Helsinki Biennaali

13. Antti Majava: "Tämä aika haastaa kysymään mitä ihmisyys on – taide voi yrittää vastata siihen"

Helsinkiläinen taiteilija Antti Majava yhdistää sekä taiteellisen työn että tieteellisen kirjoittamisen. Hänen teoksensa Excursions on Actual Transit-ions haastaa kuvittelemaan, mitä on hyvä elämä ympäristökriisin aikakaudella. Miksi nykymaailma sitoo ihmisen luovaa ajattelua? Miten taiteen avulla voidaan vaalia ihmisenä olemisen moninaisuutta?

12. Tadashi Kawamata: "Majakkani on metafora saaresta joka elää"

Japanilainen Tadashi Kawamata rakentaa romusta ja löydetystä materiaalista julkisiin rakennuksiin erilaisia lisäkkeitä, kuten majoja, pesiä, savupiippuja tai siltoja. Vallisaareen hän luo väliaikaiseksi maamerkiksi puurojusta rakennetun majakan. Miksi Vallisaaren majakka on enemmän kuin majakka? Miksi käytetty ja löydetty materiaali on Kawamatan taiteessa tärkeää?

11. Paweł Althamer: “Taiteessa ei pidä olla sääntöjä”

Puolalaisen Paweł Althamerin taidetta leimaa yhteisöllisyys ja yhteistyö. Helsinki Biennaaliin hän on tehnyt elokuvateoksen Seitsemän vankia yhteistyössä Suomenlinnan avovankilan kanssa. Althamer näyttelee yhtä seitsemästä vangista, jotka pakenevat kahlitusta ympäristöstään takaisin luontoon. Miksi yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat usein pääosassa Paweł Althamerille taiteessa? Miksi ilo ja leikki ovat hänen töissään niin tärkeässä asemassa?

10. Kyungwoo Chun: “Rakastan teosteni synnyttämien kohtaamisten epävarmuutta”

Eteläkorealaisen Kyungwoo Chunin teosten ytimessä on empatia ja yhteyden solmiminen. Vallisaaren kaksi teosta, Lintujen kuuntelija ja Saaren saaret rakentuvat yhdessä Helsinki Biennaalin kävijöiden kanssa. Toinen teoksista rohkaisee kuuntelemaan, toinen kommunikoimaan. Miksi osallistava taide saa Kyungwoo Chunin tuntemaan itsensä vapaaksi? Mitä hän haluaa taiteellaan herättää ihmisessä?

9. Hanna Tuulikki: “Käsittelen surua kadonneesta luontosuhteesta ja katkenneista juurista”

Hanna Tuulikki on brittiläis-suomalainen taiteilija, säveltäjä ja esiintyjä. Hänen monitaiteelliset teoksensa yhdistävät performanssitaidetta, elokuvaa, audiovisuaalisia installaatioita, tanssia, laulua ja piirustusta. Helsinki Biennaalissa häneltä on esillä videoinstallaatio Metsänpeiton alla, joka käsittelee ihmisen kadonnutta luontosuhdetta ja sen aiheuttamaa traumaa. Voiko taiteessa voi yrittää kuroa ihmisen ja luonnon välistä railoa umpeen? Millaisia maagisia hetkiä Hanna Tuulikki koki teoksen parissa?

8. Laura Könönen: “Pohdin töissäni ihmisen peruskaihoa ja elämän absurdiutta”

Kuvanveistäjä Laura Könösen huolellisesti työstetyt mutta muodoltaan pirstaleiset teokset kuvaavat vähäeleisesti olemisen ristiriitaisuutta. Helsinki Biennaalin teoksessa pala taivasta on tipahtanut sirpaleiksi maankamaralle. Vallisaaressa on esillä osa teoksesta Ei taivasta rajana, joka sijoitetaan kokonaisuudessaan kesän 2021 jälkeen pysyvästi Helsingin Jätkäsaareen. Miten kaksi eri ympäristöä vaikutti taideteokseen? Miksi juuri kivi on paras materiaali kaihon ja kaipauksen ilmentämiseen?

7. Baran Çağinli: “Työni on kuin arkisto, joka auttaa muistamaan unohdetut”

Baran Çağinli on Turkissa syntynyt kurdi, joka asuu nykyisin Suomessa. Çağinli yhdistää teoksissaan niin kuvanveistoa, valokuvausta, videota, installaatiota sekä käsityötaitoja ja -tekniikoita. Helsinki Biennaalissa Çağinlilla on esillä kaksi teosta: toinen kritisoi sotateollisuuden ja sotien vaikutusta ihmiseen sekä ilmastoon, toinen tuo esille pakolaisten kokeman juurettomuuden. Miksi Baran Çağinli haluaa töissään välittää viestiä niiltä, jotka ovat joutuneet todistamaan sortoa ja konflikteja? Miten Suomessa asuminen on muuttanut hänen taidettaan?

6. Dafna Maimon: "Haluan jättää töihini tilaa muidenkin mielikuvitukselle"

Dafna Maimon on Porvoossa syntynyt ja Berliinissä asuva taiteilija, joka luo performanssitaidetta, osallistavia tapahtumia, videoteoksia ja installaatioita. Vallisaareen hän on luonut Shelly-nimisen hahmon, jonka suolistoon vierailija astuu. Miten Dafna Maimon tutkii teoksessaan mielen ja kehon yhteyttä? Miksi patriarkaalisia rakenteita on mielekästä kritisoida naisen kehon kautta?

5. Outi Pieski, Katja ja Birit Haarla: "Yhteys maahan tuntuu kehossa"

Pitkän kansainvälisen uran tehnyt, saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski sekä ammattilaistanssijat Katja ja Birit Haarla yhdistävät videoinstallaatiossaan niin saamelaista käsityötä kuin tanssiakin. Miksi saamenkäsityö- eli duodji-perinteen kunnioittaminen toimii vastavoimana yksilökeskeiselle kulutuskulttuurille? Miten äidin ja tytärten ensimmäinen yhteinen teos sai muotonsa?

4. Meiju Niskala: "Kuunteleminen on poliittista"

Suomi-palkitun esitystaiteilijan ja kirjailijan Meiju Niskalan teos Tulin kyllä ajatelleeksi, mutta hieman liian myöhään kutsuu Helsinki Biennaalin vierailijoita osallistumaan kuuntelemalla. Niskala kertoo, miksi hänen mielestään juuri kuunteleminen on tärkeää paitsi suhteessamme muihin mutta myös luontoon. Miksi kokemuksellisuudesta ja osallistamisesta on tullut Niskalalle omin tapa tehdä taidetta?