Sari Valto

Sari Valto: Vaikeudet teini-ikäisen vanhemmuudessa

Millaista on antaa oma lapsensa huostaan, kun kaikki muut keinot on jo käytetty? Heta Rinta-Pollarin tytär alkoi teini-iässä muuttua ahdistuneeksi ja tämä näkyi toistuvina karkailuina. Sitten kuvioon mukaan astuivat epämääräiset kaverit ja huumeet. Äitinä Heta ei voinut tehdä muuta kuin viedä tytär mahdollisimman kauas huumeporukoista. Tämä ratkaisu vaati lapsen antamista huostaan. Keskustelussa on mukana kuopiolaisen perhekuntoutuskeskuksen Kepilän johtaja Hannu Hätinen. Kepilässä uskotaan, ettei lasta saada kuntoon, ellei hoideta samalla koko perhettä.

Sari Valto: Seikkaile öisin!

Unta voi oppia ohjaamaan. Selkounissa on kysymys siitä, että kesken näkemänsä unen ihminen ymmärtää olevansa unessa. Tietoisuus tulee siis uneen mukaan, mutta ihminen ei silti ole hereillä. Tavallisessa unessahan unennäkijä ei ymmärrä näkevänsä unta, vaan elää unimaailmassa tavallaan ilman omaa tahtoa. Olli Erjanti ja Anna Riihimäki kertovat Sari Valton haastattelussa lisää selkounien kiehtovuudesta.

Sari Valto: Masentaa, auttaako lääke?

Tutkitusti on todettu, että vakavan masennuksen kohdalla lääke auttaa, mutta lievän masennuksen tapauksessa lääkkeen hyötyä on ongelmallisempaa havaita. Suomessa masennuslääkkeitä käyttää lähes 450 000 ihmistä. Ovatko heistä kaikki todella niin masentuneita, että lääkitys on paikallaan? Miksi masennus niin monella kroonistuu, miksi ihmiset eivät parane? Aiheesta ovat keskustelemassa psykiatrit Marja Vihervaara sekä Jouko Lönnqvist

Sari Valto: Aikuiset ammatinvaihtajat

Ihmiset vaihtavat nykyään ammattia tai työtä useamman kerran työuransa aikana joko pakon edessä tai omaa kutsumustaan seuratessaan. Uuteen ammattiin opiskelu ei siis ole enää vain nuorten asia. Sari Valton haastattelussa on nyt kolme ammatinvaihtajaa. Ekonomistista levyseppähitsaajaksi, vakuutusvirkailijasta kondiittoriksi sekä koodarista agilitylehden vetäjäksi: kannattiko rohkeus? Miten elämä muuttui vai muuttuiko se?

Sari Valto: Junnu-urheilun kilpailullisuus

Miksi jo 7-8 -vuotiaita jääkiekonharrastajia aletaan jakaa tasoryhmiin? Miksi joukkueiden sisälläkin lapset joutuvat kilpailemaan, kun joukkueista erotellaan ”kärkikasti” treeneissäkin? Miksi oma laji pitää valita jo ennen kahtatoista ikävuotta? Miksi lasten liikunnasta on tullut kilpaurheilua? Näitä kysymyksiä pohtivat Jukurien päävalmentaja Antti Pennanen sekä liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski. Toimittajana Sari Valto.

Sari Valto: Huostaanotto

Sari Valton ohjelmassa kuullaan nyt kaksi erilaista lapsuusmuistoa huostaanotosta. Toni Mäkinen otettiin huostaan 9-vuotiaana, kun vanhemmat eivät enää jaksaneet ”vaikeaa ja vilkasta" poikaa. Toni koki monen vuoden laitoskierteen. Pipsa Vario puolestaan sijoitettiin 11-vuotiaana sijaisperheeseen, koska vanhemmilla oli päihdeongelmia. Toni ei muistele kovin hyvällä kokemiaan lastensuojelutoimenpiteitä, Pipsa puolestaan kertoo lähettäneensä sosiaalityöntekijälleen kiitoskirjeen siitä, että huostaanotto pelasti hänen elämänsä. Kumpaakin yhdistää se, että he haluavat nyt oman työnsä kautta suojella lapsia.

Sari Valto: Psykoterapia ja tukahdutetut muistot

Terapiassa potilas saattaa alkaa "muistamaan" lapsuudestaan tapahtumia, joiden traumaattisuudella sitten selitetään erilaista oireilua. Puhutaan "tukahdetusta muistosta". Mistä tässä on kysymys? Onko traumaperäistä dissosiatiivista muistinmenetystä ylipäätään olemassa ja jos, mistä terapeutti voi tunnistaa, ovatko potilaan muistot todellisia vai keksittyjä? Aiheesta ovat keskustelemassa psykologian tohtori Julia Korkman, jonka mielestä ihminen ei pääsääntöisesti voi unohtaa kokemaansa traumaa ja siksi terapiassa saatetaan liikkua vaarallisilla vesillä, mikäli "muistoja" aletaan terapeutin avustuksella sanoittaa, sekä psykiatrian erikoislääkäri ja psykonanalyytikko Gustav Schulman, jonka mukaan puolestaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että terapiaan hakeutuu traumansa unohtaneita ja juuri sen takia oireilevia ihmisiä. Toimittajana Sari Valto.

Sari Valto: Vuoroviikkoasuminen

Lähes joka toinen avioliitto päättyy eroon ja eron jälkeen vanhempien pitää miettiä, miten lasten asumisjärjestelyt hoidetaan. Jatkuvasti yleistyvä malli – joskaan ei vielä tyypillinen – on, että lapset asuvat vuoroviikoin isän ja äidin kotona. Suomessa arvion mukaan vajaa parikymmentä prosenttia eroavista pareista päätyy tähän ratkaisuun, Ruotsissa jo lähes viisikymmentä prosenttia. Miten lapsi sopeutuu vuoroviikkoasumiseen, entä millaista se on vanhempien näkökulmasta? Sari Valton vetämän keskustelun ytimessä on erityisesti isien rooli.