Sivistyksen Supervoimia

Joutsenmerkitty rehtori – miten koulustamme tuli Joutsenmerkitty koulu

Jälleen kerran Sivistyksen Supervoimat lähtevät merelle ja nousevat Komentosillalle. Luvassa on Supervoimien reksispesiaali, joka kertoo mistä nyt tuulee! Mukaan otetaan aina myös tutkimusnäkökulma ja jakso taustoitetaan tieteellisellä tutkimuksella. Luommehan tieteeseen nojautuvaa tilannekuvaa. Tässä reksispesiaalissa komentosillan ruorissa on vieraamme, Samuli Hanhisalo, Alarannan koulun rehtori Iistä, sekä kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg. Samuli pääsee kertomaan miten heidän koulustaan tuli Joutsenmerkitty koulu ja mitä se käytännössä tarkoittaa, kun kestävyys ja vastuullisuus tulevatkin ykkösenä.

Yhdessä oppimisen voima – mitä ryhmät tarvitsevat toimiakseen?

Tässä jaksossa sukellamme ryhmäoppimisen maailmaan:siihen, miten vuorovaikutus ja toisten tukeminen rakentavat oppimista yhdessä.Aiheesta keskustelemassa ovat Satu-Maaria Toppinen (KM, erityisopettaja ja kehittäjäopettaja) ja Sara Ahola (KT, tutkijatohtori). Jakson aikana pohditaan sitä, miksi ryhmätyö ei aina sujuja millaiset yksilölliset ja sosiaaliset tekijät - kuten vireystila,psykologinen turvallisuus ja ilmapiiri sekä minäpystyvyys - ohjaavat oppilaidenosallistumista. Jakson aikana tuodaan esiin tutkimuksen ja arjen opetustyön näkökulmia siihen, miten ryhmää voitaisiin tukea toimimaan niin, että oppimisen ilo ja usko omiin kykyihin sekä myönteinen ilmapiiri ja turvallinen yhdessätekeminen mahdollistuvat kaikille.

Oltaisiinko ihmisiksi? Keskustelua yhteisöllisyydestä.

Tällä kertaa Sivistyksen Supervoimia lähtee merelle ja nousee Komentosillalle. Luvassa on Supervoimien reksispesiaali, joka kertoo mistä nyt tuulee! Mukaan otetaan aina myös tutkimusnäkökulma ja jakso taustoitetaan tieteellisellä tutkimuksella. Luommehan tieteeseen nojautuvaa tilannekuvaa. Oltaisiinko ihmisiksi? Tässä jaksossa käsitellään maailman muuttumista yksilökeskeisemmäksi. Mihin katosi yhteisöllisyys ja saisimmeko sen vielä kiinni karkumatkaltaan? Keskustelemassa Anne Moilanen, Hiukkavaaran monitoimitalon johtaja ja aluepäällikkö, sekä kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja, Jussi Tomberg.

STEAM: Mitä A (taiteet) on parhaimmillaan

Kuvataidekasvatuksella on tärkeä rooli eri oppiaineita yhdistävässä monialaisessa ja monitieteisessä opetuksessa – puhutaan sitten ilmiöoppimisesta tai STEAMistä. Tässä podcast-jaksossa taiteitten merkityksestä ja keinoista STEAMissä keskustelevat STEAM oppimisen ja opettamisen dosentti Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta ja Annamari Manninen, joka työskentelee kuvataideopettajien koulutuksessa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja on väitöstutkimuksessaan ollut kehittämässä nykytaiteen käyttöä monialaisessa ilmiöopetuksessa. Onko A vain muotoilun työväline vai voiko se olla oppimisen ja ilmaisun kannalta merkittävässä roolissa? Miten opettajat voivat luoda yhteistyössä monialaisen oppimiskokemuksen? Miten vahvistaa oppijoiden toimijuutta ja aiheen merkityksellisyyttä taideperustaisella työskentelyllä?

Koulun ja kirjaston yhteistyö lukutaidon edistämisessä

Koulut ovat kirjastojen tärkeimpiä ja vakiintuneita yhteistyökumppaneita. Jaksossa keskustellaan koulun ja kirjaston yhteistyön eduista ja haasteista sekä pohditaan, miten haasteet voitaisiin ratkaista. Tässä jaksossa näistä aiheista keskustelevat kasvatustieteiden tohtori Siinamari Ylivuori ja valtiotieteiden tohtori Anu Ojaranta. Ylivuoren tausta on opetuksessa ja Ojarannan tausta on kirjastoissa. Molemmat ovat tutkimuksissaan selvittäneet koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä sekä monilukutaidon käsitteen ymmärtämistä.

Yhteinen pedagoginen katse – esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Esi- ja alkuopetus luovat pohjaa lapsen oppimispolulle ja olisi suotavaa, että lapsen siirtymä päiväkodista kouluun sujuisi mahdollisimman joustavasti ja ehyesti. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen henkilöstön välillä. Mutta miten käytännössä lapsen siirtymistä esikoulusta ensimmäiselle luokalle voidaan tukea? Entä millaiseen rooliin nousevat lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidot siirtymän aikana? Tässä jaksossa näistäkin kysymyksistä on mukana keskustelemassa Taina Kyrönlampi, joka toimii esi- ja alkuopetuksen lehtorina Oulun yliopistossa, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettaja Hanna Asmundela-Polo sekä luokanopettaja Anna Buckman, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Yhteinen pedagoginen katse -hankkeen puitteissa.

Lukutaidon merkitys nyt ja tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten lukutaito on herättänyt keskustelua, varsinkin heikkenevien PISA-tulosten julkaisun jälkeen. Tässä jaksossa Päivi Jokinen, joka työskentelee suomen kielen opettajana Oulun yliopistossa ja on tehnyt väitöskirjan ”Pikkulukutaitojen posthumanistiset toimielmat: Ihmiskeskeisyyden ongelma ja lukutaidon uudelleenajattelun mahdollisuudet” sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S2-opettaja sekä kirjailija Anna Isola keskustelevat tästä ajankohtaisesta aiheesta. Miten tekoäly tai ilmastonmuutos liittyvät lukutaitoon? Entä yhteiskuntamme kulttuuriset muutokset, kaupallisuus tai hyötyajattelu? Muun muassa näihin kysymyksiin paneudutaan tässä Sivistyksen supervoimia -jaksossa.

Sivistys rakentaa hyvän elämän

Onko hyvän tekeminen meiltä hukassa, tulisiko sitä opetella myös kouluissa? Annammeko me kasvattajat eväitä hyvään elämään ja kohtuullisuuteen vai kasvatammeko vain materiankaipuuta? Professori Arto O. Salonen ja kehittäjäopettaja Jussi Tomberg keskustelevat siitä, mitä on ekososiaalinen sivistys ja hyvä elämä. Ekososiaalisesta sivistyksestä voit lukea lisää Aikuiskasvatus-lehden artikkelista:  https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94118/52796 [https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94118/52796]

Sairaalaopetus ja psyykkisesti oireilevat oppilaat esi- ja perusopetuksessa

Lapset ja nuoret ovat palanneet kouluihin. Myös psyykkisesti oireilevat oppilaat ovat jossain määrin kaikkien opettajien arkea. Sairaalaopetus tarjoaa tukea etenkin psyykkisesti oireileville oppilaille. Millaista on sairaalaopetus tänään ja millaisia oppilaita siellä eri pituisilla jaksoilla opiskelee? Tässä podcastissa maamme sairaalaopetuksesta keskustelevat erityispedagogiikan professori, entinen sairaalaopettaja Tanja Äärelä (Lapin yliopisto) ja rehtori, sairaalaopetuksen arjen ja käytänteiden rautainen asiantuntija Nina Ekqvist (Kiinamyllyn koulu, Turku). Linkejä:  Sairaalaopetus, Elmeri-koulut ja valtion koulukotikoulut | Opetushallitus (oph.fi) [https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/sairaalaopetus-elmeri-koulut-ja-valtion-koulukotikoulut] Vaativa monialainen tuki - tutkimus ja kehittäminen (VAATU) - UEFConnect [https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/vaativa-monialainen-tuki-tutkimus-ja-kehittaminen-vaatu/] Kiinamyllyn koulu (turku.fi) [https://blog.edu.turku.fi/kiinamylly/fi/]

Nuorten kokemuksia koulun ja kodin aikuisten roolista matematiikan oppimisen tukijoina

Suomen koululaitoksessa matematiikalla on tärkeän oppiaineen asema. Matematiikan oppimisesta ollaan Suomessa huolissaan, eikä vähiten, kun Pisa-tulokset kerta toisensa jälkeen heikkenevät. Oppilaat pelkäävät matematiikkaa, jännittävät matematiikan kokeita ja useat oppilaat kokevat matematiikan asiat vaikeiksi. Olemme paljon pohtineet aikuisten kesken, mitä aikuiset voisivat tehdä tukeakseen matematiikan oppimista. Mitä ajattelevat nuoret itse, kun matematiikka haastaa? Marja Kosola, KT ja erityisopettaja on väitöstutkimuksessaan (julkaistu 2023) kuunnellut nuoria. Matematiikan lehtorille ja Oulun Matikkamaan perustajalle Janne Junttilalle nuorten opettaminen on arkipäivää. Jokaisessa luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea oppiakseen matematiikkaa. Marja ja Janne keskustelevat tutkimukseen osallistuneitten nuorten kokemuksista ja pohtivat kokemuksen merkitystä koulun arkeen. Merkittävään asemaan keskustelussa nousee myös kodin aikuisten rooli nuorten tukijoina. Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238227