Climate Move
Podi laajentaa keskustelua yksilöiden kulutustottumuksista ja hypoteettisista teknologioista kohti intersektionaalista, antirasistista, systeemistä ja eksistentiaalista käsittelytapaa. Tämä on Ilmastokriisilinja, kuinka voimme auttaa?
Ilmastokriisilinjan tuotantokauden päätösjaksossa Tuuli ja Lauri keskustelevat ajatuksistaan podcastin ympärillä ja syventyvät hieman omiin taustoihinsa. Miksi he haluavat käsitellä ilmastokriisiä systeemien ja rakenteiden kautta? Mistä juontajamme löytävät toivoa ilmastokriisin äärellä? Millaisia tunteita tuotantokausi on heille herättänyt? Kiitämme kuuntelijoita ja Krash Oy:ta tästä kaudesta! Meidät löydät jatkossa muun muassa: https://climatemove.fi https://www.instagram.com/climatemove/?hl=fi
Ilmastokriisin voima ja äkillisyys on saanut monia kyseenalaistamaan ihmiskunnan kykyjä ratkaista ongelma. Tietyt tahot julkisessa keskustelussa ovat myös lähteneet kyseenalaistamaan kaikkien ihmisten olemassaolon oikeutta, käyttäen väestönkasvun ja ilmastokriisin yhteyttä keppihevosena. Näitä tahoja voidaan suoraan kutsua ekofasisteiksi. Tässä kauden ehkä synkimmässä jaksossa suoritetaan kirurginen analyysi ekofasismista ja sen historiasta, sekä vasaroidaan liikakansoitusmyytit takaisin maanrakoon.
Ympäristökriisi koskettaa lopulta kaikkia, mutta joihinkin vähemmistöihin isku osuu nopeiten ja lujimmin. Tämä lainalaisuus pätee myös EU-rajojen sisällä, sillä monet romaniyhteisöt ovat tiedoiltaan ja resursseiltaan asemassa, joka ei mahdollista tehokasta ennakointia tai adaptaatiota ilmastokriisin suhteen. Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja romaniyhteisön monimutkaista suhdetta meille valottavat Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönfors sekä tutkija Anni Turunen Suomen Ympäristökeskukselta.
Ilmastokriisiä on kuvattu kompleksiksi ongelmaksi monessa yhteydessä, jonka syy-seuraussuhteita on jokseenkin epärehellistä pelkistää. Jaksossa käymme läpi systeemi-ja kompleksisuusajattelun työkaluja, konsepteja ja käsitteitä tekoälyasiantuntija Ahti Ahteen kanssa. Tarjolla on asiaa tieteenfilosofian historiasta, feministisestä empirismistä, median reaktiivisuudesta, pohdintaa kolonialismin luonteesta ja paljon muuta. (Huom. Tämä jakso on käsitteellisesti muita jaksoja huomattavasti haastavampi. Julkaisemme loppuviikosta Climate Moven verkkosivuilla blogitekstin, jossa aihetta käsitellään tiiviimmässä ja yksinkertaisemmassa muodossa.)
Vaikka ilmastokriisi on sellaisenaankin varteenotettava uhka yhteiskuntien vakauden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, on tärkeää huomioida myös toisen asteen ketjureaktiot ja niiden seuraukset. Jaksossa keskustelemme ilmastokriisin osuudesta konflikteissa. Mitä kaikkea on huomioitava vahingon ennaltaehkäisyn kannalta? Millaista roolia mediatoimijat ja poliitikot pelaavat konfliktien syntymisessä? Millaiset rakenteet mahdollistavat väkivaltakoneistojen olemassaolon? Vieraana jaksossa on Emma Hakala, vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän toimii tutkijana myös Helsingin yliopistolla ja BIOS-tutkimusyksikossä. Hakalan tutkimusaiheisiin kuuluvat ympäristöturvallisuus ja ilmastonmuutoksen geopolitiikka. Voit lukea lisää Emman ajatuksista liittyen konfliktien ja ilmastokriisin yhteyksiin mm. tämän linkin takaa: https://www.widersecurity.fi/artikkelit/artikkeli-72019-wisewords
Elämäämme ihmisten valtakautta on monissa yhteyksissä alettu kutsumaan antroposeeniksi, ihmisen ajaksi. Voiko kyseinen ihmiskeskeisyys ajattelussamme olla ilmastokriisin mahdollistaja ja sokea pisteemme? Luoko näennäisesti hyväntahtoinen humanismi jarruja ongelman ratkaisemiseen? Jaksossa pyrimme valottamaan ”ihmisen” konseptia epävakauttavia ja kyseenalaistavia ajatussuuntauksia, joita voidaan yleisesti nimittää posthumanismiksi. Millainen mahdollisesti olisi olio, jolla on kyky selviytyä ilmastokriisistä? Millä tavoin meidän tulee sisällyttää sekä eläimet että koneet osaksi identiteettejämme? Onko raja luonnon ja teknologian välillä lähinnä kuvitelmaa? Tervetuloa mukaan unelmoimaan vaarallisesti, tulevaisuus on liian tärkeä, jotta sitä kannattaisi jättää pelkästään transhumanistien avaruusmatkojen varaan.
Kolonialismin moniulotteinen vaikutus meitä ympäröiviin valtarakenteisiin on kiistämätön seikka, jonka ilmastokriisi tekee entistä ilmiselvemmäksi. Jaksossa keskustelemme kolonialismin juurista ja sen tavoista jopa tiedostamattomasti asettua ajattelutapoihimme ja maailmankuviimme ja näiden yhteyksistä ympäristötuhoon. Pureudumme myös tärkeään kysymykseen siitä, miten voisimme vapautua kolonialismin kahleista ja siirtyä dekolonisoimaan itseämme, yhteisöitämme ja maailmaamme. Vieraana jaksossa on Savolais-haya, urbaani animisti ja taiteilijafilosofi M.K. Baijukya (ig: @afropean.blues)
Itävaltalaisen taloustieteen poliittinen läpimurto uusliberalismin muodossa on saanut jalansijan instituutioissamme, asenteissamme ja arvoissamme viime vuosikymmenien saatossa. Mielikuva ihmisestä rationaalisena ja omaa etuaan itsekkäästi ajavana homo economicuksena saa valtavan haasteen ilmastokriisin muodossa; onko nykyinen taloudellinen järjestelmämme enää paras vastaus, vai peräti ongelman ytimessä? Ilmastokriisilinjan 2. tuotantokausi starttaa isojen kysymysten äärellä, kun systeemiajattelu kohtaa feminismin ja oletetut taloustieteelliset “faktat” näyttäytyvät pikemminkin ahdistuksena maailman monitulkintaisuutta kohtaan! Jaksossa aktiivista ajattelua saamme ammentaa mainion Suomen sosiaali ja terveys ry Soste:n pääekonomistin, feministisen taloustieteilijän Anni Marttisen aivonystyröistä. Tervetuloa mukaan surffaamaan post-kapitalististen unelmien aalloille!
Länsimaalainen edustuksellinen demokratia on monen mielestä paras tähän mennessä saavutettu poliittinen systeemi. Mutta kuinka hidas ja byrokraattinen demokratia vastaa ilmastokriisin kaltaiseen hätään? Miten ihmiset tulevat reagoimaan ilmastokriisin torjunnan läpileikkaaviin ja elämään vaikuttaviin päätöksiin? Onko muu kuin demokratia mahdollista? Ville Lähde on suomalainen filosofi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofi] ja tietokirjailija [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokirjailija]. Lähde toimi filosofisen Niin & näin [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niin_%26_n%C3%A4in] -aikakauslehden päätoimittajanavuodesta 2010 vuoteen 2013. Hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_yliopisto] vuonna 2000, ja tohtoriksi vuonna 2008. Hän on keskittynyt ympäristöfilosofiaan [https://fi.wikipedia.org/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6filosofia] ja tutkinut luonnon [https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonto] käsitettä ja sen historiaa muun muassa Jean-Jacques Rousseaun [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Jacques_Rousseau] tuotannossa. Lähde on kirjoittanut myös paljon yhteiskunnallisia kirjoituksia keskittyen erityisesti ympäristöön ja luonnonsuojeluun [https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonsuojelu] liittyviin kysymyksiin. Leo Stranius on suomalainen kansalaisaktivisti [https://fi.wikipedia.org/wiki/Aktivismi] ja toimitusjohtaja. Aiemmin Stranius on työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton [https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonto-Liitto] ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja [https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnanjohtaja]. Hän on kirjoittanut vuonna 2019 julkaistun omaelämäkerran Ekoistin muistelmat. Vuodesta 2013 Stranius on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston [https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunginvaltuusto] jäsen. Hän on myös HSY:n hallituksen jäsen, HKL:n johtokunnan jäsen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana.
Ilmastokriisi on ennen kaikkea eksistentiaalinen, mutta myös valtava eettinen ongelma. Se pakottaa meidät tarkastelemaan henkilökohtaista vastuutamme runsaspäästöisestä elämäntavastamme, jonka seuraukset iskevät pahiten maailman köyhimpiin sekä tulevaisuuden syntymättömiin sukupolviin. Simo Kyllönen on ilmastonmuutokseen perehtynyt filosofi. Hänen ja Markku Oksasen toimittama kirja Ilmastonmuutos ja filosofia (Gaudeamus) ilmestyi syksyllä 2020. Kirja on suomalaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteenfilosofisista, eettisistä ja eksistentialistisista kysymyksistä. Simon tänä vuonna alkanut tutkimushanke tarkastelee ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja ilmastonmuutokseen liittyviä tiedollisia ja eettisiä vinoumia. Simo kirjoittaa blogia Ilmastoeetikko – Moraalifilosofin huomioita lämpenevästä maailmasta (https://blogs.helsinki.fi/ilmastoeetikko/ [https://blogs.helsinki.fi/ilmastoeetikko/]), jossa hän valottaa ajankohtaisten ilmastopuheenaiheiden eettisiä taustoja.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti