FI - Historia ja faktat

Maastrichtin sopimus ja sen muutokset

Maastrichtin sopimus, jonka virallinen nimi on Euroopan unionista tehty sopimus, allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Maastrichtissa Alankomaissa. Sen allekirjoittivat Euroopan yhteisöjen silloiset kaksitoista jäsenmaata. Sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 1993, kun kaikki jäsenmaat olivat ratifioineet sen. Maastrichtin sopimuksella perustettiin virallisesti Euroopan unioni, jolloin Euroopan talousyhteisö muuttui yhtenäisemmäksi ja kattavammaksi unioniksi. Sillä otettiin käyttöön myös EU:n kansalaisuus.

Srebrenican muistaminen

Kenraali Ratko Mladićin johtamat Bosnian serbijoukot valtasivat 11. heinäkuuta 1995 Itä-Bosniassa sijaitsevan Srebrenican kaupungin, jonka YK oli julistanut suoja-alueeksi. Seuraavina päivinä yli 8 000 muslimia, pääasiassa miehiä ja poikia, surmattiin järjestelmällisesti ja haudattiin joukkohautoihin. Kaupungista karkotettiin tuhansia naisia, lapsia ja vanhuksia. Seksuaalista väkivaltaa koki 20 000–50 000 naista ja tyttöä. YK kuvasi Srebrenican kansanmurhaa pahimmaksi rikokseksi Euroopan maaperällä sitten toisen maailmansodan.

EU:n suurimman laajentumisen 20. vuotispäivä

Tässä jaksossa paneudutaan Euroopan historiaan ja juhlistetaan EU:n kaikkien aikojen suurimman laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuun 1. päivänä 2004 unioniin liittyi kymmenen uutta maata. Samalla EU sai yhdeksän uutta virallista kieltä. Se oli juhlallinen yhtenäisyyden ja rajattomien mahdollisuuksien hetki.

Orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivä

Transatlanttinen orjakauppa on synkkä luku ihmiskunnan historiassa. Orjakauppa kesti yli 400 vuotta, ja siitä kärsi yli 15 miljoonaa ihmistä. Orjuus lakkautettiin, mutta rasistisia ideologioita esiintyy edelleen. Ne näkyvät syrjivinä asenteina ja käytösmalleina. YK:lla on kansainvälinen orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivä. EU:lla puolestaan on rasismin torjuntaa ja monimuotoisuutta edistävä viikko. Tällaisilla aloitteilla pyritään lisäämään tietoisuutta, edistämään tasa-arvoa ja luomaan osallistavampi yhteiskunta.

Schengen-alue rakentaa keskinäistä luottamusta poistamalla rajat

Schengen-alueeseen kuuluu 27 Euroopan maata: 23 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Alueen sisällä voi matkustaa vapaasti maasta toiseen ilman rajatarkastuksia. Kaikki alkoi vuonna 1985, kun viisi EU:n jäsenmaata päätti poistaa sisärajatarkastukset.

Kansainvälinen vainojen uhrien muistopäivä.

Vuonna 2005, Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 60-vuotispäivänä, Yhdistyneet kansakunnat nimesi päätöslauselmassaan tammikuun 27. päivän kansainväliseksi vuosittaiseksi holokaustissa menehtyneiden muistopäiväksi. Sana "holokausti" juontuu kreikan polttouhria merkitsevästä sanasta. Sitä käytetään kuvaamaan natsihallinnon ja sen liittolaisten harjoittamaa kuuden miljoonan juutalaisen vainoa ja sitä seurannutta joukkomurhaa Euroopassa. Vuosien 1933 ja 1945 välisenä aikana natsihallinto ja sen liittolaiset ottivat kohteekseen myös muita ryhmiä, kuten romaneja, vammaisia, slaaveja sekä homoseksuaaleja ja tiettyjen uskonnollisten ja poliittisten ryhmien jäseniä.

Jean Monnet -talo

Kaunis olkikattoinen talo sinisine ikkunaluukkuineen vehreän puiston suojassa lähellä Pariisia. On vaikea kuvitella, että juuri tässä tavallisessa kodissa visioitiin Euroopan tulevaisuutta ja sen roolia maailmannäyttämöllä. Juuri tässä talossa kuitenkin asui ja työskenteli yksi nykyisen Euroopan unionin arkkitehdeistä: Jean Monnet.

30 vuotta EU:n sisämarkkinoita: saavutukset ja tulevat haasteet

Sisämarkkinat ovat yksi Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä saavutuksista ja yksi sen tärkeimmistä edistäjistä. Sisämarkkinat perustettiin 1. tammikuuta 1993. Niiden ansiosta tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti Euroopan unionissa. Sisämarkkinat ovat perustamisestaan lähtien edistäneet kauppaa ja lisänneet EU:n merkitystä maailmanlaajuisena kauppakumppanina. Ne helpottavat kansalaisten elämää ja edistävät kasvua ja kilpailua luomalla uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.