Näin meistä tuli turisteja

Neuvostoliitossa suomalaisturistit elivät kuin miljonäärit: “Kuin aikuisten seikkailupuisto”

Kun ensimmäinen turistibussi vuonna 1959 matkasi Neuvostoliittoon, suomalaisia suorastaan kunnioitettiin. Seitsemänkymmentäluvulla suhtautuminen muuttui, kun farkkujen ja sukkahousujen myynnillä rikastuneet suomalaiset muuttuivat vodkaturisteiksi, jotka rellestivät Neuvostoliitossa aivan kuin se olisi ollut aikuisten seikkailupuisto. Turistien virta Suomesta itärajan taakse jatkui vuolaana. 80-luvun puolivälissä kolmesataa tuhatta suomalaista vieraili Neuvostoliitossa vuosittain. Joka kolmas turisti oli suomalainen. Suomalaisten ja muiden länsituristien varallisuus rapautti omalta osaltaan neuvostokansalaisten uskoa kommunistiseen järjestelmään ja vaikutti koko valtion romahtamiseen. Neuvostomatkojaan ohjelmassa muistelee Jarmo Salminen. Asiantuntijoina Yuri Shikalov ja Ville-Juhani Sutinen. Matkaoppaana itärajan takana toimii toimittaja Marko Pulkkinen.

Ennen kuin lentämisestä tuli halpaa, kaikki lähtivät interrailille

Kun interrail-kortti otettiin käyttöön, suomalaiset olivat Euroopan innokkaimpia reilaajia. Parhaimpana vuotena peräti 20 000 suomalaisnuorta lähti kesätienestien turvin Eurooppaan. Matkoilla syntyi monenlaisia muistoja. Näin meistä tuli turisteja -sarjan jaksossa kuullaan otteita 70-luvun matkapäiväkirjasta ja alaston totuus siitä, miten huono käytös DDR:n rajalla voi johtaa täydelliseen turvatarkastukseen junaan nojaten muiden matkustajien silmien alla. Reilaaminen oli 70-ja 80-luvuilla todellinen sukupolvikokemus. Kahdeksankymmentäluvun huippuvuosien jälkeen halpalentoyhtiöt söivät reilaamisen suosion. Reilimuistojaan kertovat toimittaja Juha Roiha, muusikko Köpi Kurikka ja taiteilija Mi Kuoppa. Reilaamisen historiasta kertoo tutkija, tietokirjailija Mikko Manka. Ohjelman konduktöörinä toimii toimittaja Marko Pulkkinen.

Etelänlomista se kaikki alkoi! - Kun suomalaiset rakastuivat matkustamiseen

Ensimmäinen tilauslento Nizzaan vuonna 1949 aloitti suomalaisen etelänmatkailun aikakauden. Seitsemänkymmentäluvulle tultaessa ulkomaille matkustamisesta oli tullut koko kansan huvi. Lomalennot Välimerelle eivät enää kestäneet päiväkausia eivätkä maksaneet maltaita, kiitos suihkukoneiden ja matkatoimistojen välisen kilpailun. 1990-luvun alussa suomalaiset matkustivatkin sitten tilauslennoilla väkilukuun suhteutettuna eniten koko maailmassa. Näin meistä tuli turisteja -sarjan toinen jakso kertoo, mikä teki suomalaisista niin innokkaan lomamatkakansan. Mikä merkitys halvalla alkoholilla oli matkustamisen suosioon ja mitä kaikkea legendaarinen matkanjärjestäjä Kalevi Keihänen kehitti saadakseen suomalaiset kiinnostumaan etelänmatkoista. Ohjelmassa kuullaan myös otteita 13-vuotiaan Tytti Shemeikan matkapäiväkirjasta Kanarialle. Seuramatkailun alkumetrejä valottavat Tom Selänniemi ja Antti Honkanen. Matkaoppaana toimii toimittaja Marko Pulkkinen.

Reppureissaaja Tunna: “Ennen internetiä Intia oli yhtä kaukana kuin Kuu!”

Madventuresien Tunna Milonoff muistaa yhä miten ällistynyt hän oli kuultuaan, että joku oli ollut kokonaiset puoli vuotta Intiassa. Voiko se olla edes mahdollista? “Ennen internetiähän Intia oli yhtä kaukana kuin joku kuu!”. Pian Tunna kuitenkin jo oli jo katsomassa Intian matka-dioja hänelle täysin tuntemattoman miehen kotona. Se oli tuohon aikaan ainoa keino saada tietoa eksoottisesta Aasiasta. Vuonna 1994 hän laittoi ensi kerran omat jalkansa Goan kuumaan rantahiekkaan. Tunna tiesi heti, että tämä tulisi muuttamaan hänen elämänsä. Syntyi Madventures ja sen siivittämänä reppureissaamisesta tuli sukupolvikokemus. Näin meistä tuli turisteja sarja kertoo miten internetin tulo ja halpislentoyhtiöt mahdollistivat reppureissaamisen Aasiaan. Tunna Milonoffin lisäksi matkailun muutosta valottavat Juho Pesonen ja Antti Honkanen. Matkaopas palveluista vastaa toimittaja Marko Pulkkinen