Yle Areena
Ruokatreffeillä Tiina Lundberg tapaa kiinnostavia ihmisiä ja etsii innostavia reseptejä arkeen ja juhlaan. Avokadoa, punajuurta, makkaraa, halloumia, makaronia, cashew-pähkinää, soijamaitoa, jauhelihaa, perunaa ja basmatiriisiä - mitä me syömme tänään? Ohjelmassa tutkaillaan ruokatrendejä ja...
Ruokatreffeille lähdetään tänään Hellapoliisin keittiöön. Hellapoliisi Kati Jaakonen aloitti bloginsa 10 vuotta sitten ja sittemmin on rakentanut bloginsa ympärille brändin - fuksian sävyisen keittiömaailman keittokirjoineen. - Koko perheen elämä pyörii Hellapoliisin ympärillä, nauraa Kati, joka vinkkaa aloittelevia bloggaajia löytämään intohimoa ja halua tehdä järjettömästi töitä. Hellapoliisin nettisivustolla on tuhansia reseptejä - monipuolisesti monenlaista ruokaa niin arkeen kuin juhlaankin. Kati Jaakonen haluaa tarjota tavallisista aineksista tavallista ruokaa. - Tykkään yksinkertaisista asioista, ja koska minulla on neljä lasta, teen isoja määriä ruokaa. Minulle tärkeää on se, että arjessa saa hyvää ruokaa, toteaa hellapoliisi Kati Jaakonen. Ruokatreffeillä kävi Tiina Lundberg.
Lastenruoka on isossa nosteessa maailmalla. Lastenruokaravintolat, itsetehdyt tai pienissä yrityksissä valmistetut lastenruoat nostavat päätään. Suomessakin marketin lastenruokahylly kasvaa kasvamistaan. Kokki Pipsa Hurmerinta hypännyt ilmiön kelkkaan ja tehnyt Pipsan keittokirjan pienille ihmisille. - Mä syön tosi paljon pastaa, nauraa Pipsa Hurmerinta, kun miettii miten oma suhtautuminen ruokaan on muuttunut äitiyden myötä. - Olen myös nyt pohtinut tosi paljon, miten ruoka vaikuttaa terveyteen ja millainen olo ruoasta tulee. Jyrki Sukula onkin sanonut, että ruoka on reseptivapaa lääke ja se pitäis ottaa huomioon, painottaa Pipsa Hurmerinta. Kasvisruokaa, luomua ja laatua painottava kokki pohtiikin, että tänä päivänä ihmisiä kiinnostaa terveellisyys, mutta ravintoloissa tosi harvassa paikassa on tarjolla esimerkiksi superfoodeja. Ja lapsille tarjotaan liian vähän kasviksia! Tiina Lundberg toimittaa.
Jos me söisimme monipuolisemmin kasviksia, niin meidän olisi helpompi saavuttaa ravitsemussuositusten taso eli puoli kiloa päivässä. Mutta arjessa ja kaupassa käydessä kärryyn päätyy aina ne samat: kurkkua, tomaattia, salaattia, porkkanaa, päärynää, omenaa, banaania ja satsumaa. Ja tällä kattauksella puoli kiloa päivässä alkaa tökkiä. Maailmassa on paljon vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, joiden käyttö on Suomessa vähäistä. Me olemme tottuneet tiettyyn tarjontaan emmekä osaa edes vaatia monipuolisempaa valikoimaa kauppoihin. Lisäksi monen mieltä kaivelee erityisesti ulkomaisten kasvisten ekologisuus, eettisyys tai puhtaus. Tähän rakoon iskee satokausikalenteri, jossa ideana on tarjota kotikokkaajalle tietoa erilaisista kasviksista. Ja samalla muuttaa ja monipuolistaa koko ruoka- ja viljelykulttuuria . Satokausikalenterin kehittänyt Samuli Karjula rakentaa oman ruokavalionsa kotimaisten kasvisten varaan mutta lisää makua ja valikoimaa ulkomaisilla kauden kasviksilla. Lihaa hän ei karta vaan käyttää makkaraa mausteena ja laadukasta lihaa proteiinin lähteenä. - Kurpitsa on ollut isossa nousussa tänä syksynä, lehtikaali parin vuoden ajan ja ehkäpä seuraavaksi nousee keltajuurikas ja talvella varmasti veriappelsiini, pohtii Ruokatreffeillä Samuli Karjula.
Ruokatreffeillä Vappu Pimiä Uraäidin ja kotiäidin kiireistä elämää elävä juontaja ja ruokakirjailija Vappu Pimiä saapui Ruokatreffeille yhdessä pian puolivuotiaan, iloisen Selma-tyttären kanssa. - Mä olen aina ollut tosi kiinnostunut ruoasta - lapsena jo kokkailin kerrosleipiä ja pizzaa Mikki-Hiiren keittokirjasta, nauraa Vappu, jolle ruoassa tärkeää on terveellisyys ja monipuolisuus. - Kukin elää tavallaan ja mä kierrän eineshyllyt kaukaa. Pyrin syömään puhdasta normaalia ruokaa - mulla ei ole mitään dieettiä. Ja mä haluan näyttää lapsille, että mistä ruoka tulee oikeasti - että he eivät luule kananfileiden juoksentelevan ja kasvavan fileinä, toteaa Vappu Pimiä. Viikonloppuisin hän suunnittelee menyt - oli vieraita tai ei, ottaa isomman lapsen mukaan ruoan valmistukseen ja myös viljelee itse mökillä kasviksia. Mistä pienten lasten äiti repii ajan tähän kaikkeen? Tiina Lundberg toimittaa.
Viulisti ja keittokirjailija Verna Kaunisto-Feodorow karrutti opiskeluaikanaan kassaansa Pariisin metrotunneleissa katusoittajana. Tuolta ajalta matkaan tarttui sitkeä säästämisen asenne. Ja paljon hyviä reseptejä. Kun pitkäaikaistyötön kertoi lehtiartikkelissa, että hänellä ei ole varaa terveelliseen ruokaan vaan lenkkimakkaraan, Verna tarttui haasteeseen ja kirjoitti Katusoittajan keittokirjan. Ohjeissa onkin käytössä lenkkivaluutta: jokaisen ohjeen kulut perustuvat suurinpiirtein makkarapaketin hintaan. Mitä Verna itse kokkailee? Millaista omenapiirakkataistoa keittiössä käydään? Tiina Lundberg piipahti kylässä katusoittajan keittiössä.
Eteläamerikkalainen keittiö tekee tuloaan Suomeen. - Moni suomalaisen mieltää eteläamerikkalaisen ruoan tuliseksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi chiliä käytetään hellävaraisesti, kertoo kokki Kira Weckman, joka on yhdessä miehensä Michel Garzonen kanssa tehnyt "Latinomakuja"-keittokirjan. Tulista tarjotaan pohjoisempana Väli-Amerikassa, josta tulee suosittu tex-mex-ruoka. Nyt niin suosittu street food on latinokeittiön ydintä. "Esimerkiksi Kolumbiassa löytyy lähes joka kadunkulmasta kojuja ja ravintoloita. Ympäri vuorokauden saa ruokaa ja lähes poikkeuksetta se on hyvää tai tosi hyvää - sitä tuntee itsensä aina hyvin hemmotelluksi siellä" kertoo Kira Weckman, joka kävi Tiina Lundbergin vieraana Ruokatreffeillä.
Jos sanoo sanan kotiruoka, mieli vie muistoihin, lapsuuteen. Makaroni, peruna ja jauheliha luovat perinteisen perustuksen - kotiruoan kolmikannan, ja päälle ruskeaa kastiketta. Jälkiruoaksi ehkä kiisseliä tai tuoretta pullaa. Tällä kattauksella on moni 70-80-luvun lapsuus rakentunut. - Jos tulee pullantuoksua tai lettujen paistamisen käry nenään, niin se on aika iso juttu - aika harvinaista tänä päivänä, pohtii ravintolakokki ja perheenisä Samuli Mänttäri muutosta kotien arkikokkailussa. Samuli Mänttäri on tehnyt Korsolainen kotiruoka -keittokirjan ja Ruokatreffeillä hän vinkkaa mm. mainion lasagnereseptin sekä oman ruokafilosofiansa: - Täytyy kiinnostua siitä mitä tekee,sillä jos kokkailu ei kiinnosta niin se näkyy lopputuloksessa.
Laulaja Anna Puun jääkaapista löytyy aina sitruunaa, voita ja kananmunia, yrttihyllyssä tuoksuu korianteri ja lapsuuden keittiössä liedellä porisi Hessun superherkku. Lapsuudessa isä kokkasi ja tiettyinä päivinä syötiin tiettyä ruokaa - oli perjantaipizzaa ja maanantaina mannapuuroa. Mistä asioista hän itse pitää kiinni äitinä? Entä kuinka hyvin keikkaelämää viettävä muusikko voi pitää kiinni terveistä elämäntavoista kun tienvarren huoltamoilta saa nahistuneita sämpylöitä? Anna Puun uusi levy on juuri julkaistu. Millainen keitos se on ja millainen oli syntyprosessi? Tiina Lundberg kutsui Annan Ruokatreffeille.
Ruokatreffeillä puhutaan tänään viineistä. Master of Wine -tutkinnon suorittanut Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna on Tiina Lundbergin vieraana. Keskustelun mittaan suunnitellaan wine tastingia eli viinipruuveja - millaisella kattauksella lähteä liikkeelle viinien tunnistamisen maailmaan? Entä millä periaatteella viinin ja ruoan yhdistäminen onnistuu? Viinien kuvaukset ja niiden aromien tyypittelyt ovat mielenkiintoista ja jopa hauskaa luettavaa. Taina Vilkuna sanoo, että viinejä maistellessa ei tosin ole oikeaa tai väärää kuvausta, sillä vaikka yhteisiä makujakin löytyy, niin makuaisti on aina yksilöllinen ja toisaalta myös kulttuurinen. - Suomalainen voi maistaa Savignon blanc -valkoviinissa suomalaisille tuttuja aromeja kuten mustaherukkaa, tuoretta ruohoa, nokkosta, kissanpissaakin, mutta esimerkiksi Kiinassa ei ole samoja marjoja kuin täällä, joten siellä tyypitellään eri tavalla, toteaa Taina Vilkuna.
Kerro minulle mitä et syö niin minä kerron kuka olet, toteaa ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta. Lause pitää sisällään suomalaisen ruokakulttuurin muutoksen: - Meillä on varaa valita asioita pois. Tämä maailma, missä kokoajan pohditaan, mitä me syötäisiin, ei ole ollut meillä kovin pitkään. Ehkä se, että me puhumme ruoasta enemmän kuin koskaan liittyy siihen risteyskohtaan, jossa ruoka on, Se on osa jokapäivästä elämäämme, mutta toisaalta me ruoan kautta rakennamme tietynlaista suomalaisuutta. Esimerkiksi pizza on oiva jatkumo suomalaiselle piirakkaperinteelle. Kansakunta joka on jo kalakukossa onnistunut sekoittamaan lihan ja kalan on jalostanut pizzan päälle jos jonkinmoisia päällysteitä. Mäkelää inspiroi kaikki mitä ruokakulttuurissa tapahtuu - kotikeittiössä valmistuu ruokia lapsuudesta, elämän varrelta mukaan tarttuneista resepteistä ja nyt myös Lähi-idän keittiöstä, jossa erityisen kiinnostava on vanha Levantin alue. Tiina Lundberg lähti Ruokatreffeille professori Mäkelän luo ja otti tuttuun tapaan mukaansa tuliaisiakin.
Hitta den som passar dig
Nya podcaster läggs till kontinuerligt