Yle Areena
Tule mukaan kasvi- ja kulttuuriretkille eri vuodenaikoina, kesäisen lempeässä lämmössä, syksyisten tuulien tuiverruksessa ja jopa hankien keskellä tai arkistojen aarrekammioissa. Evääksi annostellaan kasvitiedettä ja kansanperinnettä, hyötykäyttöä ja hauskoja juttuja. Tiina Harpfin luotsaamilla retkillä tapaat...
Miksi nokkosesta saa kestävän vaatteen? Entä miksi nokkonen polttaa kun siihen koskee? Tiina Harpfin kanssa nokkosta etsivät professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist, tekstiiliartesaani Riikka Platonova ja värjäri Aija Möysä. Kuva: Jari Flinck / Yle
Miksi vihattu voikukka on toisille suuri aarre? Entä mikä on se pieni ja musta otus, joka mönkii ulos voikukkaseppeleestä? Tiina Harpfin kanssa voikukkaa tutkiskelevat professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist, puutarhuri Elina Sauvola ja simantekijä Tiina Hihnavaara. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle
Uskomusten mukaan apilanlehti voi määrittää onnen tai epäonnen. 2000-luvulla Apilasta tuli myös tytönnimi. Tiina Harpfin kanssa puna-apilaa etsivät professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist ja ympäristösuunnittelija Petra Nyqvist.
Mitä hyötyä rantaruovikosta on? Miten järviruokoa voi hyödyntää askartelussa? Tiina Harpfin kanssa järviruokoa tutkiskelevat professori Kari Heliövaara, käsi- ja taideteollisuusopettaja Elina Helminen, dosentti Ari-Pekka Huhta, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist ja ekotaiteilija Maija Niiva. Kuva: Pixabay
Mitä tekemistä keskenään on ruiskukalla ja kommunismin uhreilla? Entä onko ruiskukka pian menetetty kasvi vai elpyykö sen kanta? Tiina Harpfin kanssa ruiskukkaa etsivät professori Martin Ehala, professori Kari Heliövaara, arkistotutkija Liisa Lehto ja nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist. Kuva: Pixabay
Kanerva on pitkäikäinen. Tumma ja aromikas hunajakasvi tarjoaa suojaa kanalinnuille ja ruokaa hyönteisille. Tiina Harpfin seurassa kanervaa etsivät professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist, luontovalokuvaaja Katri Pyykkö ja johdon assistentti Salli Mikkonen Kainuun liitosta. Kuva: Pixabay
Tiklien suosiossa olevat takiaiset saattavat kasvaa korkeiksi ja komeiksi talventörröttäjiksi. Niitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin ja ne kelpaavat ravinnoksi niin linnuille kuin ihmisillekin. Takiaisia Tiina Harpfin kanssa etsivät professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist ja opettaja Tiina Hihnavaara. Kuva: Pixabay
Pietaryrtillä on monta nimeä, nappikukka, napheinä, kyröraati, matoryytti, kehräpäivänkakkara, pihlajaruusu, rehvaana, nurkkafaari. Mistä nimien runsaus kertoo? Entä sopiiko joutomaan kasvi kaupunkipuistoihin? Tiina Harpfin kanssa pietaryrttiä etsivät professori Kari Heliövaara, dosentti Ari-Pekka Huhta, arkistotutkija Liisa Lehto, nimistöasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist ja luontovalokuvaaja Katri Pyykkö. Kuva: Pixabay
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti