Mikko Paunonen
Ihmiskoodi-podcast käsittelee laajasti aiheita hyvinvoinnin ja harjoittelun ympäriltä; miten uni liittyy hyvinvointiin, mitkä tekijät vaikuttavat motivaatioon, kuinka tavoitteet kannattaa asettaa, kuinka onnistua painonpudotuksessa tai lihasmassan kasvattamisessa. Tule mukaan purkamaan Ihmiskoodia ja opi samalla ymmärtämään...
Mentaalinen energiamme vaikuttaa jatkuvasti siihen, miten toimimme, päätämme ja tulkitsemme maailmaa. Se toimii kuin linssi: sama tilanne voi näyttäytyä mahdollisuutena tai ylitsepääsemättömänä esteenä sen mukaan, millaisessa energiatilassa olemme. Korkeammalla energiatilalla haaste herättää usein uteliaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, kun taas matalammalla tasolla sama haaste voi tuntua raskaalta, uhkaavalta tai jo valmiiksi epäonnistuneelta. Tässä jaksossa avaamme seitsemän erilaista mentaalisen energian tasoa – tapaa, joilla energia voi ilmetä ajattelussa, tunteissa ja toiminnassa eri hetkissä elämää. Jokaisella tasolla on oma tarkoituksensa, vahvuutensa ja varjonsa. Kyse ei ole siitä, että yksi taso olisi “oikea” ja toinen “väärä”, vaan siitä, kuinka tietoisesti opimme tunnistamaan ja hyödyntämään niitä. Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka viettävät enemmän aikaa korkeammilla energiatiloilla, kokevat keskimäärin suurempaa tyytyväisyyttä elämän keskeisillä osa-alueilla: työssä, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa, taloudessa ja johtamisessa. Jakso tarjoaa ymmärrystä ja konkreettisia oivalluksia siihen, miten omaa mentaalista energiaa voi alkaa havainnoida – ja tarvittaessa myös suunnata. Hyppää mukaan kuuntelemaan ja opi millaisilla kysymyksillä itsellesi voit oppia ohjaamaan omaan tunnetilaasi entistäkin taitavammin ja olemaan oman mentaalienergian paras johtaja. Team Ihmiskoodin 8. kerroksen hahmot, Pauski & Peltsi Lähteet: https://www.ipeccoaching.com/blog/7-levels-of-energy
Tunnekartastossamme on yli sata nimettyä tunnetta. Se kertoo siitä, kuinka valtava ja monisävyinen elämän tunnekirjo parhaimmillaan on. Se, kuinka hyvin kukin meistä osaa tunnistaa, ymmärtää ja nimetä omia tunteitaan, onkin sitten aivan oma kysymyksensä. Tunteita on monenlaisia: positiivisia ja korkean energian tunteita, mutta myös negatiivisiksi koettuja, matalamman energian tunnetiloja. Usein juuri näitä jälkimmäisiä vältellään tai jopa pelätään – aivan kuin ne olisivat pahimpia vihollisiamme. Todellisuudessa ne kantavat kuitenkin mukanaan tärkeitä viestejä, joita olisi oman hyvinvointimme kannalta arvokasta oppia tulkitsemaan. Mistä tunteet kuten viha, yksinäisyys, hermostuneisuus tai pettymys saavat juurensa? Mitä ne yrittävät meille kertoa? Tule mukaan jakson ääniaalloille pohtimaan tunteiden koodistoa ja tutkimaan, kuinka tuttu tämä tunteiden kirjo sinulle on – ja millaisia oivalluksia löydät omien tunteidesi ääreltä. Team Ihmiskoodin tunneukkeli, Pauski Lähteet: Instagram postaus: @shaan_kassam
Nuoruus on aikaa, jolloin ihminen käy läpi monia kehollisia ja mielellisiä muutoksia. Hormonimyllerrys on voimakasta, ja keho muuntuu monin tavoin kohti aikuisuutta. Yksi merkittävimmistä askelista on äänen muuttuminen – lapsuuden äänestä kohti aikuisen ääntä. Äänellä on suuri merkitys identiteetillemme, vaikkei sitä ehkä ensimmäisenä tule ajatelleeksi. Se on kuin kehomme näkymätön kerros ja jatke (embodied self), keskeinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Murrosikä on sananakin kuvaava: se ilmentää muutosta lapsuuden raameista kohti aikuisuutta – kehon, mielen ja äänen tasolla. Mitä äänelle siis tapahtuu? Millaisia rakenteellisia muutoksia kehossa syntyy, jotta äänemme muokkautuu kohti aikuisen ääntä – ja miten tämä vaikuttaa jopa aivojemme neuroverkkoon asti? Team Ihmiskoodin, Pauski Lähteet: https://www.laulunopettaja.com/tyttojen-aanenmurros-ja-sen-vaikutus-laulamiseen/ Abitbol, Abitbol, P., & Abitbol, B. (1999). Sex hormones and the female voice. Journal of Voice, 13(3), 424–446. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(99)80048-4 Fouquet, M., Pisanski, K., Mathevon, N., Reby, D.: Seven and up: individual differences in male voice fundamental frequency emerge before puberty and remain stable throughout adulthood. Open Sci. 3(10) (2016). Herman-Giddens, M.E., Slora, E.J., Wasserman, R.C., Bourndony, C.J., Bhapkar, M.V., Koch, G.G., and Hasemeier, C.M. (1997). Secondary sexual characteristics and menses in young girls seen in office practice: A study from the Pediatric Research in Office Settings Network. Pediatrics 99(4): 505–12. Laukkanen, A-M. & Leino, T. (1999) Ihmeellinen ihmisääni, Gaudeamus. Luchsinger, R. and Arnold, G.E. (1965). Voice-Speech-Language: Clinical communicology: Its physiology and pathology. Belmont, CA: Wadsworth Publishing. https://kidshealth.org/en/parents/changing-voice.html?utm_source= https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9747473/ https://en.wikipedia.org/wiki/Puberphonia?utm_source= https://www.duodecimlehti.fi/duo17563?utm_source= https://cris.maastrichtuniversity.nl/ws/portalfiles/portal/219698857/Kotz-24-Neural-adaptation-to-changes-in.pdf?utm_source= https://my.clevelandclinic.org/health/body/24656-adams-apple https://www.smh.com/blog/all-about-the-adams-apple https://www.healthline.com/health/adams-apple https://www.medicalnewstoday.com/articles/324146
Usein luulemme tekevämme päätöksiä rationaalisesti, ilman että mikään ympärillämme ohjaisi meitä. Todellisuudessa aivot ovat jatkuvasti virittyneitä lukemattomille ärsykkeille – sanoille, väreille, hinnoittelulle, tunnelmille, kehon asennolle, omalle sisäiselle tilalle. Niin kaupoissa käytetty “premium quality”, kahvikupin lämpötila, asentomme ennen palaveria tai näytöstä, ensimmäiset ajatukset herätessämme, kaikki tämä muokkaa sitä, miten tulkitsemme maailman. Tätä kutsutaan primingiksi: herkistymiseksi, jossa jokin pieni signaali muuttaa seuraavaa tulkintaa, tunnetta tai valintaa – usein täysin huomaamatta. Mutta priming ei ole pelkästään ulkoinen voima, joka ohjailee näkymättömän nukkemestarin tavoin toimintaamme. Se on myös työkalu, jonka avulla voimme itse vaikuttaa omaan päiväämme ja toimintaamme. Kiitollisuuspäiväkirja, hengitys, aamurutiinit, kehon asento ja mielikuvat ovat tapoja, joilla asetamme aivoille “päivän käyttöjärjestelmän”. Voimme oppia huomaamaan, milloin ympäristö vetää meitä suuntaan, jota emme itse valitse – ja ennen kaikkea, miten voimme virittää itsemme siihen suuntaan, joka tukee arvojamme, tavoitteitamme ja hyvinvointiamme. Jakso jälkeen ymmärrät, miksi sama maailma näyttää erilaiselta eri päivinä – ja ennenkaikkea, miten voit itse päättää, millaiseksi se tänään muodostuu. Team Ihmiskoodin “Optimus Primingit”, Pauski ja Peltsi Lähteet: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2737341/?utm_source https://acmelab.yale.edu/sites/default/files/1999_the_unbearable_automaticity_of_being.pdf?utm_source https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2435044/?utm_source https://www.verywellmind.com/priming-and-the-psychology-of-memory-4173092 https://www.psychologytoday.com/us/basics/priming https://www.ebsco.com/research-starters/psychology/priming-psychology
Sanotaan, että pitkän tekstin kirjoittaa nopeasti – mutta lyhyen vasta ajan kanssa. Blaise Pascal kiteytti tämän osuvasti: “I didn’t have time to write a short letter, so I wrote a long one instead.” Tiivistäminen ei siis ole helppoa. Eikä se ole uutta. Jo 1. vuosisadalla eaa. Cicero muistutti, että “lyhyys on kaunopuheisuuden suurin viehätys”, ja Shakespeare tiivisti vuosituhansia myöhemmin saman ajatuksen sanoihin: “Tiiviys on viisauden ydin.” Silti, kaiken tämän viisauden keskellä, me ihmiset jaarittelemme yhä. Me selitämme enemmän kuin olisi tarpeen. Toisin sanoen: puhumme paljon, mutta sanomme vähän. Kädenlämpöistä lätinää, joutavaa jutustelua – tai savolaisittain ihan vaan rupattelua. Me kaikki teemme sitä, eikä siinä ole mitään väärää. Usein se on jopa miellyttävää, rauhoittavaa ja yhteyttä luovaa. Mutta silloin kun pitäisi saada olennaiset asiat esiin selkeästi, tehokkaasti ja toisen aikaa kunnioittaen, tiivistämisen taito nousee arvoonsa. Sillä kyvyttömyys kiteyttää saa kuulijan turhautumaan, ja tärkeä ydin hukkuu helposti täytesanojen ja sivupolkujen mereen. Kun lyhyeksi tarkoitettu informatiivinen ääniviesti venyy minuuteiksi – pahimmillaan kymmeniksi minuuteiksi, toisten viestien seuratessa perässä – menetämme viestinnässä kuulijan kokonaan. Lyhyt ja ytimekäs viesti sen sijaan kunnioittaa sekä vastaanottajan aikaa että keskittymiskykyä, etenkin silloin kun kyse on työstä, päätöksistä tai muista tärkeistä asioista. Juuri siksi tiivistäminen on taito, joka jokaisen kannattaa opetella. Team Ihmiskoodin rupattelijat Pauski ja Peltsi Lähteet: https://helio.app/ux-research/laws-of-ux/millers-law/?utm_source=chatgpt.com https://professional.dce.harvard.edu/blog/8-ways-you-can-improve-your-communication-skills/?utm_source https://www.cs.toronto.edu/~ashton/pubs/brevity-cscw2019.pdf?utm_source https://thebrieflab.com/blog/the-3-cs-of-communication-clear-concise-consistent/?utm_source https://www.quadshift.com/articles/the-science-behind-clear-concise-communication?utm_source
Pimeän pelko on yksi ihmisen vanhimmista ja yleisimmistä peloista. Se ei useimmiten liity itse pimeään, vaan siihen, mitä emme näe tai pysty ennakoimaan. Meidän aistimme on luotu havainnoimaan ympäristöä ja tekemään päätöksiä siitä, miten toimia saadun informaation perusteella. Kun emme näe jotain tarkasti tai kokonaan, muut aistit tehostuvat kompensoimaan rajoittunutta näköä. Kun tähän lisätään mielen luomat kuvitelmat ja tulkinnat, tilanteet voivat helposti vääristyä tai kasvaa suhteettomiin mittakaavoihin. Pieni kahahdus huoneen nurkassa tai ääriviiva, joka piirtyy valon kajastuksesta, voi saada tietoisen mielemme luomaan alitajunnan kanssa skenaarioita, joiden mittasuhteet ovat kaukana todellisuudesta. Usein käykin niin, että huoneen nurkan kahahdus ei olekaan tuomionpäivän demoni, vaan hyllyn laidalla keikkunut vaate, joka odotti tippumistaan. Vaikka nämä skenaariot voivat joskus lipsahtaa mielikuvituksen leikiksi ja tuottaa pelokkaan ennusteen, voi pimeys myös olla päinvastainen kokemus: osalle meistä se tuo turvaa, rauhoittumista ja tyyneyttä — ympäristöstä riippuen. Pimeän pelosta voi kuitenkin oppia pois, jos se on muodostunut elementiksi, jossa ei koe oloaan hyväksi. Tässä jaksossa käymme läpi muutamia tekniikoita, joiden avulla voit opetella kutistamaan pelkoa. Muista kuitenkin, että aina on fiksua kääntyä ammattilaisen puoleen, jos pelot ovat vahvasti kiinni mielessä ja kehossa tai rajoittavat arkea. Hitusen pimein poditerveisin Team Ihmiskoodin Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.frontiersin.org/journals/systems-neuroscience/articles/10.3389/fnsys.2015.00101/full?utm_source https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.ade3874?utm_source https://cdn.ymaws.com/www.psichi.org/resource/resmgr/journal_2015/Summer15JNLevos.pdf https://www.delhimindclinic.com/achluophobia/ https://www.researchgate.net/publication/390008626_Overcoming_the_Fear_of_Darkness_A_Case_Study_on_AchluophobiaNyctophobia https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22785-nyctophobia-fear-of-the-dark https://medium.com/@gonzalezkatena/why-are-we-afraid-of-the-dark-0ea9ece82609
Arkemme koostuu kuormittavista ja palauttavista jaksoista, joiden vuorottelu on ratkaisevaa energisyytemme ja kokonaisvaltaisen energianhallintamme kannalta. On hetkiä, jolloin meidän täytyy puristaa itsestämme paras mahdollinen vire tilasta riippumatta: deadlinejen alla, kilpailutilanteissa, haastavissa ihmissuhde- tai työprojekteissa, neuvotteluissa, johtamista tai keskittymistä vaativissa hetkissä. Käytännössä jokaisella elämän osa-alueella tämä kyky on keskeinen – väsyneenä teet huonompia valintoja, suoriudut heikommin ja resilienssisi laskee. Kyky jaksaa näiden vaativien vaiheiden läpi on suoraan sidoksissa taitoomme säädellä ja palauttaa omaa energiaamme. Energianhallinta on yksi tärkeimmistä taidoista, jos haluat menestyä oman elämäsi tarinassa. Tässä podcast-jaksossa opit, mistä elementeistä energisyys ja “kehon sisäinen akusto” rakentuvat, ja kuinka nämä voidaan jäsentää seitsemään selkeään osa-alueeseen. Käymme läpi myös yksinkertaisia, käytännönläheisiä keinoja, joiden avulla voit tasapainottaa näitä energian osa-alueita, palautua arjesta paremmin ja vaalia omaa energisyyttäsi entistäkin viisaammin. Paremman energian terveisin, Team Ihmiskoodin Pauski
Mitä tapahtuu, kun mieli toimii eri rytmissä kuin maailma ympärillä? Mitä ADHD oikeastaan on – häiriö vai hermoston erilainen rytmi? Tässä jaksossa sukellamme neurodiversiteetin, työelämän ja inhimillisyyden risteyskohtaan yhdessä kirjan “Aloittamista vaille täydellinen” kirjoittajien Eva Kottonen ja Jaana Haapaluoma-Höglundin kanssa. Puhumme dopamiinijärjestelmästä, hyperfokuksesta ja pirstoutuneesta ajattelusta – mutta myös rutiineista, jaksamisesta ja luovuudesta. Tai siitä, miksi järjestelmän ehkä joskus pitäisi joskus sopeutua ihmiseen, ei toisinpäin – ja miten ADHD-aivot toimivat eri kognitiivisella tyylillä, joka haastaa käsityksen “normaalista”. Entäpä jos ADHD ei olekkaan häiriö, vaan yksi tapa jäsentää ja kokea maailmaa? Tule mukaan kuuntelemaan ja löytämään uusi tapa kohdata tämä neljän kirjaimen kiehtova yhdistelmä. Kognitiivisesti virittyneen Ihmiskoodi-tyylin terveisin, Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi Vieraina kirjan Aloittamista vaille täydellinen kirjoittajat Eva Kottonen & Jaana Haapaluoma-Höglund Lähteet: (PDF) Thomas R, Sanders S, Doust J, BellerE, Glasziou P, Prevalence of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A systematic review and meta-analysis. https://www. Dangers of self-diagnosis in neuropsychiatry | Psychological Medicine | Cambridge Core Females with ADHD Vuori, Miika ym. 2024. ”Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022 https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyostanama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita Wathén, Laura. 2025. Ai, se olikin ADHD. Helsinki: Into. Motivation deficit in ADHD is associated with dysfunction of the dopamine reward pathway Aloittamista vaille täydellinen – Adhd työelämässä - Like Kustannus Aloittamista vaille täydellinen Aloittamista vaille täydellinen - Adhd työelämässä Aloittamista vaille täydellinen - Eva Kottonen, Jaana Haapaluoma-Höglund - ladattava mp3 (9789511498421) | Adlibris kirjakauppa
Oletko koskaan miettinyt miksi osa meistä - tai ehkäpä juuri sinä myös, saa ihmeellisen energiapyrähdyksen vasta viime tipassa? Ja miksi toiset saapuvat paikalle aina muutama minuutti turvallisesti etuajassa – kun taas toiset vasta viime hetkellä? Tässä jaksossa pureudumme viime tipassa tekemisen psykologiaan ja sen neurotieteeseen. Puhumme prokrastinaatiosta, dopamiinista ja siitä, miksi deadline-hetki voi toimia aivoille kuin turbo. Tutkimusten lisäksi pohdimme erilaisia persoonatyyppejä – perfektionistista adrenaliiniaddiktiin, ihmiskoodin eri elementteihin ja kulttuurisesta aikamatkailijasta tunneohjautujaan. Ja tottakai, sokerina pohjalla Ihmiskoodin vinkit viimehetken säätäjille, joilla viime tipan kaaoksen voi kääntää omaksi voimavaraksi. Vielä ehdit kuuntelemaan, vaikka viimetipassa! :), Viimehetken poditerkuin Team Ihmiskoodin Pauski ja Peltsi Lähteet: Steel, Piers (2007). The Nature of Procrastination: A Meta-Analytic and Theoretical Review of Quintessential Self-Regulatory Failure. – Psykologinen katsausprokrastinaatiosta, meta-analyysi 691 korrelaatiosta. Pubmed – DOI: 10.1037/0033-2909.133.1.65 https://www.scirp.org/reference/referencespapers?referenceid=1288510&utm_source=chatgpt.com Volkow, N. D. ym. (2011). Motivation Deficit in ADHD is Associated with Dysfunction of the Dopamine Reward Pathway. – Tutkimus, jossa PET-kuvantamisen avulla osoitetaan, että ADHD:ssa dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö liittyy motivaatio-ongelmiin. Pubmed MacDonald, H. J. ym. (2024). The dopamine hypothesis for ADHD: An evaluation of evidence – Katsaus dopamiiniteorian ja ADHD:n välisiin yhteyksiin viimeaikaisessa tutkimuksessa. https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2024.1492126/full?utm_source=chatgpt.com Temporal Motivation Theory (TMT) – Teoria, joka korostaa ajan merkitystä motivaatiossa, erityisesti deadlinejen vaikutusta. https://en.wikipedia.org/wiki/Temporal_motivation_theory?utm_source=chatgpt.com
Ihmiskoodi-podcast K4J1: Ajattelun taito - Taito, jolla kasvat kohti viisautta. ”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja.” - Filosofi Ludwig Wittgenstein Miten sinä ajattelet? Ei mitä ajattelet – vaan miten. Ajattelun taito ei ole itsestäänselvyys. Se on kyky nähdä syvemmin, yhdistää tunteet ja järki, pysähtyä kysymään oikeita kysymyksiä ja uskaltaa vaihtaa näkökulmaa silloin, kun maailma näyttää vain yhden suunnan. Tässä jaksossa sukellamme ajattelun ytimeen: miksi kielitaito ja rikas sanavarasto voi avata tai rajata maailmaamme, miten tunteet ohjaavat päätöksiämme enemmän kuin arvaammekaan, mitkä tekijät rajoittavat ajatteluamme, sekä millä keinoin ajattelun taitoa voi kehittää? Koska lopulta – ajattelun taito on taito, jolla kasvetaan kohti itseämme. Team Ihmiskoodin pohdiskelijat Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.debonogroup.com/services/core-programs/six-thinking-hats/?utm_source=chatgpt.com https://en.wikipedia.org/wiki/Somatic_marker_hypothesis?utm_source=chatgpt.com Kirjallisuutta: Edward de Bono (1985). Six Thinking Hats. Little, Brown and Company. Daniel Kahneman (2011). Thinking, Fast and Slow. Farrar, Straus and Giroux. John Dewey (1910/1997). How We Think. Dover Publications. Barrett, L. F. (2017). How Emotions Are Made: The Secret Life of the Brain. Janis, I. L. (1972). Victims of Groupthink. Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti