Jarkko Tontti
Kirjailija Jarkko Tontti pohtii vieraidensa kanssa yhteiskuntaa, kirjallisuutta, politiikkaa ja filosofiaa. Mukana ripaus runoutta ja juridiikkaa. Ihmisen kautta mennään, yksityisestä yleiseen - ja takaisin.
Jarkko Tontti -podcastin vieraana taloustieteen professori Niku Määttänen. Suomen talous ei ole juuri kasvanut pariin kymmeneen vuoteen ja julkinen talous on erittäin heikossa tilassa. Mitä pitäisi tehdä? Määttänen on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Sen tehtävä on arvioida talouden tilaa ja talouspolitiikkaa riippumattomasti. Onko se mahdollista? Voiko taloutta ja politiikkaa kommentoida puolueettomasta tutkijapositiosta? Määttänen aloitti uransa tutkimalla asumista. Hän on todennut, ettei asuntolainaa välttämättä kannattaisi maksaa pois kokonaan. Miksi ihmeessä? Onko omistusasuminen järkevää kansantalouden kannalta vai olisiko vuokralla asuminen parempi ratkaisu? Puhuimme myös tuloeroista. Ovatko suuret tai pienet tuloerot kansantalouden kannalta hyviä vai huonoja asioita?Tarvitsemmeko lisää miljonäärejä Suomeen? Entä miksi Yhdysvallat ohittaa Euroopan vuodesta toiseen talouskasvussa? Lopuksi pääsimme myös taloustieteen ja talouden filosofiaan. Mitä talous oikeastaan on? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin [https://creators.spotify.com/pod/profile/jarkko-tontti/] vieraana kirjailija Sara Al Husaini. Irakilaistaustainen Al Husaini tunnetaan kunniaväkivaltaa ja pakkoavioliittoa käsittelevästä omaelämäkerrallisesta romaanistaan Huono tyttö (2023). Hän on myös islamin jättänyt entinen muslimi. Mitä tapahtuu, kun musliminainen hylkää uskontonsa katkeavatko ystävyys- ja perhesuhteet? Entä kuinka yleisiä ovat pakkoavioliitot, jollaiseen Al Husaini itse joutui? Euroopan muslimiväestö on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Uhkaako tämä demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja? Ovatko seksuaalivähemmistöt ja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo sen myötä uhattuina? Vai voiko islam uskontona uudistua ja muuttua? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin [https://creators.spotify.com/pod/profile/jarkko-tontti/] vieraana kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Hän työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. Mikä onkaan SKS ja mitä se tekee? Katajamäki väitteli tohtoriksi tamperelaiskirjailija Lauri Viidasta. Mitä väitöskirjassa väitettiin? Katajamäki on viime vuodet työskennellyt Aleksis Kiven teosten kriittisten editioiden parissa. Mikä on kriittinen editio ja mitä niistä selviää? Pohdimme myös Kiven ja erityisesti Seitsemän veljeksen merkitystä nykyajassa. Onko suomalaisen romaanikirjallisuuden tragedia se, että ensimmäinen on yhä paras? Entä mitä mieltä pitäisi olla kirjailija Antti Tuurin ajatuksesta, että veljekset ovat suomalaisen miehen arkkityyppejä, joille löytyy yhä vastineensa? Kuinka paljon kotimaisen kirjallisuuden klassikot Kivi ja esimerkiksi Minna Canth ottivat vaikutteita ulkomaisesta kirjallisuudesta? Pohdimme myös suullisen kirjallisuuden uutta nousua ja tekoälyn vaikutusta kirjallisuuteen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Puhuimme Pekka Virkin uudesta, vilkasta keskustelua herättäneestä kirjasta Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus (Docendo 2026). Miten suomalainen kommunismi syntyi? Oliko se venäläistä vai eurooppalaista alkuperää? Entä miksi Suomen työväenluokka päätti lähteä tekemään vallankumousta vuonna 1918? Luuliko Stalin, että Suomen kommunistit ryhtyvät kapinaan vuonna 1939, kun hän päätti hyökätä Suomeen? Kuinka lähellä oli Suomen ajautuminen sosialistiseksi kansandemokratiaksi toisen maailmansodan jälkeen kuten Itä-Euroopan maille kävi? Vaikutti asekätkentäjupakka tähän? Entä toiset vaaran vuodet 1970-luvulla, kun taistolaiset ja muu laitavasemmisto rynni esiin Suomessa? Hiipuiko Moskavan vaikutusvalta Suomessa Neuvostoliiton romahtamiseen? Jaakko Laakso ja muut kommunistit siirtyivät Vasemmistoliittoon. Muuttuiko lopulta mikään Lopuksi pohdimme vielä sitä, onko kommunismi lopullisesti kuollut vai voiko ruumis herätä henkiin ja kummittelemaan vielä 2000-luvulla. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana estetiikan dosentti Kalle Puolakka. Tuumimme Kalle Puolakan kanssa taiteen perimmäisiä kysymyksiä lähtien liikkeelle hänen kirjastaan Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan (2024) . Mitä tarkoittaa, kun sanomme, että jokin on "esteettinen"? Tai "kaunis"? Entä mitä on lopultakin taide? Löytyykö taiteelle määritelmä? Vai onko kyse vain mielipiteestä tai vallasta? Mitä taidemaailmassa on tapahtunut, kun viime vuosina taidetta on alettu arvottaa tekijän identiteetin kautta? Teoksen sijaan oleellista onkin esimerkiksi tekijän sukupuoli, seksuaalisuus tai etnisyys. Puolakan uusin kirja on Miksi lukea kirjallisuutta? (2025) Siinä hän kehittelee ajatusta kaunokirjallisuudesta tiedon lähteenä, nimenomaan kokemuksellisen tiedon. Mitä tämä tarkoittaa? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana runoilija, kustantaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko. Parkko on tehnyt pitkän uran runouden parissa, alkaen 1990-luvulla perustetusta Nihil Interit -runousyhdistyksestä ja -kustantamosta. Puhuimme erityisesti Parkon uusimmasta teoksesta, talvella 2026 ilmestyneestä kokoelmasta Aaseista ja varjoista. Mikä on Parkon kirjoittamisessa muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa? Tommi Parkon Parkko-kustantamo on Suomen johtava käännösrunouden julkaisija. Ilman sitä useita maailmankirjallisuuden klassikoita ei olisi saatavilla suomeksi. Minkälainen on runouden julkaisemisen tilanne nykyään? Luovan kirjoittamisen opettajana Parkko tietää, että runouden kirjoittaminen on erittäin suosittua. Mutta miten runoteos löytää lukijoita ja ostajia? Entä runouskulttuurin muutokset kuluneina vuosikymmeninä? Muistelimme 1990-lukua ja 2000-luvun alun vuosia, jolloin runoilijat innostuivat filosofiasta ja teoreettisista kysymyksistä. 2020-luvulla on ollut ilmassa jälleen yhteiskunnallisuuden nousua. Onko runous politisoitumassa? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana dosentti André Swanström. Aluksi puhuimme Swanströmin kirjojen perusteella lähihistorian antisemitismistä, suomalaisista SS-miehistä ja heidän ideologiastaan. Hakaristin ritarit (2018) herätti taannoin kiivasta keskustelua, samoin Valkoisen uskon soturi (2022), joka kertoo Kalervo Kurkialasta, suomalaisesta jääkäristä, joka oli myös pappi ja SS-mies. Historiallisesta äärioikeistosta siirryimme nykypäivän antisemitismiin, joka on pikemminkin vasemmiston alaa. Swanström on julkaissut perusteellisen tutkimuksen antisemitismistä Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuosina 1990–2023 (Teologinen Aikakauskirja Nro 1 (2024)) . Siitä päädyimme puhumaan median vinoumista mitä tulee Lähi-idän konflikteihin, Gazaan ja Israeliin yleensä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/
Jarkko Tontti -podcastin vieraana kauppatieteen tohtori Jori Grym. Grym tunnetaan Ylen aamu-TV:n Jälkikaronkka-tiedeohjelman vakivieraana. Taustaltaan hän on käyttäytymistaloustieteen tutkija ja verohallinnon käyttäytymisstrategi. Puhuimme muun muassa verovälttelyn psykologiasta ja länsimaiden ja muun maailman arvomaailmojen eroista. Kävimme läpi myös ajankohtaista, välillä kiivastakin keskustelua tieteestä ja politiikasta. Onko yliopisto rikki, kun pseudo- tai höpötutkimus on ujuttautunut joihinkin osiin korkeakoulumaailmaa? Uhkaavatko politisoituminen ja identiteettipolitiikka tutkimusta? Lopuksi puhuimme empatiasta poleemisen evoluutiopsykologin Gad Saadin ajatusten perusteella. Onko empatiasta ohjeeksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vai onko se päinvastoin tie kulttuuriseen itsetuhoon, kuten Saad on esittänyt. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana kääntäjä Ian Mac Eochagáin. Ian kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Irlannissa. Hän opiskeli venäjää ja ranskaa ja päätyi lopulta myös töihin Venäjälle. Sieltä hän muutti Suomeen vuonna 2011, oppi kielen nopeasti ja on nykyään yrittäjä. Puhuimme englannin kielestä Suomessa. Ianin tuore kirja 101 finglishmiä – eroon tankeroista (2025) kertoo oivaltavilla esimerkeillä siitä kehnosta englannista, jota yritykset ja muut organisaatiot surutta viljelevät. Moni suomalainen luulee osaavansa hyvin englantia, mutta se ei pidä paikkaansa. Puhuimme myös englannin kielen asemasta Suomessa. Ian kritisoi voimakkaasti englannin ujuttamista elämän eri alueille. Meidän pitäisi paljon rohkeammin puolustaa suomea, äidinkieltämme. Jos suomalaiset eivät sitä tee, niin kuka sitten? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/]
Jarkko Tontti -podcastin vieraana valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen. Puhuimme Suomen autonomian ajan historiasta. Rasilaisen teos Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia on herättänyt kiivasta keskustelua historioitsijoiden parissa. Suomettumisen vuosina professori Osmo Jussila ja monet muut historioitsijat alkoivat väittää, ettei Suomen valtio syntynyt Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, kuten siihen asti oli pidetty selvänä. He myötäilivät 1800-luvun lopun jyrkän linjan venäläisiä nationalisteja, jotka halusivat poistaa Suomen autonomisen erityisaseman Venäjän imperiumissa. Rasilainen kumoaa teoksessaan pitkään vallinneen Osmo Jussilan näkemyksen. Se on kuitenkin jo levinnyt muun muassa koulun historian oppikirjoihin ja kansainvälisiin yleisesityksiin Suomen historiasta. Rasilainen myös esittää, että arvostettu professori Jussila syyllistyi tieteelliseen vilppiin kantaansa tukeakseen. Puhuimme lisäksi yleisemmin suomettumisen vaikutuksista yliopistolliseen tutkimukseen. Jatkuuko se yhä jälkisuomettumisena? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcasteissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla. https://jarkkotontti.net/ [https://jarkkotontti.net/] https://jarkkotontti.net/
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti