Sini Silvan
Ihan metsässä -podcastissa Sini Silvan käy eri puolella Suomea katsomassa, mitä metsäammattilaiset metsässä tekevät ja millainen metsäsuhde heillä itsellään on. Millaisessa metsässä ja metsätyypissä kulloinkin liikutaan? Millainen on metsänomistajan rooli? Ja mikä metsäammattilaisia...
Metsänhoitaja Kaisa Luukkonen on kotoisin Ruokolahdelta, jossa hän on männikkökankailla myös sielunmaisemissaan. Kaisa Luukkonen hoitaa metsäasiantuntijana UPM:n omia metsiä. Tähän vuodenaikaan eli syksystä talven yli kevääseen hänellä ei ole vapaa-ajan ongelmia, sillä nyt käynnissä on metsästyskausi. Luukkonen tietää myös, miten metsänhoidossa otetaan huomioon myös riistanhoidolliset elementit. UPM on tehnyt myös linjauksen, että rehevissä korvissa ei tehdä lainkaan avohakkuita. Kuuntele siis lisää podcastista. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsälehden ja Metsämiesten säätiön kanssa. Toimittajana on Sini Silvàn.
Metsäkoneenkuljettajaksi Ruokolahdella opiskellut valmistunut Tuomas Lahtinen sai heti opintojen päätteeksi vakituisen työn. Asiat ovat siis mallillaan. Lahtinen viihtyy paitsi koneen puikoissa myös kalareissuilla. Metsäkoneet ovat kiehtoneet häntä jo pikkupoikana. Hän kävi sinnikkäästi katsomassa koneiden työskentelyä. Ja parhaimmillaan kuljettajat päästivät tutustumaan myös koneisiin. Tuomas Lahtista jututettiin Ihan metsässä -podcastiin Imatralla. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsälehden ja Metsämiesten säätiön kanssa. Toimittajana Sini Silvàn.
Ihan metsässä -podcast vieraili Keski-Suomessa Keuruulla. Haastateltavana ovat yrittäjäveljekset Kai ja Aki Laaja Keuruulta. Heidän yrityksellään Metsä-Multialla on Keski-Suomessa melkoinen määrä metsäkoneita. Erityistä yrityksessä on kuitenkin sen henkilöstöpolitiikka. Aki ja Kai Laajalle paitsi puunkorjuulla, myös henkilöstöllä tuntuu todella olevan väliä väliä. Podcastissa kuullaan tästä lisää, keskisuomalaisissa rantamaisemissa. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten säätiön ja Metsälehden kanssa. Toimittajana Sini Silvàn.
Mika Tiimonen opiskeli Jyväskylän yliopistossa matematiikkaa, eteni lisensiaatiksi asti. Hän teki elämässään kuitenkin ison suunnanmuutoksen ja vaihtoi uraa metsäpalveluyrittäjäksi ja sen rinnalla metsäsijoittajaksi. Sen askeleen ottamiseen hän sai rohkaisua toiselta metsäsijoittajalta. Ihan metsässä -podcastissa Mika Tiimonen tavataan Tellan tilalla Pohja-Lankilan suunnalla Ruokolahdella. Päivän urakkana on ollut taimienistutus. Sää on mitä parhain ja aurinkoinen, sadesääkään ei Tiimosta hidasta. Hän pohtii, että vielä yhtenäkään päivänä ei ole harmittanut lähteä metsään töihin. Hän arvioi, että oma fyysinen kunto ainakin on nyt parempi kuin mitä se olisi ollut aiemmassa ammatissa.
Ihan metsässä -podcastin toisen tuotantokauden aluksi mennään Etelä-Savoon Puumalaan. Podcastissa ollaan Saimaan rantaa kiertävällä Norppapolulla metsäasiantuntija Annukka Mesiäisen kanssa. Koko Puumalasta löytyykin vain pari kolme ruokakauppaa, mutta metsä- tai puukauppaa voi käydä paljon useammassa jopa kuudessa firmassa? Mesiäinen ostaa puuta, mutta hakkuita ei tehdä silti milloin vain. Stora Enso on linjannut, että lintujen pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa metsissä hakkuita rajataan. Mesiäiselle luontoarvot ovat tärkeitä. Haaveissa on päästä vaeltamaan. Ihan metsässä -podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten Säätiön ja Metsälehden kanssa.
– Jos ajatellaan metsäalaa tasa-arvon kannalta, se on niitä harvoja, joissa naisen euro on lähes euro eli 98 senttiä. Tämä on asia, jota ei ole framille nostettu, Työtehoseuran kehittämispäällikkö Eila Lautanen kertoo Ihan metsässä -podcastin viidennessä jaksossa. Eila Lautasen kanssa on vetäydytty tulen ääreen sateen suojaan kotaan Karkkilan Murtohuhdassa. Vesisateen hälvettyä lähdetään vielä maastoon. Murtohuhdassa ihmetellään Lautasen kanssa metsäalueen monimuotoisuutta. Tärkeä luontokohde ja hirvipassi ovat lähekkäin, mutta eivät riitele keskenään. Tulien äärellä paljastuu, että Lautanen on syntynyt Ilomantsin perukoille. Häntä yritettiin saada muuhunkin koulutukseen, mutta metsä veti. – Kotikylä antoi lähtökohdat nimenomaan metsäalalle. Lukion jälkeen oli metsurikoulutus, sitten koulutus ja töitä metsäkoneenkuljettajana, insinöörikoulutus ja opettajanura. Sain työskennellä upeitten nuorien kanssa reilut 25 vuotta. Nyt hän tekee töitä Työtehoseurassa, ja tuntee metsäalan koulutuksen läpikotaisin – Jos katsotaan tätä syksyä, niin alalla aloitti noin tuhat uutta opiskelijaa. Tarkka luku taitaa olla 999, sitä ei voi olla muistamatta, Lautanen nauraa. Ihan metsässä -podcast on toteutettu Metsämiesten Säätiön ja Metsälehden tuella.
Ihan metsässä -podcastin tutkimusmatka jatkuu. Pohjois-Karjalasta on nähty Liperi ja Kontiolahden Lehmo, Keski-Suomen Laukaasta siirrytään uusimmassa Kivijärvelle, jossa tavataan Metsä-Multian metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta. Antti Ruusuvirran matkassa päästään viimein todella asiaan. Hakkuuaukealla nostellaan Ponssen ajokoneen kyytiin niin mänty- kuin kuusitukkia ja kuitua. 26-vuotias Ruusuvirta on ehtinyt olla alalla kahdeksan vuotta. Hauskasti koneenkuljettajana voi harrastaa myös kulttuuria. Työpäivän aikana soivat koneen hytissä radion välillä myös äänikirjat. Ihan metsässä -podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten Säätiön ja Metsälehden kanssa.
Uunituoreessa Ihan metsässä -podcastissa istutaan kaatuneen siemenpuun päällä Laukaan Savion kylällä Jouni Vettenrannan kanssa. Jouni Vettenranta on opiskellut metsätalousinsinööriksi, metsänhoitajaksi ja väitellyt tohtoriksi aiheena havusekametsien kasvatus. Sekametsien kasvatus osoittautuikin kannattavaksi ratkaisuksi. – Kävi ilmi, että on edullista ja taloudellisesti kannattavaa kasvattaa niitä mäntyjä ja kuusia sekaisin osittain sen takia, että niillä on vähän erilainen kasvurytmi. Kuusi on varjo tai puolivarjolaji, mänty tykkää valosta. Mänty kasvaa nopeammin nuorella iällä ja kuusi rupeaa kiristämään vanhemmalla iällä. Vettenranta tekee kuitenkin töitä Pisa-tutkimuksen parissa. Pisa-tutkimuksessa suomalaiskoululaiset ovat perinteisesti olleet huipulla, nyt pohditaan, miksi kärki on karkaamassa. Ura metsäalan tutkijana ja opettajana oli lopulta paras mahdollinen tausta päätyä juuri tähän tehtävään. – Arviointitutkimuksissa, kansainvälisissä tutkimuksissa haettiin luonnontieteen asiantuntijaa. Hain siihen ja pääsin yllättäen. Ala on aika lailla erilainen kuin metsäala, jossa opettajan koulutuskin tuli käytyä, mutta en olisi päässyt tuohon hommaan, jos en olisi käynyt läpi noita kaikkia. Podcastissa kuuluu tunnelmia hämärtyvästä metsästä tai itse asiassa aukealta. – Tahallani toin sinut tähän aukon keskelle. Koska monethan näkevät tämän luonnon turmelemisena, mutta kyllä tämä on metsä, vaikka tämä on aukko. Jonakin päivänä tässä on vielä puustoinen metsä tämän hypoteettisen metsän kohdalla. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten Säätiön ja Metsälehden kanssa.
Ampumahiihtäjä Tero Seppälän ajatuksissa ovat nyt Pekingin olympialaiset. Hän on urheilijana erityinen, sillä hän on hankkinut täyspäiväisen harjoittelun ohella ammatin eli valmistunut metsätalousinsinööriksi. Ihan metsässä -podcastin toisessa jaksossa kuullaan Tero Seppälän ajatuksia olympiatalven alla. Podcast on äänitetty Kontiolahdella Lehmon maisemissa. – Tästä ihan Lehmon jätin, Suomen pisimmän männyn, vierestä menevät lenkkipolut. Aamulla vedin tästä parikymmentä kilometriä sauvajuoksua. Nousujen päällä on aina syke aika korkealla ja sitten taas palautellaan alamäkeen. Tyypillistä hiihtäjän harjoittelua. Kontiolahdella harjoitusolosuhteet ampumahiihtoon ovatkin optimaaliset. Seppälä katsoo myös kansainvälisillä kisareissuilla kisamaastojen metsiä tarkalla silmällä. Hän on tartuttanut intoa ja kiinnostusta metsäasioihin myös ampumakisajoukkueessa. Siitä, että Seppälä päätyi metsäalalle, voi kiittää Metsähallitusta ja siellä aikanaan tehtyä tet-harjoittelua. – Viikon verran olin Metsähallituksella ja ajattelin, että taidan hakea metsäalan kouluun. Olen aina viihtynyt ulkona ja luonnossa, eivätkä toimistohommat ole minua varten. Tässä asiat yhdistyvät aika hyvin. Seppälä on itse ehtinyt myös itse hankkia omaa metsää, taimikoita kasvamaan. Hänelle on tärkeää, että se mitä metsässä on tehty, on tehty hyvin. Hän katsoo erityisen tarkoin silmin korjuujälkeä. Nyt metsätalousinsinöörin ura kuitenkin vielä odottaa. Elämä on täysipäiväistä urheilua. Tähtäin on Pekingin talviolympialaisissa. Syksyn ohjelmassa on korkean paikan leiri Italiassa. – Lappiin mennään lumileirille loka-marraskuun vaihteessa Olokselle revontulien ja kaamoksen keskelle treenaamaan. Joku voi ihmetellä, miten siitä voi tykätä, mutta se on ollut minulle tärkeä juttu. Maailmancup alkaa marraskuussa, kisat jatkuvat tammikuulle vielä ennen olympialaista. Vielä saadaan monta kertaa startata ja jännittää. – Kilpailijana olen sellainen – sisukas ja voitontahtoinen, Seppälä tuumii. Ihan metsässä -podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten Säätiön sekä Metsälehden kanssa. Podcastin toimittaja Sini Silvàn, äänituottaja Kari Toivonen.
Uusimmassa ja ensimmäisessä Ihan metsässä -podcastissa tutustutaan Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Sakari Tikkaan, jota jututtaa toimittaja Sini Silvan. Tikka on terävä metsäalan kommentoija Twitterissä. Metsähoitoyhdistyksessä hänen työtään ovat erityisesti sukupolvenvaihdokset. Tikka pohtii, että Twitter on paikka, missä asiat polarisoituvat. Hän on itsekin Twitterissä tarpeen mukaan tulta ja tappuraa, koska haluaa pitää keskustelun faktoissa. Hän katsoo, että metsäammattilaisena hänen tehtävänsä on ottaa kantaa. Hän itse on ollut metsässä töissä jo ennen kouluikää velipoikansa apulaisena, tätä hän vielä itsekin ihmettelee. Tikka sananmukaisesti elää ja hengittää metsästä. Hänen on helppo kommentoida aihetta milloin tahansa ja hän tekee sen mielellään. – Sata vuotta sitten meidän metsämme olivat 1,4 miljardia mottia, nyt ne ovat 2,5 miljardia mottia, mutta tuntuu, että se metsä on väärin kasvatettu. Keskustelun polarisoituminen on käsittämätöntä. Ei ehkä, jos me olemme kasvokkain palavereissa ja neuvotteluissa, mutta Twitterissä. Tikka näkee, että sähköinen media jakaa mielipiteitä ääripäihin. Silti Suomessa ihmisillä on useimmiten yhteinen tavoite. Tarvitaan sekä taloutta että luonnonsuojelua. Tikka ottaa reilusti kantaa omaan ammattitaitoonsa nojaten. – Suoraan nostan asiat esiin, hän toteaa. Twitterissä usein perustilastot metsän kasvusta ja puumääristä ovatkin arvokkaita argumentteja. Podcast on äänitetty Liperissä, Pohjois-Karjalassa koivumaisemissa, entisillä kaskimailla. SIellä ollaan metsän keskellä - Ihan metsässä. Ihan metsässä -podcast aloittaa tällä jaksolla (vähintään) viiden podcastin sarjan. Yhteistyökumppaneina Metsämiesten Säätiö sekä Metsälehti.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti