Yle Areena
Laajakulmassa tarkastellaan yhteiskunnallisia ilmiöitä, niiden taustoja ja tulevaisuudennäkymiä. Miten historia näkyy ja kuuluu arjessa? Miksi ja miten nykytilanteeseen on päädytty? Millaisia kehityssuuntia on nähtävissä? Aiheita ovat esimerkiksi suomalainen köyhyys, maailmaa muuttaneet uutistapahtumat, eutanasia ja...
Miten rakkaus määritellään eri uskonnoissa? Mitä rakkaus merkitsee meille ihmisille? Laajakulman viimeisessä lähetyksessä pohditaan nyt rakkautta. Asiantuntijana on professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta. Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Jari Hanska ja Vihreän langan päätoimittaja Riikka Suominen. Toimittaja Satu Kivelä.
Laajakulmassa pohditaan, millaista olisi arki ja elämä Utopiassa. Utopia on syntynyt englantilaisen lakimiehen, katolisen kirkon pyhimyksen Thomas Moren kynästä. Fiktiivinen kirja ilmestyi vuonna 1516. Utopia on siis yhteiskunta tuntemattoman meren saarella, joka ei ole täydellinen, mutta aika lähellä sitä. Mitä More mahtaisi ajatella suomalaisesta yhteiskunnasta? Mihin me ihmiset tarvitsemme utopioita vai tarvitsemmeko? Asiantuntijana on Oulun yliopiston aatehistorian professori Petteri Pietikäinen. Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Seppo Simola. Toimittajana on Satu Kivelä.
Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihannetta ja arkea 1900-luvulla, jolloin onnellisuudesta tuli tärkeämpää kuin taivaaseen pääseminen kuoleman jälkeen. Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1900-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi ihmisten arjessa? Millaisen perinnön me nykyihmiset jätämme tuleville sukupolville? Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Valkama ja Heikki Hakala. Asiantuntijana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Toimittaja Satu Kivelä.
Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihannetta ja arkea 1800-luvulla, jolloin järki sai väistyä romantiikan tieltä. Tunteet, tarinat ja kokemukset nousivat tuon ajan keskiöön. Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1800-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi ihmisten arjessa? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa? Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Asiantuntijana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Toimittaja Satu Kivelä.
Laajakulmassa pohditaan millaisen perinnön valistuksen ja järjen aika jätti meille nykyihmisille. Asiantuntijana on kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1700-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa? Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Jari Hanska. Toimittaja Satu Kivelä.
Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihanteita ja arkea 1500- ja 1600-luvulla. Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartisen mukaan luokkayhteiskunta näkyi 1500- ja 1600-luvun hierarkiana. - Yksilö oli hierarkiassa toisaalta turvassa ja toisaalta loukussa, sanoo Marjo Kaartinen. - Kyykytys tapahtuu edelleen ylhäältä alaspäin ei toisinpäin, sanoo Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen. - Edelleen meillä on hyvin vähän luokkakiertoa nykyään, sanoo journalisti Heikki Valkama. Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1500-1600-luvulla? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä noin 500 vuotta sitten eläneiden ihmisten kanssa? Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Valkama ja Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen. Toimittaja Satu Kivelä.
Ihminen kykenee olemaan eläimellinen ja hillittömästi seuraamaan esimerkiksi seksuaalisia halujaan. Antiikin ajattelutavassa himo, jota ei millään rajata ei voi olla koskaan hyvä asia. Himoa tulee rajata ja hillitä käytännöllisen järjen avulla. Milloin himo kääntyy paheeksi? Miksi himojen hillitseminen oli antiikin Kreikan ihmisille tärkeää? Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.
Antiikissa ajateltiin, että ihminen voi kasvattaa sielunsa hyveellisyyttä tekemällä hyveellisiä tekoja. Turmelus taas johtaa ihmisen pahojen tekojen tielle. Mikä kaikki meitä ihmisiä turmelee? Mitä Platon ajatteli vallan turmelevasta vaikutuksesta? Laajakulmassa ovat vieraina Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja journalisti Jari Hanska. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.
Antiikin Kreikassa pelkuruus liitettiin sotaan ja taistelutilanteisiin. Sotilaan tuli voittaa tantereella pelkuruutensa. Pelkuruus on sitä, ettei ihminen kykene missään tilanteessa toimimaan arvojensa ja ihanteidensa mukaan. Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Väkivaltaisin on Tanska. Väkivallan uhri ei ole pelkuri vaan uhri. - Väkivallan tekijä on itse pelkuri. Väkivalta on sellainen vallankäytön muoto, jossa tekijä on itse pelkuri. Uhri usein on rohkea, vaikka joutuu kärsijän osaan, journalisti Heikki Hakala sanoo. - Väkivaltaan turvautuminen on kyvyttömyyttä toimia väkivallattomasti ja löytää muita keinoja, journalisti Reetta Meriläinen sanoo. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.
Antiikin Kreikassa hyveen puuttuminen merkitsi pahetta. Järjen ja viisauden vastakohta on siis mielettömyys. Järjen ääni on vastuussa kokonaisuuden suunnittelussa. - On asioita, joita pidämme täysin järjettöminä ja sitten on poikkeustiloja; rakastuneet ja lopen uupuneet ihmiset saa notkahtaa mielettömyyden tiloihin. On hyvä ymmärtää, että me kaikki käydään siellä välillä, sanoo Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen. - Rakkaus ylittää järjen rajat. Se on mieletöntä, sanoo journalisti Tapani Ruokanen. Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.
Encuentra el que te llama
Se añaden nuevos podcasts continuamente