Yle Areena
Riku Siivosen täydellinen elämä -ohjelmasarjassa Riku etsii puolittain innostuneena ja puolittain ahdistuneena täydellisen elämän rakennusaineita. Yhteiskunnallinen yltäkylläisyys on pidentänyt elinikäämme ja saanut meidät tavoittelemaan yhä parempaa versiota itsestämme: täydellistä elämänlaatua ilman ahdistusta ja sairauksia....
Ohjelmasarjassa Riku Siivonen on tavoitellut puoliksi ahdistuneena ja puoliksi innostuneena täydellistä elämää. Mutta nyt on aika unohtaa hetkeksi Riku Siivosen tämän päivän tunteet, niin ikävältä kuin se hänestä tuntuukin. Mitä jos ongelma ei olekaan meidän omissa yksilöllisissä puutteissamme, vaan siinä millaisen yhteiskunnan me yksilöinä yhdessä luomme? Tätä pohtii apulaisprofessori Arto Salonen – miten luoda täydellinen tulevaisuus, jossa ihmisen on hyvä olla mutta samaan aikaan elinolosuhteemme eivät tuhoutuisi?
Riku Siivosen täydellinen elämä -sarja menee kohti vääjäämätöntä loppua. Siksi nyt metsästetään täydellistä kuolemaa. “En oppinut näkemään elämää ehdottoman elämisen arvoisena, vaikka olen saanut lapsia ja selvinnyt itsemurhayrityksestä. En ole myöskään pelännyt kuolemaa, mutta luulen sen johtuvan siitä, että en ole joutunut sen kanssa oikeasti vastatusten. Kuolemasta pakokeinona haaveileekin luultavasti hän, joka ei tiedä kuolevansa, tai hän, joka ei ole vielä kuollut”, Riku ajattelee. Vieraana Timo Laukkio, jonka pitäisi olla kuollut – ja joka todella pelkää kuolemaa.
Riku Siivosen käsittelyssä ovat tällä kertaa tunteet. Niiden tunnistaminen on itse asiassa yllättävän vaikeaa – mutta vielä vaikeampaa on oppia elämään tunteiden kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi sen hyväksymistä, että on olemassa myös vaikeita tunteita, joita ei pidä eikä voi paeta. Tunnetaitoja opetetaan jo kouluissakin ja hyvin tuloksin, mutta miksi vasta nyt? “Onneksi edes nyt”, vastaa psykologi Arto Pietikäinen, joka on Rikun vieraana.
”Olen pahamaineinen sekasyöjä, ja minun ruokakuplani on etelähelsinkiläinen eli täysin sietämätön”, Riku Siivonen kertoo. “Minun lautasmallistani ovat kiinnostuneet niin kansanterveystieteilijät, ympäristöväki kuin erilaiset ravitsemusasiantuntijat, jotka kertovat mediassa ja internetissä päivittäin, kuinka olen aina syönyt väärin.” Rikun vieraana on Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, joka kertoo, miten ruoka liittyy statuksen hankkimiseen, millaisia jännitteitä ja ohjailua meidän syömiseemme kohdistuu ja miksi täydellinen ruokavalio on kuin kangastus, mutta silti niin moni sen haluaisi saavuttaa.
Täydellisen elämän vaatimus koskettaa miltei jokaista elämänaluetta, siis seksiäkin. Seksipuhe on vapautunut ja laventunut, mutta se luo ihmisille paineita. ”En jaksaisi miettiä miten kehittää itseä seksin saralla, minulla on liian vähän yhden yön suhteita, ja uusien ihmisten kanssa jännittää. Mutta olisiko tuonkin tunteen käsittely tehnyt seksielämästäni vielä täydellisempää kuin se on?” Riku Siivonen pohtii. Riku Siivosen täydellinen elämä -ohjelmassa täydellistä seksuaalisuutta Rikun kanssa etsii Mirja Hämäläinen, ihmissuhdenörtti ja Avoimet suhteet -kirjan kirjoittaja.
Riku purkaa osiin täydellisiä hyvinvointitarinoita. Wellness-opit ja yksilön potentiaalin huippuunsa virittäminen myydään meille mediassa ja somessa melkein poikkeuksetta tarinan avulla. Me ihmiset rakastamme tarinoita. Ovatko ne myrkkyä, jota emme saa kitkettyä keskuudestamme pois, vai onko niistä oikeasti jotain hyötyäkin? ”Itse haluan pitää kiinni tarinastani, jonka mukaan myös minun muuttumiseni on mahdotonta”, Riku Siivonen sanoo. Rikun kanssa keskustelee Kertomuksen vaarat -projektissa mukana ollut tutkija Samuli Björninen.
Miksi etsimme itsellemme yhä täydellisempää elämää vain itsemme kautta, kun kuitenkin olemme olemassa vain suhteessa toisiimme ja ympäristöömme? Riku Siivonen etsii tällä kertaa täydellistä ympäristöä. Millainen on täydellinen tai edes hyvä asuinympäristö? Rikun kanssa keskustelee Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Pantzar, joka kertoo mitä ihannekaupunginosa Tapiola ja sen tarina meille opettaa hyvästä ympäristöstä.
Millainen on täydellinen ruumis? Hyveellinen ja oikeauskoinen ihminen pitää huolta kehostaan, kultivoi sitä eikä mässäile herkuilla, joita mainostetaankin ”syntisen hyvinä”. Tuntuu vaikealta etsiä täyttymystä tuonpuoleisesta. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että moni etsii täyttymystä, oman elämän kukoistusta, tämänpuoleisesta, ja nyt tullaan kuntoiluun: elämän merkityksen hakeminen tapahtuu nykyaikana korostetun ruumiillisesti. Riku Siivosen vieraana on kulttuuriantropologi Taina Kinnunen, jonka mukaan tälle kaikelle on olemassa yksinkertainen syy. Ruumistamme on tullut kapitalismin kauppatavaraa ja superterveydestä on tullut uusi uskonto.
Tällä kertaa sarjassa luonnostellaan täydellistä työntekijää. Meitä ohjeistetaan mediassa olemaan parempia ja jaksavampia työntekijöitä. ”Miksi työssä jaksamisesta tehdään yhä enemmän yksilön ongelma?”, Riku kysyy. Tulevaisuuden työelämää ja meihin kohdistettuja paineita on ohjelmassa purkamassa tutkija Mona Mannevuo, joka on julkaissut kirjan Ihmiskone töissä. Siinä hän purkaa työntekijöihin kohdistuvat huolen historiaa ja nykyisyyttä.
Tällä kertaa Riku miettii, onko hän hölmö, jos ei hanki aktiivisuusranneketta tai älysormusta, jolla voisi mitata tarkemmin unen laatua tai urheilusuorituksia. Mitä elämäntapojen optimoinnilla ja itsensä mittaamisella voi saavuttaa – ja onko kyseessä vain kuolemanpelkomme oire? Näistä isoista ja pienistä kysymyksistä Rikun kanssa on keskustelemassa tutkijatohtori Pauli Ohukainen.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti