Ilmiö
Ilmiö on uusi sosiologinen verkkomedia, joka tarjoaa uusia näkökulmia arjen ja yhteiskunnan suuriin ja pieniin kysymyksiin.
Karkotuksiin liittyvä ”hidas väkivalta” on ennen muuta pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta, ja se uuvuttaa ja näännyttää kohteensa vähitellen. Hidas väkivalta ravistelee myös karkotuksen tai karkotusuhan kohteena olevien ihmisten lähipiiriä. Kirjoittajat: Päivi Pirkkalainen ja Karina Horsti Lukija: Eerika Heinonen
Suomessa on todettu olevan Euroopan tulosorientoitunein tieteen rahoitusjärjestelmä. Tulosorientaation tiukassa otteessa myös sosiologien oma näkemys hyvästä sosiologiasta on kapeutunut. Kirjoittaja: Johanna Hokka Lukija: Teija Repo
Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle? Kirjoittajat: Susanna Ågren ja Tiina Rättilä Lukija: Minttu Kaukoranta
Ammattiluokkien väliset terveyserot näkyvät jo työuran alkupäässä: mitä alempi ammattiasema, sitä enemmän työterveyspalveluita käytetään. Suurin työkyvyttömyyseläkeriski on työntekijöillä, jotka tekevät fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Työn muutoksesta ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä puhutaan paljon, mutta on tärkeää muistaa, että myöskään fyysisesti rasittava työ ei ole kadonnut minnekään. Kirjoittaja: Anne Kouvonen Lukija: Minttu Kaukoranta
Me too -keskustelu on ravistellut taidemaailmaa ja taiteilijaneron myyttiä. Taideinstituutiota on myös jo pitkään kritisoitu muun muassa yläluokkaisuudesta ja Eurooppa-keskeisyydestä. Debatissa on hyvä muistaa, että taiteen käsitteeseen ja instituutioon liittyy lähtökohtaisesti paljon ongelmia, jotka johtuvat juuri siitä, että taide on yläluokan keskieurooppalaisen miehen kehittämä käsite ja instituutio. Kirjoittaja: Max Ryynänen Lukija: Minni Teerikangas
Lima nousi 2010-luvun lopussa jälleen lastenkulttuuriseksi hitiksi, tällä kertaa kotona itse tehtävässä muodossa. Oppia liman valmistamiseen ja käyttöön voi hakea esimerkiksi miljoonista YouTube-videoista. Limavideoita on pidetty esimerkiksi nuorten yrittäjähenkisyyden osoituksena ja osana ASMR-buumia. Mikä limassa ihastuttaa ja ällöttää? Kirjoittajat: Heidi Kosonen ja Susanne Ylönen Lukija: Eerika Heinonen
Sosiologi ja apulaisprofessori Daniel Nehring on urallaan kiertänyt maailmaa havainnoidessaan self-helpin ja populaaripsykologian kotiutumista eri paikkoihin. Parhaillaan hän tarkastelee terapeuttisen kulttuurin muotoutumista nykyisessä kotimaassaan Kiinassa. Suomalaisen terapeuttista kulttuuria kartoittaneen hankkeen tutkijat Harley Bergroth ja Inna Perheentupa jututtivat Nehringiä, kun tämä vieraili hiljattain Turun yliopistolla. Kirjoittajat: Harley Bergroth ja Inna Perheentupa Lukija: Minttu Kaukoranta
Lähes puolet maidosta on Suomessa nykyään robotin lypsämää. Lypsyrobotit ovat tuoreehko ilmiö, mutta ihmisen ja lehmän suhteen teknologisoitumisella on jo yli satavuotinen historia. Pysyvää suomalaisessa karjanhoidossa on ollut ristiriitaisuus ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa. Kirjoittaja: Taija Kaarlenkaski Lukija: Eerika Heinonen
Julkisen keskustelun perusteella vanhemmuus antaa aina enemmän kuin ottaa. Entä, jos ei tunnukaan siltä? Äitiyttä katuville ”hyvän äitiyden” tavoittelussa on kyse työläästä ja pakkotahtisesta elämäntavasta, joka vie jaksamisen äärirajoille. Intensiivisen vanhemmuuden vaatimukset ja äitiyden tiukat tunnesäännöt eivät jätä tilaa käsitellä ristiriitaisia tunteita. Kirjoittajat: Armi Mustosmäki ja Tiina Sihto Lukija: Essi Kupari
Millainen on suomalainen keskiluokka? Monen mielestä kysymykseen on mahdotonta vastata – eihän Suomessa edes ole luokkia! Paitsi, jos kysymystä tarkastelee sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät kuulu keskiluokkaan. Heille on päivänselvää, mitä hyväosainen keskiluokkainen elämä tarkoittaa: mahdollisuutta ostaa lapselle koulukirjat, tulla nähdyksi kunniallisena kansalaisena ja kuvitella yhteiskunta, jossa kaikkien mahdollisuudet ja oikeudet ovat tasavertaiset. Kirjoittajat: Lotta Junnilainen & Taina Meriluoto Lukija: Minttu Kaukoranta
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti