Jälki -podcast

En halua olla vain jotain ohimenevää

Aina tulossa ja menossa. Löytääkö muiden kanssa kilpaa kipittäessä koskaan itseään? Voiko pysähtymällä tavoittaa jotain, joka kiireessä vilahtaa ohi? Tässä jaksossa pohdin Kendrick Lamarin lainausta: “I don’t want to be something that just comes and goes.” En halua vain jotain ohimenevää. En itselleni, enkä muille. Joskus pysähtyminen on ainoa keino kuulla, mitä kaikkea elämä yrittääkään kertoa.  Kiitos kun kuuntelit! - Hatsolo

Hitaille aamuille

Mä tykkään hitaista aamuista. Siitä, kun ei ole kiire mihinkään, ja saa aloittaa päivän juuri omassa tahdissa. Mä tykkään kahvin tuoksusta ja aamuauringon sarastuksesta. Mä tykkään siitä, miltä villasukat tuntuvat varpaissa ja jalkapohjissa. Tämä nauhoitus on kiitos hitaille aamuille ja sille, että saa kasvaa kaikessa rauhassa, piilossa maailman katseilta, ja tunnustella sitä, mikä tuntuu hyvältä itselle. Tämä nauhoite on hitaille aamuille.

Motivaation ydin: Sisäinen motivaatio ja irti ulkoisista palkinnoista

Miltä tuntuisi motivoitua tekemisestä itsestään ilman ulkoisia boostereita, bonuksia tai lupauksia tulevasta? Podcastissa käsitellään sisäisen motivaation aineksia sekä sitä, miten omilla valinnoilla voi boostata innokkuutta tekemiseen niin duunissa, kuin harrastuksissa. Ota itsellesi aika 10 minuuttia ja hyppään mukaan!

Anna itsellesi lupa levätä

Nyt puhutaan levosta. Me kaikki tarvitsemme lepoa. Lepoa rooleista, lepoa odotuksista ja lepoa vastuusta saada asiat toimiimaan. Kuuntele jakso ja reflektoi mistä sä tarvitset lepoa? Ootko sä antanut itsellesi luvan levätä?

Onko positiivisuus päätös?

Onko positiivinen asenne vain päätös? Onko hyvän tyypin rooli naamari, jonka pystyy vetämään päälle vuoden jokaisena päivänä.  Mulle ei. Mä en siihen näytelmään enää pysty. Enkä edes halua pystyä. Kun joku tökkää sormella haavaan, se sattuu. Ja kun joku pistää sanallisella tikarilla arkaan kipupisteeseen sisällämme, se sattuu. Ja silloin kun sattuu, purkautuu kipu ja myrkky tahtomattaankin toisten päälle. On ollut mulle kasvun paikka myöntää, että hyvän asenteen eteen on tehtävä töitä. On meidän jokaisen vastuulla hoitaa haavamme ja poistaa myrkky. Ei vain muiden takia, vaan myös oman terveytemme takia. Tässä podcastin jaksossa ajatuksia siitä, millaiset tekijät vaikuttavat hyvään fiilikseen sekä positiiviseen asenteeseen arjessa. Ota kuunteluun! 

Läsnäolo parhaan suorituksen tukena

Vahdin tarkkaavaisesti nimien rullaamista screenillä. Tanssija toisensa jälkeen käy vetämässä oman soolonsa ja oma vuoroni lähestyy vauhdilla. Mut pyydetään jo odottamaan lavan reunalle. Katseeni skannaa pikavahtia tuomarit, joiden tehtävänä laittaa vajaa 200 tanssijaa järjestykseen annettujen arvostelukriteerien perusteella. Tahtomattani mieleni eksyy muistelemaan kriteerejä. Musikaalisuus, dynamiikka, performatiivisuus… En saa palautettua kriteereitä mieleeni. Ajatukseni ovat totaalisessa umpisolmussa, syke nousee kontrolloimattomasti, enkä pysty pitämään itseäni rauhallisena. Mut kuulutetaan lavalle. Tyhjän Seoulin olympiapuiston käsipallostadionin energia, sekä viiden tuomarin tablettien takaa vilkkuvat syynäävät katseet ryöväävät multa viimeisetkin itseluottamuksen rippeet.  On mun vuoro. Jo ekoilla askeleilla tuntuu, että kroppani on aivan hapoilla. Tasapainoni heittelee, enkä saa otetta lattiasta, musiikista saati hetkestä. Runnon hätäisesti karsintasooloni läpi. Lämmittelyalueella mietin, että mitä ihmettä mulle tapahtui? Olen elämäni kunnossa ja kilpaillut huipulla yli 20 vuotta. Kokemuksestani huolimatta psyykeeni petti, enkä pystynyt lähellekään parhaimpaani. Vaikka olinkin kisan jälkeen pettynyt, oli se mulle valtavan opettavainen kokemus. Se sai mut pohtimaan, miten saisin ulosmitattua parhaani jatkossa. Näitä asioita reflektoin tässä podcastin jaksossa.  Tervetuloa mukaan!

Ilmesty paikalle itseäsi varten <3

Istun lentokoneen ikkunapaikalla ja odotan lähtöä kohti New Yorkia. Mua jännittää aivan uskomattomasti. Keho reagoi jännitykseen vilunväristyksillä ja kuumotuksella otsassa. Haen pikavalikosta tutun numeron vielä viime hetkellä ennen nousua. ”Äiti, onko tässä mitään järkeä?, kysyn nieleskellen. ”Sun pitää tehdä tää. Olen ylpeä susta, että uskallat lähteä”, sanoo Äiti.  Suljen linjan. Äidin äänensävystä kuului aito luottamus poikaansa. Hänen tuestaan olen saanut nauttia vuosien varrella lukemattomia kertoja ja siihen luottaen aion hoitaa tämänkin homman. Näin alkoi mun matkani kohti yllättävää tapahtumasarjaa, jonka ansiosta palasin Suomeen Training For Warriors -kuntosalilisenssi takataskussa. Ja vain 6kk myöhemmin perustettiin yhdessä Petri Rasasen ja Elastisen kanssa Suomen ensimmäinen TFW -kuntosali [https://www.tfwhelsinki.com/] tasan kymmenen vuotta sitten keväällä 2014! Jääkiekossa hyviä asioita tapahtuu, kun toimittaa kiekkoa maalille. Elämässä hyviä asioita tapahtuu, kun ilmestyy paikalle. Varsinkin, kun ilmestyy paikalle itseään varten.  Laita the Antidote Podcastin ensimmäinen jakso kuunteluun ja saa selville koko stoori.