Lanttulataamo

Liikunta poistaa mielenvaivoja

Miten liikunta voi tukea mielen hyvinvoinnissa? Miten saa itsensä liikkeelle kun masentaa tai ahdistaa? Meneekö kaikki pieleen, jos ottaakin joskus rennommin? Miten välttää liiallinen suorittaminen? -Liikunta tuo iloa elämään ja siinä yhdistyvät keho, mieli ja vuorovaikutus, tiivistää liikuntaterapeutti ja liikunnanohjaaja Lauri Pyykkönen liikunnan tärkeyden. -Ja jos jotain mitataan, niin omaa oloa. Esimerkiksi lenkin pituudella tai vauhdilla ei ole mitään väliä. Psykoterapeutti, psykologi, ammattivalmentaja ja psyykkisen valmentamisen guru Satu Kaski taas muistuttaa, että keho on luotu liikkumaan. -Meillä yhdistetään liikunta liikaa hikiliikuntaan kun pitäisi puhua liikkeestä ja siitä, että olen kehossa itseni kanssa ja aistin sitä. Tämä auttaa myös myönteisen kehonkuvan luomisessa. Lisäksi kuulemme, miten liike on auttanut liikunta-alan yrittäjää Inkeri Tiitistä selviämään vaikeista traumoista ja dissosiaatiohäiriöstä. Lanttumaakarina on Heidi Laaksonen.

Hyvä seksi on kuin fantasiapizza

Väestöliiton marraskuussa julkaistun perhebarometrin mukaan joka kolmas suomalainen kärsii huonosta seksistä parisuhteessaan. Samaan aikaan todetaan, että parisuhteen onnellisuudella ja tyydyttäväksi koetulla seksuaalielämällä on vahva yhteys. Miten saamme enemmän ja parempaa seksiä parisuhteessa ja muutenkin? Miksi niinkin yksinkertainen asia kuin paneminen on meille niin vaikeaa? Myös sinkuille? Lanttulataamo pureutui moninaiseen seksuaalisuuteen, tunteisiin ja mielenterveyteen, sillä seksuaalisuus on osa ihmisyyttä. Vieraina ovat seksologi ja pariterapeutti Leena Hattunen sekä "Ihana kiihko" -kirjan tekijä Salla Nazarenko. Lisäksi "BDSM -Aapisen" tekijät Jouni ja Tiia Forström kertovat, miten löysivät fetissit, alistumisen ja alistamisen. Lanttumaakareina Heidi Laaksonen ja Jarmo Laitaneva.

Persoona ei kerro työssä menestymisestä

Meitä arvioidaan ja testataan yhä enemmän. Kun haemme työ- tai opiskelupaikkaa moni meistä joutuu tai pääsee persoonallisuus- tai psykologisiin testeihin. Joskus puhutaan myös henkilö-, soveltuvuus- tai toimintatyyliarvioinnista. Miksi meitä arvioidaan? Mitä hyötyä siitä on? Miten luotettavia testit ja arvioinnit ovat, millainen on riittävän hyvä arviointi? -Jokainen työväline eli testi ei sovellu jokaiseen tilanteisiin, vaan ne pitää valita tarpeen ja tehtävän mukaan, kertoo psykometriikan yliopisto-opettaja, Psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran testilautakunnan puheenjohtaja Jari Lipsanen. Lisäksi Heidi Laaksosen vieraana oli tutkimuspäällikkö ja psykologi Niilo Mäkelä henkilöarviointeja tekevästä MPS Careerista. Kuulemme myös psykologian professori emerita, tietokirjailija Liisa Keltikangas-Järvisen ajatuksia persoonallisuudesta, testeistä ja temperamenteista työelämästä. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että persoonallisuus yksinään on heikko ennustaja ihmisen käyttäytymiselle ja työelämässä suoriutumiselle.

Elämänmuutos on elämän rikastuttamista

Syksyn ensimmäisessä Lanttulataamossa puhuttiin elämänmuutoksista ja tottumuksista. Ihminen on nimittäin usein tapojensa orja. Mussutamme sipsejä ja suklaata sohvannurkassa, juomme liikaa viiniä työpäivän päätteeksi, emmekä taaskaan lähde lenkille. Työpaikkaakin tekisi mieli vaihtaa, mutta tulevaisuus pelottaa - onko ruoho sittenkään vihreämpää aidan toisella puolella? Joudunko vain ojasta allikkoon? Entä parisuhde? Se tuntuu väljähtyneeltä ja natisee liitoksissaan, mutta uskallanko jäädä yksin? Koska elämänmuutosta tarvitaan? Miten sitä kannattaa puntaroida? Mikä meitä estää? Vieraina ovat psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen sekä mentaalivalmentaja, itsekin uranvaihdoksen tehnyt Mirva Mäki-Petäjä. Molemmat kehottavat pohtimaan omaa elämää ja arvoja koko ajan, elätkö omannäköistäsi elämää? -Kannattaisi tehdä pikatreffit elämän kanssa ihan viikottain, kehottaa Saarinen. Lisäksi hänen mielestään pitäisi ennemmin puhua elämänrikastuttamisesta, eikä niinkään elämänmuutoksesta. Kuulemme myös, miksi Samuli Huhtala jätti pankinjohtajan uran ja ryhtyi räppäämään Spektinä. Hän halusi elämäänsä enemmän vapautta ja intohimoa.

Miten tietotyöläisen kasetti kestää?

Tuntuuko töissä välillä siltä, että muisti pätkii? Tietotyöläisen kasetti ei meinaa millään välillä kestää kun viestit piippaavat, puhelin soi, ovella kolkuttelee joku, on kiire, melua ja työtaakkakin tuntuu liialliselta? Miten omista kognitiivisista kyvyistään, henkisestä hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan voi pitää huolta muuttuneessa työelämässä? -Jokainen voi aloittaa kognitiivisen ergonomian kohentamisen heti. Pidä vaikka yksi palauttava minuutin tauko joka tunti, katso ulos ikkunasta tai seiso päällä vinkkaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski. Entä, mitä työnantaja ja työterveyshuolto voivat tehdä kognitiivisen ergonomian kohentamiseksi? Psykologi Matti Joensuu Työterveyslaitokselta sanoo, että työnantajien kannattaa olla asiasta kiinnostuneita. -Kun työntekijät kuormittuvat liikaa, työteho laskee, virheiden määrä ja poissaolot lisääntyvät. Lisäksi kuulemme näyttelijä Piitu Uskin tarinan siitä, mitä tapahtui kun uupumus todella iski ja aivot menivät tilttiin. -Mulla oli ihan tyhjät silmät ja tyhjä viiva ajatuksen kohdalla. Lanttumaakarina on Heidi Laaksonen.

Positiivinen psykologia ja neuroterapia - mielenterveyden ylläpidon uudet tuulet

Miten voimme muovata aivojamme ja käytöstämme niin, että elämämme olisi mielekkäämpää? Voiko esimerkiksi positiivinen psykologia voi auttaa meitä voimaan paremmin? Positiivinen psykologia on 1990-luvulla syntynyt, kokonaan uusi psykologian haara. Psykologia tutki yli sadan vuoden ajan vain sairauksia, positiivinen psykologia taas tutkii, miten hyvinvointia ja onnellisuutta rakennetaan, jottei sairaus koskaan puhkeaisi. Myönteisen puolesta vuosikymmeniä puhunut viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski muistuttaa, ettei positiivinen psykologia ei ole naminamia, huuhaata eikä tarjoile mitään aina aurinkoista pollyannamaailmaa. -Siinä suhtaudutaan tunteisiin realistisesti, mutta tavoite on löytää hyvät puolet kriisissäkin, mennä eteenpäin, eikä jäädä vatuloimaan, kuvailee Enäkoski. -Positiivinen psykologia ei ole mitään rakettitiedettä, muistuttaa taas Krisse Lipponen, sosiaalipsykologi ja vaativan erityistason psykoterapeutti. -Jokainen viisas isoäiti on osannut sanoa sen, mistä rakentuu hyvä elämä. Se rakentuu siitä, että teet ystävällisiä tekoja. Toinen on kiitollisuuden ilmaisu, kokeminen ja tunnistaminen. Huomaammeko arjessa pienet kiitollisuuden aiheet, kuten pihan ihanat kukat tai luotettavan kollegan? -Suomessa korjaava palaute on parjaava kolaute, kuten eräs savolainen viisasteli. Palautetta, positiivisessa myönteisessä mielessä annetaan liian vähän. Siihen pitää treenauttaa itsensä. Kukaan ei koskaan ole kuollut siihen, että saa liikaa positiivista palautetta, muistuttaa Ritva Enäkoski. -Pitää muistaa, että pohjalla pitää olla 70 % myönteistä tai neutraalia, sen jälkeen 30 % voi olla virheitä korjaavaa, lisää Lipponen. Lisäksi ohjelmassa tutustaan neuroterapiaan. Se on aivojen sähköisen toimintaan perustuvaa teknologia-avusteista hoitoa. Sen avulla jopa 85% kokee, että oireet lievittyvät, mieli kevenee ja stressi lievittyy. Suomen Neuroterapia Oy:n lääketieteellinen johtaja, psykiatri Marja Vihervaara ja sairaanhoitaja Emma Alaranta kertovat, mistä on kyse. Toimittajana on Heidi Laaksonen.

Turvallinen ja onnellinen parisuhde?

Rakastava ja vakaa ihmissuhde on ihmisen onnellisuuden ja yleisen hyvinvoinnin ehdoton kulmakivi. Mielenterveysohjelma Lanttulataamo pureutuikin parisuhteisiin. Miten pitkässä liitossa selvitään vaikeuksista ja negatiivisuuden kehistä? Kun pienetkin kauppalistariidat paisuvat? Kun nalkutus tai mykkäkoulu eivät jalostu järkeväksi puheeksi omista tunteista. Miten luodaan luottamuksellinen ja turvallinen suhde? Entä, millaista on sielujen seksi? Erityistarkastelussa oli tunnekeskeinen pariterapia. Se on kanadalaisen Sue Johnsonin kehittämä pariterapiamuoto, joka tehoaa tutkitusti jopa joka seitsemännelle pariskunnalle. Psykologi ja pariterapeutti Hanna Pinomaa on tämän terapiamuodon asiantuntija. Heidi Laaksosen vieraina olivat myös monet terapiat läpikäyneet ja nyt myös vertaistukea antavat Saara ja Panu Rissanen.

Kun voima pakenee jäsenistä - millaista hoitoa masennukseen?

"Maaliskuun yhdestoistapäivä vuonna 2014 sairastuin masennukseen. Menen psykiatrin vastaanotolle itsenäni, ja kävelen kävelen ulos mielenterveyspotilaana", kirjoittaa Pauliina Vanhatalo kirjassaan "Keskivaikea vuosi." Miten kroonistunut riittämättömyyden tunne johti siihen, että voima pakeni jäsenistä, eikä kirjailija ja pienten lasten äiti jaksanut enää nousta sängystä? Tätä kysellään mielenterveysohjelmassa ja puhutaan laajemminkin masennuksesta ja sen hoidosta. Miten depressiota tulisi hoitaa ja miksi masennusta on välillä vaikea hoitaa? Pitääkö syödä lääkkeitä vai mennä terapiaan? Vieraana on myös psykiatrian professori Erkki Isometsä. Hänen mukaansa psykoterapeutteja on Suomessa liian vähän, jotta kaikki tarvitsevat saisivat psykososiaalista hoitoa. Samaan aikaan onneksi erilaiset nettisovellukset ovat osoittautuneet melko tehokkaiksi. Toimittajana on Heidi Laaksonen.

Lanttulataamo: Rasvaton ja lihaksikas - kelpaako vain timmi mimmi?

Mielenterveysohjelmassa puhutaan kertaa syömishäiriöistä. Onko fitness vain syömishäiriön sallittu muoto? Miksi haukumme ulkonäköämme koko ajan? Mitä syömishäiriöt ovat ja miten niitä voisi ehkäistä? Haastateltavina psykologi Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta sekä kokemusasiantuntija ja Etelän Syli ry:n vapaaehtoistyöntekijä "Mari". Kuulemme myös palkitun sarjakuvataiteilijan, Viivi Rintasen ajatuksia. Hänen sarjakuvansa pyrkivät purkamaan mielenterveysongelmien, myös syömishäiriöiden tabuja. "Olemalla syömishäiriöinen, sä sovit paremmin tän maailman ulkonäkövaatimuksiin", arvelee Rintanen. Lanttulataamon toimittaa Heidi Laaksonen.

Vihaisuus on yhtä yleistä kuin masentuneisuus

Mielenterveysohjelma Lanttulataamossa perehdytään vihanhallintaan. -Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on aina häpeää, syyllisyyttä, kauhua ja ahdistusta. Jokaisessa väkivaltaa käyttäneessä naisessa asuu kaltoinkohdeltu pikkutyttö, tietää psykologi Maria Lindroos. -Haitalliseen käyttäytymiseen on mahdollista saada apua mm. itsetarkkailulla ja -tuntemuksella, riippuen ongelmasta. Hallittu viha luo meille jämäkkyyttä sekä selkärangan, ettei meitä esimerkiksi kohdella epäoikeudenmukaisesti, muistuttaa psykoterapeutti Teemu Ryhänen. Miksi ihminen on vihainen koko ajan? Miksi hän räjähtää mitättömistä jutuista? Miten liiallisesta aggressiosta pääsee eroon? Lanttulataamossa vierailivat psykoterapeutti, kliininen käyttäytymisanalyytikko ja behavioristi Teemu Ryhänen sekä ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija psykologi Maria Lindroos Maria Akatemiasta. Lisäksi kuulemme "Allin" tarinan. Miksi pienten lasten äiti raivostuu? Toimittajana Heidi Laaksonen.