Oppimisen psykologia

Ammatillinen itsetunto, psykologinen joustavuus ja oppiminen / Arto Pietikäinen / Kesäuusinta

Millaisia myyttejä ja harhakuvia hyvään itsetuntoon liittyy? Mitä meta-analyysit ovat paljastaneet itsetunnon merkityksestä hyvinvoinnille ja menestykselle? Tässä jaksossa keskustelen kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen kanssa siitä, miten itsetuntoa voi kehittää. Kuinka omiin omiin ajatuksiin ja tunteisiin opitaan suhtautumaan niin, että niiden kanssa on helpompi tulla toimeen ja saadaan aikaiseksi itselle tärkeitä asioita.  Arto Pietikäinen on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Artolta on hiljattain ilmestynyt kirja Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC. Jakso on uusinta ja on tullut ensimmäisen kerran ulos 22.3.2022.

Urakehitys omiin käsiin. Mistä ideoita seuraavaan uraliikkeeseen? / Kesäuusinta

Kävin viime viikolla ystäväni kanssa lounaalla, jolla oli ongelma. Hän kertoi, että kaipaisi uutta suuntaa työhönsä, muttei oikein tiedä mitä se olisi.  Miten keksiä uusia ideoita oman osaamisen ja oppimisen suunnaksi? Mitä seuraavaksi voisi alkaa työelämässä tekemään? Löytyisikö nykyisessä työtehtävässä jotain uutta oppimishaastetta vai olisiko edessä työpaikan vaihdos?  Tein tämän jakson, koska ystäväni ei suinkaan ole ainoa, joka painiskelee asian parissa. Annan tässä jaksossa konkreettisen tehtävän, joka auttaa löytämään uusia ideoita uraliikkeen tekemiseen. Kerron myös ideoinnin psykologiasta mielenkiintoista teoriaa ja sen lisäksi on yksi ihminen, johon haluan, että tutustut. Koska häneltä, jos keltä, voimme oppia miten itsensä voi luoda uudelleen työelämässä. Jakso on uusinta ja se on julkaistu ensimmäisen kerran 19.9.2022.

Ajattelu ja kognitiiviset vinoumat / Jukka Häkkinen / Kesäuusinta

Me ihmiset pidämme itseämme melko älykkäinä olentoina. Olemme taitavia ratkaisemaan ongelmia ja oppimaan uutta. Tämän osoittavat isot yhteisölliset ponnistukset, kuten kuulento tai lääketieteen kehitys, mutta myös arkiset niksit, kuten pussilakanan tai vetoketjun keksiminen. Varsin usein kuitenkin kompuroimme ajatustyömme kanssa. Teemme hätäisiä ratkaisuja, kun verensokeri on alhaalla tai pidämme jääräpäisesti kiinni mielipiteestämme, vaikka olisi ilmiselvää, että olemme väärässä. Tässä Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelen psykologi Jukka Häkkisen kanssa siitä millainen älykäs olento ihminen oikein on, kuinka rationaalisia ajattelijoita olemme ja millaisia ajattelun mekanismeja aivoissamme piilee. 💡Mitä on nopea ja hidas ajattelu? 💡Miksi paljon parjatut ajattelun vinoumat eivät ole bugi, vaan hyödyllinen aivojen mekanismi? Jukka Häkkinen on psykologi, tietokirjailija ja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Jakso on uusinta ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran 15.11.2022.

Väärässä olemisen taito - miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? / Kesäuusinta

Miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? Vaikka ihan arkisissa pikkujutuissa, kuten mitä piti ostaa kaupasta tai mitä sovittiin kesälomasuunnitelmista. Tämän jakso myötä sä opit ymmärtämään miksi me ihmiset ollaan niin usein väärässä ja miksi sitä on vaikea huomata, saati myöntää! Ja tietenkin avaan myös sitä, miten meistä jokainen voi kehittää väärässä olemisen taitoa. Pääset myös tutustumaan tositarinaan Millerin maailmanlopun odottajista. Elokuisena aamuna, 1844 kirjava joukko ihmisiä oli kokoontunut yhteen kirkkoihin, pelloille ja pihamaille. Joukossa oli lakimiehiä, vapautettuja orjia, tuomareita, maatilallisia ja tehdastyöläisiä. Heitä yhdisti hyvin erikoinen asia: kaikki heistä olivat tulleet odottamaan maailmanloppua. Ihmisjoukko oli valtava, yhteensä jopa miljoona henkilöä. Tätä moninaista ryhmää yhdisti usko William Millerin opetuksiin. Miller oli itseoppinut saarnaaja, joka oli analysoinut raamattua ja päätynyt toisen tulemiseen ajankohtaan. Tarina on erinomainen esimerkki siitä miten me ihmiset muodostetaan uskomuksia, ajattelutapoja ja mielipiteitä ja miten me suhtaudutaan siihen kun joku uskomus osoittautuu vääräksi. Tämä on kesäuusinta. Jakso on julkaistu ensimmäisen kerran 11.5.2022.

Muistin rajat - kuinka muistia voi kehittää? / kesäuusinta

*Kesäuusinta* Millainen on ihmisen muisti ja kuinka sitä voi kehittää? Tässä jaksossa avaan muistin mekanismeja ja kerron miten jokainen voi oppia muistamaan paremmin. Kuinka keskusteluista, kirjoista ja arkisista hetkistä otetaan hyöty irti ja muodostetaan muistijälki. Jakso auttaa muistamisen pulmissa ja antaa käytännön vinkkejä muistin terästämiseen. Pääset myös tutustumaan Solomon Shereshevskyyn, muistilegendaan ja myyttiseen hahmoon, jonka muisti vaikutti olevan täysin rajaton. Mitä voimme oppia Solomonin supermuistista? Millaista oli elää supermuistin kanssa? Miksi hyvä muisti ajoi Solomin lopulta vaikeuksiin? Jakso on numero #29 ja se on julkaistu alunperin 8.3.2022.

#113 Tän ei pitänyt mennä näin. Kuinka paljon elämää voi suunnitella?

Muiden elämä näyttää usein loogiselta tarinalta. Siltä, että asiat on edenneet suunnitelmien mukaan ja jokainen valinta on vienyt määrätietoisesti kohti nykyhetkeä. Oma elämä taas tuntuu usein paljon sekavammalta: sattumilta, harhapoluilta, epäonnistumisilta, onnenkantamoisilta ja mahdollisuuksilta, joihin tuli tartuttua hetken mielijohteesta. Entä jos todellisuudessa tämä on meistä jokaisen elämää? Tässä jaksossa pohdin, kuinka suuri osa työelämästä ja elämästä ylipäätään rakentuu suunnittelun sijaan sattumien, käännekohtien ja niihin reagoimisen varaan. Miksi jälkikäteen kerromme elämästämme paljon johdonmukaisempaa tarinaa kuin miltä se silloin tuntui? Miksi epäonnistumiset voi vuosien päästä näyttää tärkeiltä käännekohdilta? Ja miksi meillä on niin voimakas tarve ajatella, että asiat menivät juuri niin kuin niiden pitikin mennä?

#112 Kuinka älykäs olet? Mitä älykkyys on ja miksi sillä on väliä.

Älykkyys herättää yllättävän paljon tunteita. Moni meistä haluaa uskoa, että menestys, oppiminen ja elämässä pärjääminen ovat ennen kaikkea kiinni asenteesta, harjoittelusta tai sinnikkyydestä. Mutta mitä tutkimus oikeastaan kertoo älykkyyden merkityksestä? Tässä jaksossa keskustelen Helsingin yliopiston psykologian professorin Markus Jokela kanssa älykkyydestä. Mitä älykkyys tarkoittaa? Miten se näkyy arjessa, oppimisessa ja työelämässä? Pohdimme myös kysymyksiä, jotka monia askarruttavat mutta joista harvemmin puhutaan ääneen: Mistä tietää, onko riittävän älykäs? Missä kohtaa yksilöiden väliset erot alkavat oikeasti näkyä? Ja miksi älykkyys tuntuu olevan niin herkkä ja jopa kiistanalainen aihe?

#114 Entä jos olisin valinnut toisin? – valinnanvapauden paradoksi

Valinnanvapaus tuntuu yleensä hyvältä asialta. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä paremmat mahdollisuudet löytää juuri itselle sopiva ratkaisu. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tässä jaksossa tarkastelen valinnanvapauden paradoksia: miksi runsaat vaihtoehdot voivat tehdä päätöksenteosta vaikeampaa, lisätä tyytymättömyyttä ja saada meidät jatkuvasti miettimään, olisiko jokin toinen vaihtoehto ollut parempi. Ongelmat alkavat usein jo ennen valintaa. Kun vaihtoehtoja on liikaa, päätöksenteko voi lamaantua. Tämä näkyy ruokakaupan hyllyillä, suoratoistopalveluissa, viikonlopun suunnitelmissa, opiskelupaikkoja pohtiessa tai työuraa rakentaessa. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampi on valita. Haasteet eivät kuitenkaan lopu päätöksen tekemiseen. Valinnan jälkeen mieleen jäävät helposti ne vaihtoehdot, joita ei tullut valittua. Uudessa työssä miettii toisen urapolun mahdollisuuksia. Parisuhteessa saattaa pohtia, millaista elämä olisi ollut jonkun toisen kanssa. Muutto, opiskelupaikka tai harrastus voi tuntua oikealta ratkaisulta, kunnes huomio kiinnittyy siihen, mitä kaikkea samalla jäi kokematta. Valitsematta jääneiden vaihtoehtojen parhaat puolet alkavat helposti näyttää houkuttelevammilta kuin valitun vaihtoehdon arki. Pohdin myös kahta erilaista tapaa tehdä päätöksiä. Oletko maksimoija, joka etsii sitkeästi parasta mahdollista vaihtoehtoa, vertailee, lukee arvosteluja ja palaa päätöksiinsä vielä jälkeenpäinkin? Vai tyytyjä, joka valitsee riittävän hyvän vaihtoehdon ja siirtyy eteenpäin? Kumpi tapa tuottaa parempia päätöksiä, ja kumpi enemmän hyvinvointia?

#111 Miksi yksi kokous innostaa ja toinen uuvuttaa? / Sanna Markkula, psykologi & tutkija

Joskus kokouksen jälkeen olo on väsynyt, ärtynyt tai jopa hämmentynyt. Toisinaan taas kokouksesta lähtee energisenä, selkeällä suunnalla ja on tunne siitä, että nyt asiat oikeasti etenivät. Mikä kokouksista tekee erilaiset? Palaverit ovat monelle niin arkipäiväinen osa työelämää, ettei niiden laatua tule juuri pysähdyttyä miettimään. Niihin käytetään valtava määrä työaikaa, mutta samaan aikaan kokouskäytäntöjä kehitetään työpaikoilla yllättävän vähän. Juuri siksi kokoukset ovatkin kiinnostava ja ehkä jopa melko helppo kehittämisen kohde: pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus työpäivän sujuvuuteen, kuormitukseen ja yhteistyöhön. Tässä jaksossa keskustelun psykologi, tutkija Sanna Markkulan kanssa siitä, mikä erottaa hyvät ja huonot kokoukset ja miten kokoukset vaikuttavat työhyvinvointiin. Jakso pohjautuu Palaverismista tuottaviin kokouksiin -tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin suomalaisten kokouskokemuksia ja kokouslaadun yhteyttä hyvinvointiin, kuormitukseen ja työn sujumiseen. Jaksossa puhutaan muun muassa: * Onko Suomessa liikaa kokouksia vai ei? * Millainen on kokousten yleinen “tila” tutkimuksen pohjalta? * Miksi osa kokouksista tuntuu raskailta ja osa toimivilta? * Mitä tarkoittaa hyvä kokouksen johtaminen käytännössä? * Kenen vastuulla kokouksen onnistuminen on? * Miten kokouksen ilmapiiri rakentuu? * Miten hyvä kokous organisoidaan? * Miten työhön liittyvä multitaskaus vaikuttaa kokouslaatuun? * Millaisia yhteyksiä kokouksilla ja työhyvinvoinnilla tutkimuksen mukaan on? * Millaisilla tutkittuun tietoon pohjautuvilla keinoilla kokouksista voisi tehdä parempia.

#110 Keskinkertaisuudessa ei ole mitään hävettävää – Miksi arki ei pyöri huippuosaamisen varassa

Jos joku sanoo sinulle, että "olet ihan ok tässä", tuntuuko se kehulta? Yleensä ei. Mutta pitäisi! Tässä jaksossa puhutaan keskinkertaisuuden arvosta ja siitä miten siinä ei ole mitään hävettävää vaan päinvastoin siitä pitäisi olla ylpeä! Meille sanotaan jatkuvasti, että pitäisi löytää oma niche, oma supervoima ja tulla siinä poikkeuksellisen hyväksi. Kulttuuri ihannoi huippuosaamista, erityisyyttä ja erottumista. Mutta samaan aikaan suurin osa meidän elämästä rakentuu aivan muunlaisen osaamisen varaan. Tässä jaksossa pohditaan: * miksi keskinkertaisuus hävettää niin monia * miten suuri osa arjesta pyörii oikeastaan “ihan jees” -osaamisen kannattelemana * ja miksi voi olla yllättävän vapauttavaa hyväksyä, ettei tarvitse olla erityinen kaikessa Mukana myös ajatuksia vihreä–keltainen–punainen -osaamismallista, tavallisen työpäivän arkisesta puurtamisesta, keskinkertaisesta vanhemmuudesta, ihmissuhteista ja siitä, miten koko yhteiskunta lepää lopulta aika tavallisen mutta jatkuvan osaamisen päällä. Elämä ei oikeastaan rakennu huippuosaamisen varaan, vaan sen, että osataan riittävästi aika monia asioita.