita vastauksia. Haastattelussa Liukas kertoo sienitietokoneista, pasianssista joka johti tunnetun algoritmin syntyyn, ja siitä miksi hän 40-vuotiaana opettelee C-kieltä. Nämä eivät ole vain hauskoja tarinoita, niissä on kyse uteliaisuudesta elämänasenteena — ja myös halusta kysyä parempia kysymyksiä.
Kaikissa yrityksissä johto pitää strategiaa tärkeänä, ainakin periaatteessa. Mutta miten tehdä strategian toimeenpanovaihe niin, että siitä innostuu ja kokee omistajuutta jokainen työntekijä? Turun Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Tomi Kielo kertoo, miten strategiaa juurrutettiin hieman toisella tapaa kuin yleensä. Useinhan tehdään niin, että toimitusjohtaja vetää kalvosulkeiset valitulle joukolle, ja sen sen jälkeen esihenkilöt täyttävät exceliä, jolla seurataan toteutusta. TOKissa juurrutus aloitettiin kiteyttämällä strategiasta yksi asia, jonka viestiminen koko 2 700 henkilön työyhteisöön pidettiin tärkeänä. Sen jälkeen strategiasta tehtiin keskijohtoa osallistamalla tarina. Sen sisäistämiseen ja sanoittamiseen laitettiin paljon aikaa. Sen jälkeen jokainen yksikkö sai luoda itse ensimmäisiä toimenpiteitä straegian toimeenpanoon.
Viime vuonna valta vaihtui vaalien tuloksena yli 70 maassa. Tulokset olivat dramaattisia: perinteiset puolueet hävisivät vaalit kaikkialla maailmassa, ja populistit nousivat valta-asemiin. Ellun Kanojen yhteiskunta-analyytikko, johtaja Jukka Manninen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Milla Halme pohtivat populistien globaalin suosion syitä ja seurauksia. Yksi seuraus on, että politiikasta on tullut showpainia, jossa ei haeta yhteisiä ratkaisuja vaan näytösluontoisia voittajia ja häviäjiä. Ellun Kanat -podcastissa pohditaan myös yksinvaltaisen, autokraattisen vallan yleistymistä ja demokraattisen päätöksenteon hapertumista. Ilmiölle etsitään poikkeuksia. Entä löytyykö politiikan kehityksestä mitään myönteistä? Ellun Kanat -podcastin juontaa muutosjohtamisen palveluiden vetäjä Marjaana Toiminen.
Trump palaa Valkoiseen taloon vahvan republikaanienemmistön tukemana. Edessä on kriittinen kahden vuoden jakso. Miten toisen ja samalla viimeisen kautensa aloittava ‘lame duck’ -presidentti Trump toimii: käyttääkö hän tämän aikaikkunan isoihin lainsäädäntöhankkeisiin vai henkilökohtaiseen agendaansa? Milla Halme ja politiikan analyytikko Jukka Manninen avaavat, miten Trump mursi demokraattien perinteisen koalition ja mikä on republikaanien tulevaisuus, kun Trump ei siedä kilpailevia tähtiä.
Aina on vaalit kääntyy tällä kertaa katsomaan rapakon taakse. Marraskuun presidentinvaalit ovat vuoden 2024 globaalin vaalisuman huipennus. Vaikuttamisen asiantuntijat ja vaali-intoilijat Jukka Manninen ja Milla Halme pureutuvat tiukkaan vaaliasetelmaan: miksi muutama osavaltio ratkaisee koko vaalin tuloksen? Mitä Trump ja Harris edustavat? Ja miksi näillä vaaleilla on väliä myös meille Suomessa?
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti