Yle Areena
Menneinä vuosisatoina kirkko opetti ihmisille lukemisen alkeet, mutta kirjoitustaito ei kuulunut kirkon opetussuunnitelmaan. Vielä 1800-luvun alussa vain muutama prosentti suomalaisista osasi kirjoittaa. Yritteliäimmät rahvaan miehet ja naiset hankkivat kirjoitustaidon omin neuvoin, ilman muodollista koulutusta....
Kiertelevä työmies Vilho Itkonen osasi jo ennen monia aikalaisiaan haaveilla itsenäisestä Suomesta. Itkosen kuvitelmissa Suomi oli sosialistinen ihanneyhteiskunta, jossa lakeja säätivät henkisesti pisimmälle ehtineet ihmiset eli tiedemiehet ja taiteilijat. 1900-luvun alkuvuosina vaikuttanut Itkonen epäonnistui monella tapaa poliittisella ja kirjallisella urallaan ja eikä häntä nykyisin enää juuri historiankirjoissa mainita. Vilho Itkosella itsellään oli kuitenkin vahva tarve jättää omat ajatuksensa jälkipolvien luettavaksi. Ohjelmanssa haastateltavina ovat tohtori Kati Mikkola Suomalaisen kirjallisuuden seurasta ja tohtori Antti Kujala. Ohjelman toimittaa Väisänen. Kuva: Museovirasto, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19070116_6
1800-luvulla, ennen kansakoulun tuloa, tavalliset ihmiset joutuivat opettelemaan kirjoitustaidon omin neuvoin. Kirkko opetti kyllä lukemaan, mutta kirjoitustaitoa pidettiin rahvaan miehille ja naisille tarpeettomana, jopa vaarallisena. Silti monet opettelivat kirjoittamisen taidon. Näitä kouluja käymättömiä kirjoittajia kutsutaan itseoppineiksi kirjoittajiksi. Tyrvääläinen Matti Matinpoika opetteli kirjoittamaan, jotta voisi pitää yhteyttä opiskelmaan lähteneeseen pikkuveljeensä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen. Kuva: SKS/KIA. Antero Wareliuksen arkisto.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti