Ilmastoratkaisijat

Jakso 11. ”Onko pula-aika, jos kaupassa ei ole tarjolla 70 erilaista sämpylää?”

Suomessa päätyy yli 350 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa hävikkiin vuosittain. Kotitaloudet heittävät roskiin yli kolmasosan tuosta määrästä – jopa 20-25 kiloa per henkilö. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa taloutta ja ympäristöä sekä kuluttajan kukkaroa. Mikä ratkaisuksi? Määrät hämmentävät, mutta missä on eniten tehtävää ruokahävikkihaasteen ratkaisemiseksi? Ketjun joka vaiheessa on tehtävä ratkaisuja ja onneksi niitä myös tehdään. Yksi ratkaisevista toimijoista on ihminen itse, hänen asenteensa ja toimintansa. Jokaisen ruokaketjun eri vaiheissa voi vaikuttaa. Arvostava kunnioitus ruokaa kohtaan on yksi avainasioista. Näistä näkökulmista starttaa Ruokahävikki-podcastin jakso, jossa asiaa ovat ratkaisemassa asiakkuusvastaava Katja Lehtola Stadin safkasta sekä kokki ja nuorten työohjaaja Liisa Haveri Waste&Feast Snellu Cafesta. Keskustelua luotsaa ilmastoratkaisija Doris Tuohimaa. Keskustelupaikkana on Scandic Park Hotelli Helsingin keskustassa. Stadin safkan ruokaterminaali sijaitsee Helsingin Tapulikaupungissa, jonne haetaan ruokahävikkiä lähialueelta noin 30 lähikaupasta päivittäin. Lisäksi terminaaliin tuodaan hävikkiä teollisuudesta ja tukusta. Stadin safkassa hävikki käydään läpi, lajitellaan ja viedään saman päivän aikana eteenpäin erilaisille ruoka-aputoimijoille. Hävikistä valmistettua ruokaa tarjoillaan esimerkiksi Waste&Feast Snellu Cafessa.

Jakso 10. ”Joka kuudes banaani tai pizza voidaan pelastaa.”

Tyhjäksi syöty lautanen säästää ympäristöä ja rahaa. Nyt puhutaan mittavasta syöpöstä – ruokahävikistä. Ratkaisuja hävikin pienentämiseksi onneksi löytyy ja lisää syntyy koko ajan. Tärkeintä on tehdä jotakin hyvää joka ikinen päivä. YK:n tuoreen raportin mukaan 17 prosenttia maailman elintarviketuotannosta menee hukkaan. Näin ollen joka kuudes banaani, joka kuudes pizza ja joka kuudes ruokarekkalasti menee roskiin. Hukkaan menevien elintarvikkeiden myötä roskiin menevät myös kaikki niiden tuotantoon käytetyt resurssit. Lisäksi ruokahävikin päätyminen kaatopaikalle johtaa kasvihuonepäästöihin, mikä myötävaikuttaa ilmastonmuutokseen. Tämä on karu totuus. Onneksi ratkaisuja on olemassa. Niitä ovat tänään etsimässä Scandic Hotels Oy:n ravintolatoimenjohtaja Ville Ikonen, ResQ Clubin toimitusjohtaja, ruokahävikkivelho Sauli Böhm sekä ilmastoratkaisijat Doris Tuohimaa ja Pata Degerman. Keskustelupaikkana on Scandic Park Hotelli Helsingin keskustassa. Ikonen ja Böhm ovat ruokahävikin taklaamisen todellisia asiantuntijoita. Scandic-ketjun hotelleissa ruokahävikin kutistaminen aloitettiin jo kauan sitten – ensin pilottina ja sitten koko ketjun 53 hotelliin laajentuen. Scandic linkittyy niin ikään ResQ Clubin toimintaan, sillä yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä: mitä hotelleista jää yli, ResQ Clubin kautta se löytää tiensä kuluttajille.

Jakso 9. "Saako enää matkustaa lentäen mihinkään?"

Korona pisti matkailun pakettiin ja polvilleen. Tekeekö ilmastonmuutos saman? Juuri nyt rajoja taas avataan ja matkoja myydään. Missä mennään, kun hotellit vetävät puoleensa ja lentokoneet nousevat? Jääkö ilmastonmuutos tässä riemussa sivuseikaksi?   Onko vastuullista matkailua olemassa? Vastuullinen matkailu on monimuotoinen kokonaisuus, joka koostuu paitsi ympäristöasioista myös sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista asioista. Korona-aikana matkailun väheneminen on näyttäytynyt luonnon näkökulmasta hyvänä, mutta sekään ei ole asiantuntijoiden mukaan koko totuus.  Esimerkiksi köyhissä Afrikan maissa matkailun tuomalla taloudellisella tulolla on suuri merkitys esimerkiksi siihen, miten lajikatoa kyetään estämään. Kun matkailutulot ovat puuttuneet, köyhät ihmiset ovat joutuneet jopa lisäämään salametsästystä. Matkailun tuomilla valuuttatuloilla vaikutetaan merkittävästi myös kansallispuistojen toimintaan. Kuuntele vastaukset näihinkin kysymyksiin · Onko matkailuala auringonlaskun bisnestä? Lamauttaako ilmastonmuutos matkailun, ellemme keksi ratkaisuja sen hidastamiseksi? · Onko olemassa päästötöntä matkailua lentämällä? · Voiko lentämisestä tulla vain harvojen herkkua? Pitääkö kaiken olla sallittua kaikille? · Olisiko lentolipun hintaa muokattava painon mukaan? · Onko virtuaalinen matkailu vaihtoehto aidoille kokemuksille?  · Miten voidaan simuloida Ngorongoron tunnelmaa kuluttajille? · Miltä näyttää sukeltaminen ja kalsareihin tuleva kylmyys virtuaalilaseilla jään alla Etelämantereella?  · Mitä tarkoittaa eri liikkumisen muotojen yhdistelmä (intermodality)? Ilmastoratkaisijoiden vieraana on kaksi asiantuntijaa: matkailualan yrittäjä Timo Saranpää Kon-Tiki Tours Oy:stä ja ympäristöpäällikkö Tuomo Karppinen Finnair Oyj:stä. Keskustelua luotsaavat Ilmastoratkaisijoiden Pata Degerman ja Markku Salminen.

IR Spin-off: Sitran testi, osa 3. "Jääkaapin pitäisi olla puolitoista metriä leveä ja 20 senttiä syvä."

Ilmastoratkaisijoiden oma tiimi jatkaa Sitran elämäntapatestin parissa. Kolmannessa ja samalla viimeisessä jaksossa puidaan ruokailua ja ostamista. Löytyykö porukasta säästeliäitä pesänrakentajia, vihreitä herkuttelijoita tai kestävän arjen sankareita? Kysymys ”Syötkö mielestäsi paljon vai vähän verrattuna kanssasi aterioiviin?” hämmentää. Miten määrä arvioidaan? Pärjäisikö testissä, jos pakottaisi kanssaruokailijat syömään yhtä paljon kuin itse? Miten juuston syöminen, maidon juominen tai kodin ulkopuolella ruokailu vaikuttaa pisteisiin? Tuleeko yhtäältä synninpäästöjä ja toisaalta kompensaatiota? Etteikö vanhaa ruokaa voi syödä? Kyllä voi. Pata on syönyt peräti 33 vuotta vanhaa ruokaa Etelämantereella ilman mahanpuruja. Podcastissa kuulet senkin, milloin ruoka on museotavaraa ja mitä tapahtuu, kun keskeltä jäälakeutta löytyy yksinäinen purkki uusiseelantilaista pähkinävoita. Testin viimeisessä osiossa käy selväksi, etteivät ilmastoratkaisijat ole varsinaisia shoppailijoita. Mutta ovatko he mökkeilijöitä tai lemmikinomistajia? Yhdellä ei ole yhtään mökkiä, toisella kaksi ja kolmannella pikkuinen koira. Kaikella on vaikutuksensa ilmastonmuutokseen. Välillä ropisee pieniä pisteitä, välillä isompia. Ilmastoratkaisijoiden loppupisteet ovat 6700, 7400, 8500 ja 11 000 kg CO₂e. Kuka voitti?

Jakso 8. ”Viedäänkö polttomoottoriauto tallista romuttamoon?”

Autoilun ja ilmastonmuutokseen suhde hämmentää. Miten paljon liikenteen päästöjä pitää vähentää? Miten se tapahtuu ja millä keinoin? Mitä autoilija voi tehdä? Kun sähköautot tulevat vauhdilla, onko muilla käyttövoimilla enää tulevaisuutta? Kymmenen vuotta sitten auton ostaminen oli nykyhetkeen verrattuna yksinkertaisempaa, sillä valinta tehtiin bensiini- ja dieselvaihtoehtojen välillä. Tänä päivänä käyttövoimien murros pistää miettimään. Uskaltaako jo hankkia sähköauton? Pitäisikö valita ladattava hybridi? Entä kaasuauto? Kannattaako enää ostaa bensiini- tai dieselautoa? Yhtä yksiselitteistä vaihtoehtoa ei löydy, mutta täyssähköauto vetää tällä hetkellä pisimmän korren: ei pakoputkea, ei päästöjä – kunhan tarvittava sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti. Sähköautojen vauhtiin vaikuttaa sekin, että autovalmistajat ovat pitkälti tehneet valinnan niiden puolesta. Myös EU ohjaa sähköautoiluun. Nolla-päästöisen auton hankintaa ei podcast-keskustelijoiden mukaan kannata jäädä odottamaan, sillä uudet autot ovat aina vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat. Ja vaikka käyttövoimien murros hämmentää, polttomoottoriautoja ei olla kieltämässä eikä niitä olla viemässä autotalleista romutukseen. Jatkossakaan ei ole vain yhtä käyttövoimaa eikä murros pääty polttomoottoreista akkusähköön. Autoilun murroksesta ovat keskustelemassa Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimusprofessori, ympäristötieteilijä Paula Kivimaa, Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja sekä Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin asiantuntija, ympäristöekonomisti Samuli Puroila. Keskustelua luotsaa ilmastoratkaisija Markku Salminen.

Jakso 7. Luonnon havainnointi: "Laulavatko linnut Porin murteella?"

Luonto pistää tunteet peliin! Tässä podcastissa puhutaan luonnon tuottamista elämyksistä ja tunnekokemuksista osana ilmastonmuutosta. Kun ihminen ymmärtää luonnon pienet ihmeet, sitä haluaa myös suojella! Luonto tarjoaa loputtomasti havainnoitavaa. Pienillä tarinoilla höystettynä niissä on voimaa eikä niitä unohda koskaan. Latinaksi puhuminen luonnosta ei kokemusten mukaan edistä lasten, nuorten tai aikuisten luontokokemuksia. Mutta kun otetaan aistit käyttöön, tunnekokemus saa uuden henkilökohtaisen ulottuvuuden. Lintujen harrastaminen saattaa olla jopa Suomen yleisin harrastus, vaikka ”pihaharrastajat” eivät itsekään sitä tiedä. Tässä podcastissa kuultavia houkutuksia: • Luonto on paljon ihmeellisempää kuin ihminen voi koskaan ajatella. • Kun näkee sudenkorennon toukan kuoriutumisen, siinä voivat kauhuelokuvat kalveta. • Keväällä näkemäsi kalatiira on juuri saattanut lentää Suomeen yli 15 000 kilometrin päästä? • Miten käy, kun Pata kohtaa 300 000 pingviiniä Etelä-Mantereella ja noukkii tuliaisiksi mukaansa papanoita, jotka päätyvät hänen 13-vuotiaan poikansa mukana kouluun? Mukana on Luontoakateemin asiantunteva joukko: Markku Hyvärinen, Panu Villanen Karri Jutila. Keskustelua luotsaa Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä, ilmastoratkaisija Pata Degerman.

Jakso 6. "Onko luonnolle enää riittävästi tilaa?"

Nyt puhutaan biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta eli elonkirjosta sekä siitä, miten kaikki liittyy ilmastonmuutokseen.  Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt voimakkaasti ja tutkijayhteisöt ympäri maailmaa ovat heränneet sen äärelle jo 1990-luvulla. Biodiversiteetti ei kuitenkaan ole lyönyt itseään samalla tavalla läpi kuin ilmastonmuutos.  Biodiversiteetin köyhtyminen on jopa suurempi ongelma kuin ilmastonmuutos, sillä luonnon kyky sietää erilaisia muutoksia on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Asiantuntijat ovat havainneet, että toimenpiteillä, jotka suunnitellaan luonnon monimuotoisuus huomioiden, voidaan torjua monesti myös ilmastonmuutosta.  Ilmastonmuutos ei ole ainoa luonnon monimuotoisuutta tuhoava tekijä, vaan mukaan pitää laskea myös maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö ja kaupungistuminen. Maailmanlaajuisesti käytämme maasta jo kolmasosan maatalouteen ja luvun on ennustettu peräti kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Kohta ei ole enää luonnolle tilaa.  Biodiversiteetin ahdinko näkyy globaalisti, mutta myös ihan kotikulmilla. Suomalaisille luonto on helposti itsestäänselvyys, koska se on aina ollut olemassa. Ymmärrys luonnosta on kuitenkin hiipumassa. Näistä puhutaan ja mietitään myös ratkaisuja.  Keskustelua vetää Markku Alanko ja vieraina ovat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja, kasviekologi, filosofian tohtori, perinnebiotooppien ja putkilokasvien asiantuntija ja tutkija Heli Jutila, luontoharrastaja ja luontotarkkailija, mm. Lokkisaari ry:n hallituksen jäsen ja perhosleirien järjestäjä Jonna Viisainen sekä Suomen petolintujen suojelu- ja tutkimustyötä tukevan Sääksisäätiön toimitusjohtaja, Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen harvinaisuuskomitean jäsen ja intohimoinen lintuharrastaja Markku Hyvärinen.

IR Spin-off: Sitran testi, osa 2. "Kärsiikö 400 kilometrin syntinen ajelija enemmän kuin 100 kilometrin pulmunen?"

Ilmastoratkaisijat jatkavat Sitran elämäntapatestin parissa. Nyt on vuorossa liikenne ja matkailu. Testin kysymykset synnyttävät vilkasta keskustelua ja itsetutkiskelua. · Kuinka paljon korona on vaikuttanut viikossa ajettaviin kilometreihin?  · Kärsiikö neljänsadan kilometrin syntinen ajelija enemmän kuin sadan kilometrin pulmunen? · Mikä on sähköauton todellinen ekologinen jalanjälki? · Pitääkö puuttuva hernekeittopurkki hakea heti vai vasta huomenna muiden ajojen ohella? · Kuka käy kaupassa vain kerran viikossa tai kahdessa? · Pitääkö haalia autoon vaikka väkipakolla enemmän ihmisiä, jotta se olisi ekologisempaa kuin yksin ajelu? · Kuinka paljon tai vähän ilmastoratkaisijat ovat lentäneet tai matkustaneet laivalla viimeisen vuoden aikana? · Kuka ”johtaa”, kun pisteet tässä vaiheessa ovat kiloina 4300, 4800, 5300 ja 8700? Keskustelua käyvät ilmastoratkaisijat Doris Tuohimaa, Markku Salminen, Pata Degerman ja Make Alanko. Podcastissa selviää esimerkiksi se, että ilmastoratkaisijat ajavat bensiinillä, dieselillä ja kaasulla. Sähköautoilukin kiinnostaa, mutta hämäävää on esimerkiksi kaikki se kaivostoiminta, jota sähköauton akkujen valmistaminen vaatii. Myös sähköauton hinta, toimintamatka ja lataaminen puhuttavat. Yhteistä Ilmastonratkaisijoille on oman auton välttämättömyys, joskin myös auton käyttö palveluna kiinnostaa, mutta miten homma käytännössä toimii?  Mielenkiintoinen kysymys on lentomatkustuksen päästöjen kompensointi vapaaehtoisilla maksuilla. Tällä sektorilla loistaa Pata, joka on kompensoinut kaikki lennot ja matkustamiset sekä hotellit ja ruoat – niin omat kuin kanssamatkustajien – viimeisen kolmen vuoden aikana. Sama koskee Haltiassa toteuttavien podcast-jaksojen toteutusta jokaisen ilmastoratkaisijan ja vierailijan osalta. Ja mitä Pata kompensaatiolla ostaa? Metsää, jota ei saa kaataa, vaikkapa Itä-Suomesta, Virosta tai Australiasta.  Tämä spin-off jakso on Sitran testin toinen osa. Ensimmäinen osa (asuminen) julkaistiin kesäkuussa 2021. Seuraavat osat (ruoka sekä tavarat ja hankinnat) julkaistaan kesän jälkeen.

Jakso 5. ”Eikö ilmastonmuutos olekaan totta?”

Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on tutkitusti totta, mutta silti löytyy tahoja, jotka kiistävät asian. Keitä ovat kiistäjät, mitä sillä tavoitellaan ja millaisin motiivein? Nyt puhutaan ilmastonmuutoksen kieltämisestä. Ilmastokeskustelu tiedettä vastaan käynnistyi 1970-luvulla, jolloin myös intressit alkoivat jakautua. Sittemmin keskustelu on vauhdittunut vahvasti mm. 1990-luvun Kioton ja Rion ilmastosopimusten myötä. Millaista ilmastokeskustelu on käytännön tasolla nyt? Eroaako suomalainen keskustelu vaikkapa amerikkalaisesta keskustelusta? Miten keskustelu on kehittynyt?  Ja keitä ne ovat ne kiistäjät, epäilijät, denialistit, skeptikot, realistit, salaliittohörhöt tai änkyrät? Mistä vastakkainasettelu syntyy ja mitkä tahot siitä hyötyvät? Mitkä ovat kiistämisen keinot? Miksi tieteelliset tulokset kielletään? Aiheesta keskustelevat Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja, aerosolifyysikko, ilmakehän ilmiöiden asiantuntija, professori, Suomen tiedeakatemian jäsen ja aktiivinen ilmastokeskustelija Ari Laaksonen sekä biologi, ilmastoaktivisti, merioperaattori, Atmosmare-säätiön perustaja ja Suomen Ekomodernistit -ympäristöliikkeen puheenjohtaja Esko Pettay. Keskustelua luotsaavat ilmastoratkaisijaisännät Pata Degerman ja Markku Salminen.

Jakso 4. "Maailma hukkuu roskaan vai hukkuuko?"

Kiertotalous on vanha keksintö, jonka jokaisen pitää nyt keksiä uudelleen. Ihminen on aina kierrättänyt tavaroita ja materiaaleja. Suomessa alkoi syntyä varsinaisia kaatopaikkoja vasta noin 70 vuotta sitten, kun jätteiden laatu ja määrä alkoi muuttua vaurastumisen myötä, eikä materiaalikierto ollut enää samanlaista, kuin se oli ollut maatalousyhteiskunnassa. Millaisia ratkaisuja yritykset ja yksityishenkilöt voivat tavaroiden ja materiaalien säästämisessä ja kierrättämisessä tehdä? Niistä kerrotaan tässä jaksossa. Ilmastoratkaisija Doris Tuohimaan vieraina ovat Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntija Kaisa Halme sekä Kodin Kestot ry:n jäsensihteeri ja tiedottaja Paula Innamo.