Yle Areena
Nyt korona-aikaan lentäminen kaukomaille ei ole ihan niin yksinkertaista kuin se oli vielä puoli vuotta sitten. Teknisesti lennot toisille mantereille eivät ole kuitenkaan enää mitään ihmeellistä: lentoyhtiöt kuljettavat jo matkustajia ilman välilaskuja maapallon...
Suihkumoottori mullisti 1960-luvulla lentämisen ja lentomatkustamisen. Matkat mantereilta toisille sujuivat nopeammin ja koneet pystyivät lentämään entistäkin pitemmälle. 1970-luvulla laajarunkokoneet tekivät matkanteosta myös niin edullista, että lähes kuka tahansa pystyy lentämään kaukomaille. Lentokoneita on puskettu sen jälkeen yhä pitemmille ja pitemmille lennoille, ja nyt pisimmät lennot kestävät jo lähes 20 tuntia. Australian Qantas haluaa mennä tuonkin yli: se suunnittelee lentävänsä Lontoon ja Sydneyn välin lähitulevaisuudessa ilman välilaskua. Sitä pitempää non-stop -lentoa on vaikea kuvitella. Tekniikka ei ole enää este, mutta miten matkustajat kestävät? Tulevaisuudessa siintävät avaruuslentokoneet, joilla kaukolentoja voisi tehdä avaruuden kautta loikaten. Silloin Sydney olisi vain puolentoista tunnin päässä täältä Euroopasta katsoen. Niiden avulla voitaisiin aloittaa myös uudenlaiset kaukomatkat – matkat toisille planeetoille. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
Toinen maailmansota toi mukanaan pitkänmatkan pommikoneet, joiden tekniikkaa voitiin soveltaa matkustajalentokoneisiin. Ne olivat aiempaa suurempia ja pystyivät lentämään korkeammalla sekä pitemmälle. Juuri ennen sotaa käytössä oli paljon vesilentokoneita. Sellaisella tehtiin myös lennot ns. Kahden auringonnousun lentolinjalla. Qantas-yhtiön operoima yhteys Australiasta japanilaisten miehitysalueita vältellen Intiaan on edelleen ennätys: Catalina-vesilentokoneet olivat parhaimmillaan 33 tuntia ilmassa – ilman välilaskuja. 1950-luvulla uudet matkustajakoneet tekivät mahdolliseksi uusia reittejä. Ne olivat myös sen verran luotettavia, että yhteispohjoismainen lentoyhtiö SAS saattoi aloittaa pohjoisnavan ylitse lennot Yhdysvaltoihin. Ohjelmassa ovat mukanana Australiasta Qantas Founders -museosta Tom Harwood ja Qantasin Airbus A380-pilotti Don Hill, sekä Oslossa olevan SAS-museon johtaja Thore Erik Winderen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen
Ensimmäinen kauas kurottanut lentoyhtiö oli ranskalainen Aéropostale. Se lensi ensin pienillä postikoneilla ja sittemmin isommilla matkustajiakin kuljettaneilla lentokoneilla Toulousesta Espanjan kautta Afrikan länsirannalle ja sieltä yli eteläisen Atlantin Argentiinaan ja Chileen. Yhtiön tie päättyi 30-luvun lamaan, jolloin ranskalaiset lentoyhtiöt fuusioitiin kaikki yhteen. Samoihin aikoihin elettiin Zeppeliinien kulta-aikaa. Valtavilla ilmalaivoilla tehtiin näyttäviä maailmanympärilentoja. Zeppeliinit olivat lentokoneisiin verrattuna hienoja ja tilavia: niissä oli makuuhytit ja ruokailusalongit, loistohotellin tasoinen palvelu ja mahtavat maisemat. Niiden aika päättyi Hindenburgin onnettomuuteen vuonna 1937. Haastateltavina museojohtaja Jean-Baptiste Desbois ja näyttelypäällikkö Fabrice Cruz Aéropostale-yhtiötä esittelevästä museo L'Envol des Pionniersista Toulousessa sekä Jürgen Bleibner Zeppelin-museosta Friedrichshafenissa. Toimittajana Jari Mäkinen.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti