Mika Vesala
Maailma on täynnä konflikteja, alkaen ihmisen sisäisistä konflikteista ja päättyen kansainvälisiin konflikteihin. Miksi me ihmiset riitelemme, mikä saa meidät ärtymään ja miten rauhoittelen toista osapuolta ja itseäni. Me Mielenrauhan koulutuspalveluissa olemme keskittyneet auttamaan...
Miten työpaikalla pitäisi käyttäytyä, kun kaikki ei mene ihan oppikirjan mukaan? Tässä jaksossa Totti Karpela ja Tero Ålander pureutuvat erilaiseen ongelmakäyttäytymiseen, esihenkilön vastuuseen sekä siihen, mitä nollatoleranssi oikeasti tarkoittaa – ja miksi se on Mielenrauhan lempivihan kohde. Luvassa suoraa puhetta ja käyttökelpoisia oivalluksia.
Puheeksi otto on usein aliarvostettu työyhteisön terveys pommi, ja yksi syy siihen miksi se jää käyttämättä on päässä kuiskuttelevat valheet: “Tilanne pahenee.” “Toinen suuttuu.” “Minun pitää sanoa tämä täydellisesti.” Totuus on toinen: Pienet ja lempeät puheeksiotot ovat vahvan työyhteisökulttuurin perusta.Tehtiin Totti Karpela, CTM, CETAP [https://www.linkedin.com/in/tottikarpela/] kanssa video, jossa keskustelimme puheeksi ottamisesta ja kävimme läpi asioita kuten, - miksi puheeksiotto on supervoima - miten Kolmen A:n malli toimii käytännössä - miten rakentaa organisaatiolle yhteinen kieli - ja mitä valheita kannattaa oppia tunnistamaan Katso, jos haluat tehdä vaikeista keskusteluista helpompia — ja turvallisia.
Miltä psykologinen turvallisuus tuntuu – tai miltä sen pitäisi tuntua? Onko se vain mukavaa yhdessäoloa, vai jotain syvempää? Psykologisesta turvallisuudesta puhuessa voi helposti syntyä mielikuva kulttuurista, jossa kaikilla on kivaa ja kaikki sujuu kuin itsestään. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Amy Edmondson kiteytti sen osuvasti: psykologinen turvallisuus on kykyä kestää epämukavia keskusteluja ja oppia niiden kautta ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Kuinka kaukana tämä ajatus on omasta kokemuksestasi? Mitä psykologinen turvallisuus merkitsee sinulle – ja miltä se näyttää käytännössä? Keskustelijoina Totti Karpela, Tero Ålander ja Mika Vesala
Tässä jaksossa meillä on ilo saada vieraaksemme Pia Lappalainen, tekniikan tohtori ja työyhteisösovittelun asiantuntija, joka näkee konfliktit ainutlaatuisena mahdollisuutena – jopa lahjana. Pia on dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa, ja hän toimii aktiivisesti sovittelun parissa myös Suomen sovittelufoorumin hallituksen jäsenenä. Keskustelemme siitä, miten oikein käsitellyt konfliktit voivat tuoda työyhteisöihin uudenlaista energiaa ja kehitystä. Miten riidat ja jännitteet voi kääntää voimavaraksi? Pia jakaa näkemyksiään ja työkaluja, joilla rakennetaan toimivampia ja kestävämpiä tiimejä. Haastattelijoina Mika Vesala ja Tiina Sund
Tässä jaksossa pääsemme mukaan Totti Karpelan matkalle siitä, kuinka vahvasti auktoriteettiin tukeutuvasta turvallisuusalan ammattilaisesta tuli neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja, joka on kouluttanut ihmisiä kuudella eri mantereella. Jaksossa Totti kertoo kohtaamisista eri ihmisten kanssa, joista hän on oppinut matkan varrella, sekä jakaa myös muutamia hauskoja tarinoita. Life Safety Alliance valitsi Totin tänä kesänä mukaan 40 maailman merkittävimmän ja vaikutusvaltaisimman turvallisuusalan johtajan mukaan. https://www.lifesafetyalliance.org Jaksossa mukana Totti Karpela, Vesa Manninen, Tero Ålander ja Mika Vesala.
Häiriökysynnällä (failure demand) tarkoitetaan tilannetta, joka syntyy, kun palvelujärjestelmä epäonnistuu asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin vastaamisessa − eli asiakkaan palvelemisessa. Kun asiakas ei saa odotuksiaan vastaavaa palvelua, tai se on vääränlaista tai huonolaatuista, hän palaa palvelujärjestelmän piirin uudelleen – usein lisävaatimusten kera − mikä puolestaan lisää asiakkaan tyytymättömyyttä ja inhimillistä kärsimystä, kasvattaa kustannuksia ja kuormittaa palvelujärjestelmää. (Seddon 2014, Hyytiälä & Kekomäki 2017) Mistä häiriökysyntä johtuu ja kuinka voimme vähentää sitä? Kaikkiin näihin ja hieman muihinkin kysymyksiin vastaamme tässä jaksossa. Lähde meidän mukaamme vähentämään häiriökysyntää. Keskustelijoina Totti Karpela, Tero Ålander, Mika Vesala ja Tiina Sund
Olemme käsitelleet useissa jaksoissa sitä, miten toimia tilanteessa, jossa kohtaat kiukkuisen asiakkaan palautteen. Tällä kertaa käännämme tilanteen toisin päin ja mietimme, mitkä keinot voisivat tehokkaimmin auttaa viestimään tyytymättömyyttäsi palveluun, tuotteeseen tai jopa toisen henkilön käyttäytymiseen. Tule mukaan kuulemaan keinoja asialliseen ja tehokkaaseen ilmaisuun. Keskustelijoina, Totti Karpela, Tero Ålander, Mika Vesala ja Tiina Sund
Tässä jaksossa puhutaan psykologisesta vaikuttamisesta, kuinka voin vaikuttaa toisen osapuolen mielialaan ja motivaatioon omalla toiminnallani. Normaalia arkipäiväistä vaikuttamista on käyttää pieniä sanoja ja eleitä viestin tehokkaaseen läpimenoon, kuten "kiitos", "anteeksi", "voisitko" tai vain hymy. Näillä kaikilla vaikutetaan toisen ihmisen mielihyväkeskukseen, joka puolestaan madaltaa impulssikynnystä auttaa minua. Miten vaikuttaa toiseen osapuoleen silloin kun tilanteeseen liittyy voimakkaita negatiivisia tunteita? Missä menee vaikuttamisen ja manipuloinnin erot. Tule mukaan kuulemaan vinkkejä tehokkaaseen vaikuttamiseen. Aiheesta keskustelemassa, Totti Karpela, Tero Ålander, Mika Vesala ja Tiina Sund
Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa toinen osapuoli kertoo tunnekuohun vallassa omaa kantaansa ja pyrkiessäsi hoitamaan tilannetta, tämä loukkaantuu toimistasi. Kyse voi olla ns. Kaksoisloukkauksesta. Kaksoisloukkaus tapahtuu useinmiten vahingossa. Kiihtynyt ihminen joskus purkaa omaa pahaa oloaan ja huoltaan käyttäytymällä kohtaamistilanteessa loukkaavasti, koska ei välttämättä osaa sanoittaa tuntemuksiaan. Mikäli tilanteessa mukana oleva ammattilainen ei millään tasolla huomioi toisen ihmisen tunnetilaa omassa toiminnassa ja viestinnässään, saattaa kiihtyneelle ihmiselle tulla olo, ettei hänen huolensa ole huomion arvoinen ja loukkaantuu itse siitä. Loukkaava ihminen loukkaantuu kun hänen tunnetilaansa ei osata tai tajuta huomioida. Puhutaan kaksoiloukkauksesta. Kuuntele tämänkertainen podcastimme ja olet valmiimpi kohtaamaan kiihtyneen ihmisen mahdollisimman ammattitaitoisesti ja ehkä jopa välttämään kaksoiloukkauksen. Asiantuntijoina, Totti Karpela, Tero Ålander, Mika Vesala ja Tiina Sund
Väittäisin, että jokainen meistä on kohdannut ihmisen joka käyttäytyy töykeästi, uhkaavasti tai on muuten voimakkaan tunnetilan vallassa, joku on saattanut jopa itsekin sortua vastaavaan käytökseen. Miksi ihminen sitten uhkailee ja miten voimakkaassa tunnetilassa olevaan ihmiseen voi vaikuttaa? Onko jotain mitä tällaiselle ihmiselle ei kannata tai hyödytä sanoa? Tule mukaan kuulemaan meidän asiantuntijoiden keskustelua aiheesta. Keskustelijoina Totti Karpela, Tero Ålander, MIka Vesala ja Tiina Sund
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti