Karo Hämäläinen
Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.
Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa. Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti. Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti. Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit. Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä. Löytyisikö pörssin pienimpien joukosta Pirkka-osakkeita – kohtuullisen laadukasta liiketoimintaa kukkaroystävälliseen hintaan? Jaksossa käydään kursorisesti läpi Helsingin halvimmat, alle 50 miljoonen euron markkina-arvon yhtiöt.
Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista. Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi. Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja. Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin. Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi". Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut. Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon. Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.
Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot? Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia. Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan. Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.
Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin? Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon. Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi. Indeksinmukainen sijoittaminen on yleistynyt valtavasti, ja Yhdysvalloissa passiivisten rahastojen pääomat ylittivät jo muutama vuosi sitten aktiivisten rahastojen pääomat. Hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness kysyy, ovatko indeksisijoittajiksi siirtyneet fiksut ("hait") vai tyhmät ("mudut") ja vastaa: fiksut. Jos oletus pitää paikkansa, osakkeiden hinnat määräytyvät entistä enemmän "tyhmien" sijoittajien toimista. Markkinoista on tullut vähemmän tehokkaat. Harvemmilla fiksuilla aktiivisilla sijoittajilla pitäisi siis olla paremmat edellytykset tehdä ylituottoa. Argumentti indeksisijoittamista vastaan on myös indeksien keskittyminen muutamaan suurimpaan yhtiöön. Kaiken lisäksi historiatarkastelu on osoittanut, että tämän hetken suurimmat yhtiöt eivät yleensä ole tulevaisuudessa tuottoisimpia sijoituksia. Jaksossa käydään läpi tutkimuksiin perustuvia argumentteja indeksisijoittamisen puolesta ja sitä vastaan. SPIVA-tutkimus: Suurin osa rahastoista häviää indeksille. https://www.spglobal.com/spdji/en/research-insights/spiva/ PWL Capital / Morningstar: Passiivisten ja aktiivisten rahastojen pääomien kehitys: https://pwlcapital.com/wp-content/uploads/2026/04/YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf AllianceBernstein: "The Silent Road to Serfdom: Why Passive Investing is Worse than Marxism": https://www.scribd.com/document/323564709/Bernstein-Passive-Investing-Serfdom-Aug-2016 Cliff Asness: "Vähemmän tehokkaiden markkinoiden teoria": https://www.aqr.com/-/media/AQR/Documents/Perspectives/TheLessEfficientMarketHypothesis.pdf?sc_lang=en&hash=7630BDE83CDFC603F55633DDCCDA8560 Dimensional Fund Advisors: Tämänhetken suurimmat pärjäävät jatkossa keskimääräistä huonommin: https://www.forbes.com/sites/kristinmckenna/2021/06/07/is-bigger-better-stocks-tend-to-underperform-after-joining-top-10/ Hendrik Bessembinder: "One Hundred Years in the U.S. Stock Markets”: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6438198
Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista. Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua? Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa. Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin? 0:00 Alku 3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä 15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä? 32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään" 34:53 Hajautusriski 36:52 Likviditeettiriski 38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä? 43:13 "Ostan alle markkinahinnan" 45:30 Flippausliiketoiminta 47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt
Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin. Huonostihan siinä kävi. Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini. Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.
Millainen on kirjan liiketalous? Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu? Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta. Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana? Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista. 00:03:30 Kirjaprosessi 00:25:41 Kirjan tekemisen kulut 00:35:14 Kirjasta saatavat tulot
Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit. Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä? Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti. Jaksossa mukana ainakin:• Auroora • Eezy • Lumo Kodit • Asuntosalkku • Nokia • Sampo • Scottish Mortgage • Alibaba • KPY • Metso • Finnair • Nokian Panimo • F-Secure Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.
Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin. Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille. Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää. ”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä. ”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio. Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista. 0:00 Alkuselittelyt 11:40 Haastattelu alkaa 19:45 Kirjat ja lehtitöitä 39:17 Huhtamäki 42:57 Osakesijoitukset 1:05:34 Sinappi
Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti