Yle Areena
Suomi on ollut aktiivinen ydinsulun kysymyksissä. Ydinaseriisunta ja suurvaltojen välinen liennytys on ollut myös Suomen etu. Toisaalta se on tarjonnut Suomelle mahdollisuuden osoittaa puolueettomuuttaan. Toisaalta ilman ydinsulkusopimusta ydinenergian tuottaminen nykymuodossaan olisi Suomessa hankalaa, ellei...
Suomi on edelläkävijä, kun se solmii ensimmäisen kattavan ydinaineiden valvontasopimuksen Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa vuonna 1971. Vuosikymmenen loppupuolella Kekkonen nostaa jälleen esille Pohjolan ydinaseeton vyöhyke -aloitteensa, kun suurvaltojen ydinasevarustelu Euroopassa kiihtyy. 1980-luvun alussa ydinsodan pelko saa myös Suomessa ihmiset kaduille vastustamaan ydinaseita. Tilanne muuttuu kertaheitolla kun Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov löytävät yhteisen sävelen ydinaseriisunnassa, ja suurvallat solmivat merkittäviä ydinaseiden määrää rajoittavia sopimuksia. Samaan aikaan suomalaiset tukevat monin tavoin atomienergiajärjestöä ydinmateriaalien valvonnassa. Haastateltavina ydinasevalvonnan asiantuntijat Olli Heinonen ja Matti Tarvainen, diplomaatti Pasi Patokallio ja tutkija Tapio Juntunen. Toimittajana Harri Alanne.
Suomessakin havahdutaan 1950-luvulla ydinaseiden uhkaan. Presidentti Urho Kekkonen seuraa tarkasti ydinaseiden kehitystä ja esittelee vuonna 1963 aloitteensa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. 1960-luvun puolivälissä alkavat myös kansainväliset neuvottelut ydinaseiden leviämistä estävästä ydinsulkusopimuksesta. Suomi tukee sopimusta innokkaasti, ja se ratkaisee myös suunnitteilla olevaan ydinenergian tuotantoon liittyvän ongelman: sopimuksen mukaan ydinaineiden valvonta, eli se ettei ydinpolttoainetta päädy vääriin tarkoituksiin, tulee Kansainvälisen atomienergiajärjestön tehtäväksi. Muutoin ydinenergian tuotannossa voitaisiin päätyä entistä tiukempaan yhteyteen Neuvostoliiton kanssa. Vuosikymmenen lopulla Suomi saa merkittävän roolin ydinsulkusopimuksen loppuun saattamisessa. Haastateltavina ydinasevalvonnan asiantuntija Olli Heinonen, tutkija Tapio Juntunen ja tutkija Petri Paju. Toimittajana Harri Alanne.
Kylmän sodan päättyessä tilanne näyttää ydinaseriisunnan osalta hyvältä. Suomi tukee ydinsulkusopimuksen muuttamista pysäväksi sopimuksen seurantakonferenssissa vuonna 1995. Ydinaseet tulevat kuitenkin yhä useamman tahon ulottuville. Pohjois-Korea eroaa sopimuksesta vuonna 2003 ja rakentaa oman ydinaseen. 2000-luvun alussa paljastuu ydinmateriaalien salakaupan verkosto, johon ovat sekaantuneet Pohjois-Korea, Libya, Iran ja mahdollisesti myös Irak. Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä Matti Tarvaista pyydetään vetämään salakaupan verkostojen selvittämistä. Viime vuosina ydinaseriisunta on pysähtynyt, ja moni on turhautunut tilanteeseen. Useat valtiot ovat YK:ssa ajaneet ydinaseet kokonaan kieltävää ydinasekieltosopimusta. Miksi Suomi ei halua olla siinä mukana? Haastateltavina ydinasevalvonnan asiantuntijat Olli Heinonen ja Matti Tarvainen, diplomaatti Pasi Patokallio ja tutkija Tapio Juntunen. Toimittajana on Harri Alanne.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti