Mitä ne kylillä puhuvat

Koskenkylä: "Koulu on kylän sydän"

Kyläkoulu sijaitsee komean kummun päällä. Se on Koskenkylässä monen toiminnan keskus. Pekka Maijala on ollut pitkäaikainen nuorisoseuran puheenjohtaja Koskenkylässä. Kylä ihastutti Pekan perhettä ensinäkemältä ja sieltä löytyi heille koti. Iso kivi, hiihtoa otsalamppujen valossa, 40 metrin juoksukilpailu, lyhyt matka kaupungin keskustaan, tapahtumia ja lasten iloa. Mitä tämä kaikki kertoo Koskenkylästä? Mikä muutos on tapahtunut kylätoiminnassa vuosien saatossa? Mitkä asiat vaikuttivat sählykerhon hiljenemiseen? Mikä saa Pekka Maijalan mielen pulppuamaan ilosta? Yhteisten tapahtumien järjestämiseen tarvitaan innostuksen kipinää ja henkilöä, joka saa toiset mukaan. Tässä jaksossa kuulemme Pekan ajatuksia Koskenkylästä ja pohdintaa kylätoiminnan aktivoimisesta ja ylläpitämisestä. Haastateltava: Pekka Maijala Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (Maaliskuu 2026)

Marraskoski: Monien kyläkeskusten aktiivinen kylä

37 kilometriä Rovaniemen keskustasta Ounasjokea pohjoiseen sijaitseva Marraskosken kylä on levittäytynyt sotien jälkeen laajalle alueelle useammaksi kyläkeskukseksi.  Molemmin puolin jokea sijaitseva Marraskosken kylä on kooltaan pituus- ja leveyssuunnassa noin kahdeksan kilometriä. Kylän asukasluku oli tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa 145 henkilöä, mutta tämän lisäksi alueella on paljon vapaa-ajan asutusta. Marraskosken kyläyhdistys pitää huolen siitä, että kylällä löytyy kaikenlaista tekemistä. Koska kylällä ei ole kevyenliikenteen väylää, kylälle tehdään talvella moottorikelkalla oma kävelyreitti metsään. Kontojärvellä sijaitsevalle uimarannalle on rakennettu pitkä laituri, laavu, vessoja, halkovajoja ja makkaranpaistopaikka. Haastateltavat (kuvassa): Marraskosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Kuusela ja kyläaktiivi Jussi Remsu. Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Meltaus: Kauppa ja koulu takaavat kylän elinvoiman

Ounasjoen varrella sijaitsevassa Meltauksen kylässä asui vuoden 2023 lopussa 124 asukasta. Kylään on matkaa Rovaniemen keskustasta 56 kilometriä. Kylä on rakentunut kymmenen kilometrin matkalle molemmin puolin Ounasjokea.  Suurin osa kylän toiminnoista on Ounasjoen länsipuolella, jossa sijaitsevat kyläkauppa, asiamiesposti, polttoaineen jakelupiste, kahvila, kappeli, hautausmaa, laavu ja kylätila.  Meltaus on Yläounasjoen alueen palvelukylä, jonne on rakennettu vuonna 2018 monitoimitoimitalo. Alakoulu, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto toimivat monitoimitalossa.  Meltausjoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitsevan kylän historia ulottuu 1600-luvun alkuun saakka. Kalastus, maanviljely, poronhoito ja 1800-luvun puolivälissä rakennettu saha ovat tuoneet kylälle työtä menneinä vuosisatoina. Rovaniemeltä Meltauksen kautta Kittilään kulkeva tie on ollut toiminnassa jo 1870-luvulta lähtien. Ounasjoki ylitettiin aikaisemmin Meltauksen kylän pohjoispuolelta. Lossi alkoi kulkea joen yli 1930-luvulla ja Ounasjoen ylittävä Markkasuvannon silta valmistui vuonna 1955. Silta rakennettiin kaksikaistaiseksi vuonna 1983. Haastateltava: Ville Riskilä Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Patokoski: Kylä, jonka historia ulottuu 1500-luvulle

Rauhallinen Patokosken kylä sijaitsee 48 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilään päin. Vuoden 2023 lopussa kylässä asui 152 ihmistä. Patokosken historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka. Ounasjokeen rakennettu lohipato toi kylälle vuosisatojen ajan työtä ja vaurautta, ja juuri tästä patokalastuksesta kylä on saanut nimensä. Uiton yleistyttyä perinteinen pyyntitapa vaihtui verkkokalastukseen, ja lohen nousun päätyttyä patokalastus loppui kokonaan. Kylän elinkeinojen peruspilarit ovat olleet maanviljely ja poronhoito. Asutusta on molemmin puolin Ounasjokea, mutta kylän keskus sijaitsee länsirannalla. Siellä kyläkuvaa hallitsevat Kittiläntien varressa entinen koulu (joka lopetti toimintansa1990-luvulla), rivitalo sekä kauppojen, baarien ja postin suljetut kiinteistöt. Keskellä kylää, aivan Ounasjoen varressa, on laavu. Sen kohdalle jäädytetään talvisin jäätie, joka helpottaa kulkemista ja on tärkeä myös Meltauksen VPK:lle. Patokoski–Meltauksen vapaaehtoinen palokunta on edelleen aktiivinen, ja sen toiminta tuo turvaa sekä yhteisöllisyyttä alueelle. VPK:lla on käytössään kaikki tarvittavat välineet palokuntatyöhön. Nykyään aktiivinen VPK-toiminta on Rovaniemellä jo melko harvinaista. Patokosken lisäksi vapaaehtoisia palokuntia löytyy enää Muurolasta, Vanttauskoskelta, Sinetästä ja Saarenkylästä. Haastateltava: Jari Uurtamo Toteutus: Juha Mäntykenttä

Porokari: Lohta odotetaan takaisin

Porokariin päästään, kun ajetaan Rovaniemeltä Kittilää kohti hieman yli 80 kilometriä. Kylällä asui vuoden 2023 lopussa 41 asukasta. Porokarin kylä muodostui omaksi kyläkseen Maijasen kylästä sotien jälkeen.  Porokari on levittäytynyt molemmin puolin Ounasjokea. Kylän pääpaikka on joen itäpuolella vuosina 1953–1993 toiminut koulu, jonka koulutoiminnan lopettaminen oli kyläläisille aikanaan kova paikka. Viimeisinä vuosina koulua yritettiin pitää yllä kyläläisten talkoovoimin. Koululle lahjoitettiin muun muassa perunoita ja lihaa sekä autettiin sen tilojen siivoamisessa. Talkoista huolimatta koulu lakkautettiin. Nyt koulurakennuksessa toimii vuonna 2010 perustettu Porokarin kyläyhdistys. Koululla on viikoittain erilaista kerhotoimintaa. Puhdeilloissa rakennetaan muun muassa linnunpönttöjä, kudotaan mattoja ja vietetään yhteistä aikaa. Molkojärven Eräpoikien metsästysseura on myös merkittävä ihmisten yhteensaattaja. Luonto, metsä ja joki ovat tärkeä osa Porokaria. Ounasjoen rannalla sijaitsee suosittu laavupaikka. Joki onkin tärkeä virkistyksen ja ilon tuoja Porokarin ihmisille. Aikoinaan se oli myös leiväntuoja – elämä on alkanut Porokarissa lohen ansioista. Haastateltavat (kuvassa): Aarne Krigsholm, Seppo Hedemäki, Mika Suutari-Jääskö, Maija Krigsholm, Jukka ja Anni Pallari Toteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)

Vaarala: Rauhan tyyssija, kylä joka sai muuttamaan takaisin

Kun vaatekaappien lisäksi ostettiinkin koko talo. Paluumuuttaja Leena Honkala rakastaa Vaaralaa, kylää joka on lähellä kaupunkia. Joella on paras paikka rentoutua töiden jälkeen. Ja kylällä asuu yhä lapsuudesta tuttuja ihmisiä. Jos matkailija sairastuu tai tarvitsee terveydentilansa vuoksi jotain erityistä huomioitavaa, Leena Honkalan yritys tarjoaa avun. Haastateltava: Leena Honkala Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (maaliskuu 2026)

Nivankylä: Aktiivinen kylä lähellä kaupunkia

Nivankylä sijaitsee Rovaniemen kaupunkialueen kupeessa kymmenen kilometriä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Kylää on molemmilla puolilla Ounasjokea. Länsipuolella kylää sijaitsevat kyläkoulu ja kyläkoulun yhteydessä olevat moninaiset aktiviteetit, kuten skeittiramppi, frisbeegolfkorit, urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja leikkipuisto. Iltaisin koulun liikuntasali on kyläläisten aktiivisessa käytössä.  Kylässä asui vuoden 2023 lopussa 539 asukasta. Nivan Voima ry:ssä kyläyhdistys ja urheiluseura ovat yhdistäneet voimansa. Seura järjestää kylällä monenlaisia tapahtumia ja pitää yllä Nivan Voiman taloa, jossa on punttisali ja kokoustiloja. Kylän vahva yhteishenki tulee esiin kesän lopussa Nivan Voiman järjestämässä yleisurheilukilpailussa, johon osallistuu kymmeniä lapsia. Perheet saapuvat kilpailuihin kylältä ja kaupungista – erilaiset tapahtumat ovatkin tärkeitä niin nykyisille kuin entisille nivankyläläisille. Haastateltavat: Henri Pellonpää, Tommi Nikkilä, Marjaana Harju, Hannele Eskola, Lyyti Rajalin ja Elsa Konttila. Kuvateksti: Edessä lapset vas. Elsa Konttila ja Lyyti Ravelin. Aikuiset: Hannele Eskola, Tommi Nikkilä, Marjaana Harju ja Henri Pellonpää. Toteutus: Juha Mäntykenttä (syyskuu 2025)

Sonka: Sydämellisten ihmisten kylä järven ympärillä

Songan kylä sijaitsee kantatien 83 eli Pellontien varrella. Siellä asui vuoden 2023 tilastojen mukaan 190 ihmistä. Koulu lopetti toimintansa jo 90-luvulla eikä kauppaakaan enää kylältä löydy. Kaupan paikalla toimii nykyisin kylätalo. Kylätalon lisäksi sonkalaiset kokoontuvat Sonkajärven rannalle Oitolan laavulle, jonka lähistöllä ovat myös tervanpolttopaikka, kota, veneenlaskupaikka ja esiintymislava katsomoineen. Sonkajärven itärannalla kohoaa kaunis Möötikkärakan kalliovaara, jonka lähellä sijaitsee patikkapolku. Sonka Napapiirin Kyläyhdistys Ry kokoaa yhteen sonkalaisten lisäksi Mäntyjärven, Palojärven ja Typpyrän kylän ihmisiä. Tapahtumissa käy väkeä sekä lähikylistä että kaupungista. Haastateltavat (kuvassa): Sanna Rissanen ja Sanna-Mari Suopajärvi Toteutus: Juha Mäntykenttä

Tiainen: Perinteinen poronhoito ja porotilamatkailu tukevat toisiaan

Miia Ylinampa asuu lapsuutensa maisemissa Raudanjoen ”toisella rannalla”, siellä, minne kuljetaan Miian ukin ja isän 1970-luvulla rakentamaa riippusiltaa pitkin. Poro määrittelee Miian ja hänen perheensä vuosikalenterin tapahtumat, kun Tiaisessa harjoitetaan perinteistä poronhoitoa ja Napapiirillä porotilamatkailutoimintaa. Arctic Reindeer- porotilamatkailuyrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella noin miljoona euroa. Miia Ylinamman mukaan perinteinen poronhoito ja poromatkailu tukevat toisiaan. Toteutus: Timo Rehtonen (toukokuu 2026)

Siika-Kämä: Matkailu on suuri mahdollisuus

Rovaniemen keskustasta päästään Siika-Kämän kylään, kun ensin ajetaan 50 kilometriä Ranuan suuntaan ja sitten matkataan hiekkatietä itään reilu 13 kilometriä. Suuri osa kylätien varrella sijaitsevista omakotitaloista on rakennettu 1960-luvulla. Kylässä asui vuoden 2023 lopussa virallisesti vain 34 asukasta, mutta vapaa-ajan asukkaat välillä jopa triplaavat asukasluvun. Siika-Kämän kylällä ei ole omaa kylätaloa, koulua, postia, kauppaa tai päiväkotia. Aktiivisesti toimiva kylän asukasyhdistys on rakentanut kodan, jossa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kyläläisille ja kauempaakin tuleville. Myös Siika-Kämän Erä, hirvenmetsästykseen keskittyvä metsästysseura, on mukana järjestämässä erilaisia kylän tapahtumia. Siika-Kämän luonto, vesistöt ja rauha tarjoavat loistavat puitteet matkailuyrittäjyydelle, jonka uskotaan vahvistavan kylän elinvoimaisuutta. Haastateltava: Miika From Toteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)