Satakunta lautasella

9. Satakuntalainen ruokaosaaminen

Satakuntalaisella lautasella maistuu satakuntalainen osaaminen. Näkyykö lähiruoka kouluissa ja ammatillisessa opetuksessa? Mikä on ammattikorkeakoulun rooli, jotta osaajat saadaan omasta maakunnasta? Kaipaammeko yliopistoa? Kaikki pohjautuu alkutuotannon osaamisen jatkuvuuteen. Viljelijöiden ajan hermolla pysyminen ja riskien ottaminen on kehittänyt ruokaketjua yli 70 vuotta, unohtamatta taustalla toimivia isoja tehtaita ja tuotantoa. Anna ja Marko näkevät jatkuvuudelle positiivisen vireen. Muista myös mainio siksesparasta.fi [http://www.siksesparasta.fi]-sivusto.

8. Mitä on satakuntalainen lähiruoka 2.0?

Mitä on tehty satakuntalaisen ruoan näkyvyyden eteen? Mihin suuntaa kauppapaikat, torit, kaupat, robotit, verkkokaupat tai Reko-ringit kehittyvät? Miten taklataan haasteet? Entä miten pientuottajilta saada tuotteet helposti kuluttajille? Näihin asioihin hanketyöntekijät Anna ja Marko pohtivat ratkaisuja. 

7. Hyvä ruokahetki – Näkyykö satakuntalainen ruoka lautasella?

Marko ja Anna keskustelevat suhteesta ruokaan: millainen se on lapsilla, aikuisilla ja ikäihmisillä. Miten ruokavalio kehittyy, mistä kumpuaa ruokailo? Mitä on ruokailo? Keskustelussa sivutaan ravitsemussuosituksia, kilpailutuksen haasteita ja julkista päätöksentekoa. Entä millaisia olivat Satakunta lautasella -päivän vaikutukset lähiruoan esilletuomiseen maakunnassa?

6. Maku, tuoreus & laatu ohjaavina tekijöinä

Miten kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut lähiruoan suhteen? Mitä hyötyä yritystoiminnan henkilöityminen tuo? Keskustelimme Härkälän puutarhan tarhurin rouva Piia Härkälän kanssa alan tulevaisuudesta ja myyntikanavien ylläpidosta kasvihuoneella. 

5. Lasillisen verran yrittäjyydestä

Millaisia myyntikanavia viinitilalla on käytössä, ja miten niitä voidaan monipuolistaa? Mitä merkitystä yhteistyöllä on satakuntalaisen lähiruoan esiintuomisessa? Keskustelimme Viinitila Meggalan emäntä Sofia Latvajärven kanssa lasillisen verran yrittäjyydestä ja lähiruoan merkityksestä tulevaisuudessa. 

4. Satakuntalaisen ruokaketjun tulevaisuus?

Lentääkö lähiruoka dronella asiakkaalle? Tehdäänkö kodeissa ruokaa vielä tulevaisuudessa? Miten pidämme huolta ilmastosta, tuotamme eettisesti ruokaa, olemmeko hiilineutraaleja? Miten varaudumme ruokkimaan Suomen, olemmeko me edelleenkin ruokahuoltovalmiuden ykkösmaakunta?

3. Aikamme suuret haasteet?

Satakunta on merkittävä ruokamaakunta, ja suuren elintarviketeollisuuden lisäksi meillä on rikasta jatkojalostusta sekä osaavia maatiloja. Miten innostamme kuluttajat syömään lähiruokaa ja näkemään paikallisen ruoan arvon? 

2. Satakuntalainen ruokaketju EU-aikaan

Minkälaiseksi Satakunta muuntautui EU-ajan alkaessa, vai muuntautuiko? Miten kävi tilarakenteen? Miten tuotantomäärien? Miten kuluttajat tunnistavat, mistä ruoka tulee?

1. Historiamme, mistä satakuntalainen ruokaketju on syntynyt?

Jääkaudesta teollistumiseen. Satakuntalainen ruokaketju on muodostunut jo jääkaudella tai ainakin sen perusta on syntynyt tuolloin. Jääkausien myötä kehittyneet hietamaat ja lähihistoriamme Venäjän ja Ruotsin vaikutuksessa ovat luoneet perustan satakuntalaiselle viljelylle. Jaksossa käsitellään myös tilojen ja niiden toiminnan kehittymistä ja sopimusviljelyn aloittamista. Teollistuminen ja teollisuuden syntyminen Satakuntaan ovat vaikuttaneet ruokaketjuun merkittäväksi.