Virpi Haavisto
Miten mielen saa villiintymään? Oman elämänsä koekaniini ja Pelkotanssi-blogin kirjoittaja Virpi Haavisto puhuu mielestä, alitajunnan viesteistä ja pelkojen kohtaamisesta. Hän kertoo omakohtaisia kokemuksiaan siitä, miten mieli reagoi asioihin, tilanteisiin ja ajatuksiin. Hän pohtii...
Mielessämme pesii eksyttäjä, sielun vihollinen, joka rakastaa pyöriä kärsimyksessä ja pyörittää epätoivoa lietsovia ajatuskeloja. Joskus se onnistuu eksyttämään meitä ihan muualle, mihin on tarkoitus mennä. Se osaa olla vakuuttava, joten sen kanssa saa olla tarkkana. Kaikkia ajatuksia, mitä päässä vilistää, ei pidä uskoa, mutta on viisasta hyväksyä ne. Eksyttäjää vastaan ei kannata tapella, vaan vetää se lähelle kuin vihollinen tai hankala läheinen. Rakastaa, ymmärtää ja antaa niin tarpeellinen kuulluksi tulemisen tunne, jotta hän rauhoittuisi.
Mitä jos luovuus ei olekaan jotain, mitä on tai ei ole? Me kaikki olemme luovia, kun annamme sille mahdollisuuden. Luovuus pääsee kukkimaan, kun mieli on avoin ja hiljainen. Tässä jaksossa avaan omia kokemuksiani luovuuden avaamisen parissa, mikä auttaa luomaan ja miten luovuutta voi hoitaa. "En todellakaan ole syntyjäni luova." -Sisäinen kriitikko 43v. #luovuus #kirjoittaminen #avautuminen
Tässä episodissa kerron kokemuksiani niin kirjoittajana ja näyttelijänä näkyväksi tulemisesta. Sisäinen kriitikko arvostelee tekemistä ja pelottelee paljastumisella. Häpeä on näkyvälle tuttu tunne.
Mieli haluaa nopeita muutoksia, mutta fyysinen maailma on hidas. Kärsivällisyys on avain tasapainoiseen muutokseen, ja se ei ole mielelle helppo rasti. Mieli saa meidät luovuttamaan, jos sen oikkuja ottaa vakavasti.
Mielellä on taipumus pahentaa olotilaamme, kun olemme huonoissa fiiliksissä, kuljemme murheenlaaksossa tai matalissa energioissa. Tunnistat varmasti olotilan. Hyväksynnän avulla saa tilaa omille tietoisille ajatuksille ja siten pystyy muuttamaan mielentilaansa. Mieli ei kovin helposti luovu siitä, että on päässyt piiskaamaan kunnolla. Ole siis armollinen itsellesi ja hyväksy sekin.
Podcastin tekemiseen alkoi tulla painetta, kun huomasin ajattelevani, että pitää saada uusi jakso tehtyä. Kipuilin aiheen parissa ja yritin puristaa itsestäni jaksoa ulos väkisin. Pakottamalla ei kuitenkaan synny sellaista rentoa lopputulosta, jonka haluan tuottaa. Kohtasin ajatuksiani odotuksista ja minua rajoittavista ajatusmalleista. Kunpa voisi vain tehdä podcastin ja muun jättää mielestä pois (Nietzscheä mukaillen).
Sisäinen kriitikko lietsoo pelkoja ja estää meitä tekemästä asioita, jotka olisivat meille hyväksi. Yksi tapa saada lisää väljyyttä mieleen on avartaa omaa ajattelua ja huomata millaisia lukkiutuneita ajatusmalleja meissä on. Tavoitteita kohti on silloin helpompi mennä, kun pelkoajatukset väistävät tekemistä. Pieniä pelkoja napsimalla huomaa pian pystyvänsä kohtaamaan isonkin pelon. Huomaa sisäisen kriitikon puhe ja kyseenalaista sen viestit.
Usko ja luottamus on ollut minulle tärkeitä elementtejä mieleni kuntouttamisessa. Pelot voivat estää tekemästä uutta jos uskoa ja luottamusta ei löydy. Pohdin tässä podcastissa miten pelkojen kanssa voi edetä. Jäätyessäkin pystyy etenemään, kunhan muistaa hengittää.
Kerron tässä jaksossa hetkestä, jolloin ymmärsin olevani mielenvikainen ja prosessista mikä siitä ymmärryksestä lähti liikkeelle. Mieleni ohjasi elämääni miten tahtoi ja minä sokeana tottelin. Kun silmäni avautuivat, päätin että minä haluan kurottaa kohti viisautta ja rehellisempää elämää. "Ensin lopetetaan ryyppääminen ja sitten aletaan pikkuhiljaa raitistua." Pätee muuten ihan kaikkiin pakokeinoihin, myös siihen addiktioon, johon itse olin kiinnittynyt.
Tietoisuuden harjoittamisessa läsnäolo on tärkeä elementti. Kun tietoisesti lähtee tavoittelemaan sitä, mitä haluaa, on oltava läsnä mahdollisuuksille, joita elämä tarjoaa. Kuuletko sydämesi kutsun ihmisten väliseen yhteistyöhön?
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti