Jälkiviisaat ry
Jälkiviisastelua on Jyväskylän yliopiston historia-aineiden alumniyhdistys Jälkiviisaiden keskusteluohjelma, jossa pohdimme maailman menoa ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja historiasta valmistuneiden näkökulmasta. Missä historiaa eri vuosikymmenillä opiskelleet vaikuttavat? Millaisten ilmiöiden parissa he työskentelevät? Miten historioitsijan linssit vaikuttavat...
Jälkiviisastelua-podcast palaa uusin jaksoin! Kauden ensimmäisessä jaksossa saamme vieraaksemme Jyväskylän yliopiston vasta aloittaneen rehtorin, vertailevan liiketoimintahistorian professori Jari Ojalan. Miten hän kuvaa polkuaan Historican penkiltä yliopiston johtotehtäviin? Mitkä kysymykset Ojala nostaa suomalaisen korkeakoulukentän tulevien vuosien kohtalonkysymyksiksi?
DIGIDEMO on elokuun alussa julkaistu virtuaalinen oppimisympäristö, jonka viisi episodia yhdistävät lukion laaja-alaisia osaamisalueita Euroopan neuvoston demokratiakompetensseihin. Jaksossa hanketta toteuttaneet Mikko Hiljanen ja Matti Rantonen keskustelevat digitaalisten työkalujen mahdollisuuksista lukio-opetuksessa, demokratiakasvatuksesta sekä omista poluistaan opetuksen parissa. Kenelle DIGIDEMO on suunnattu, mitä sen käyttäminen opetuksessa vaatii ja miten innostava ja onnistunut oppimiskokemus haastateltavien mielestä rakentuu? Jakso on äänitetty toukokuun puolessavälissä. DIGIDEMO on nyt kaikkien Suomen lukioiden vapaassa ja maksuttomassa käytössä. Seuraa hanketta myös Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa!
Väitöstilaisuus on jännittävä etappi tutkijan uralla. Rangaistuskäytänteiden muotoutumista seitsemän suomalaisen oppikoulun arjessa 1900-luvun alussa tutkineen Karoliina Puranen-Impolan kohdalla väitöspäivästä teki erityisen myös siihen valmistautuminen koronapandemian keskellä. Miten rajoitukset vaikuttivat päivän tunnelmaan ja juhlien käytännön valmisteluihin? Miten suorituksesta palautuminen sujui ja miltä pitkän projektin saattaminen päätöspisteeseen tuntuu? Millainen on siirtymä väitöskirjatutkijasta postdoc-tutkijaksi? Jakso on toinen osa väitöskirjan kirjoittamista ja jatko-opintoihin hakeutumista käsittelevässä sarjassamme. Se on äänitetty helmi-maaliskuun vaihteessa.
Jatko-opintoihin hakeutumiseen ja väitöskirjan kirjoittamiseen liittyy paljon hiljaista tietoa. Tähän liittyviä kysymyksiä saapuu avaamaan Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yleisen historian professori Pertti Ahonen. Mihin asioihin edeltävissä opinnoissa kannattaa panostaa? Miten väitöskirjan kirjoittaminen rahoitetaan ja millaista on väitöskirjatutkijan arki?
Suomen historian väitöskirjatutkija Veikka Kilpeläinen tutkii kaupunkitilan ymmärtämistä Helsingissä kustavilaisella ajalla ja autonomian ajan alussa (noin 1770-1820). Miten tuon ajan ihmiset ymmärsivät kaupungin ja mitä se heille merkitsi? Millaisin lähtein Kilpeläinen pyrkii hahmottamaan menneiden aikojen kaupunkitilaa ja ihmisten siihen liittyviä käsityksiä? Miten Kilpeläinen reflektoi menneisyyden kautta nykypäivän keskusteluja lähiluonnosta ja rakennettujen ympäristöjen muutoksesta?
Joonas Tammela tutkii Suomen historian väitöskirjassaan suomalaisen ja ruotsalaisen paikallispapiston saarnoja ja niissä käytettyjä tapoja rakentaa käsitystä yhteiskunnasta 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Keskustelemme Tammelan kanssa sekä tämän tutkimuksesta että varhaismodernin ajan tutkimuksen tekemisen käytännöistä ja erityispiirteistä. Millaisia kokemuksia Ruotsiin suuntautuneet arkistomatkat ovat olleet? Mitä eroja ja toisaalta yhtäläisyyksiä on löydettävissä eri maissa toimineiden pappien saarnojen välillä? Millaisena Tammela näkee uskonnollisen vallankäytön ja retoriikan roolin nyky-yhteiskunnassa?
Risto-Matti Matero on väitöskirjatyössään perehtynyt ympäristöpoliittisten keskustelujen aatteellisiin taustoihin, keskittyen esimerkkitapauksina Suomen ja Saksan vihreisiin puolueisiin. Millaisena Matero näkee vihreiden puolueiden viime vuosikymmenten aatteellisen kehityksen ja mistä muutokset kumpuavat? Millaisiin laajempiin konteksteihin ja tutkimusperinteisiin Matero tutkimuksensa sijoittaa?
Tuoreessa Suomen historian väitöskirjassaan Anna-Kaisa Ylikotila tarkastelee 1920-1940-lukujen suomalaisen opettajankoulutuksen käsityksiä ihannekansalaisesta ja hänelle sopivasta toiminnasta. Miten nämä ihanteet ja odotukset näkyivät opettajaseminaarien oppilaisiin kohdistamissa kuri- ja rangaistuskäytänteissä? Miten sukupuoli vaikutti oppilaisiin kohdistettuihin odotuksiin?
Seminaarinmäellä sijaitseva Villa Rana saa tänä kesänä uuden alun, kun se otetaan vuosien hiljaiselon jälkeen käyttöön kulttuuritalona. Historian ja etnologian laitoksen väelle rakennus tuli tutuksi rakkaana työ- ja opiskelutilana. Millaisia muistoja Villa Ranassa työtä tehneillä Helan työyhteisön jäsenillä on rakennuksesta? Millaista toimintaa tiloihin on suunniteltu sijoitettavan tästä eteenpäin? Haastattelemme Elina Kiurua, Matti Roittoa ja Kyösti Ylikuljua.
Jälkiviisastelua-podcastin ensimmäisessä jaksossa saamme vieraaksemme Sanni Saarimäen, jonka kanssa keskustelemme ilmastoahdistuksesta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opintopsykologin näkökulmasta. Miten koronakriisi on vaikuttanut opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen? Mikä on Tunne ry ja mitkä ovat sen linkit Jyväskylän yliopiston historian alumneihin? Miten historian opinnot näkyvät opintopsykologina vaikuttavan alumnimme arjessa?
Encuentra el que te llama
Se añaden nuevos podcasts continuamente