Sotataidon ytimessä

107 Suomi Natossa – Miten Suomen asema on muuttunut liittokunnassa?

Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suomen liittyminen Natoon on puhututtanut valtakunnallisesti, mutta herättänytkiinnostusta myös kansainvälisessä yleisössä. Kysyntään vastaukseksi kirjoitettu kirja avaa Suomen strategista siirtymää pikkuvaltiosta vipuvarsivaltioksi Naton kentällä.   Teoksessa 18 eri kirjoittajaa käsittelee Suomen strategisenaseman muutosta, suurvaltakilpailua ja Suomen omaa puolustusmallia suhteessa Naton puolustusrakenteisiin. Teos pyrkii tarjoamaan monipuolisilla lähestymistavoilla vastauksia Suomen Nato-jäsenyyden nostattamiin kysymyksiin. Jakson lopulla sivutaan myös strategiantutkimusta ja nykyajan käsitystä strategisesta keskustelusta.   Finland in NATO – Perspectives on Strategy: https://www.taylorfrancis.com/books/oa-edit/10.4324/9781003644569/finland-nato-tommi-koivula-matti-puranen-antti-seppo [https://www.taylorfrancis.com/books/oa-edit/10.4324/9781003644569/finland-nato-tommi-koivula-matti-puranen-antti-seppo]

106 Mikä on avaruuden rooli nykyaikaisessa puolustuksessa?

Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa. Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on odotettavissa? Lisäksi jaksossa keskustellaan Suomen nopeasti kehittyvästä roolista avaruustoimijana sekä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. Onko avaruus vain muita suorituskykyjä tukeva ympäristö vai myös itsenäinen strateginen toimintaympäristö? Keskustelijoina avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, VTT:n avaruusviestinnän professori, Marko Höyhtyä. ____ Jakson aiheeseen voi syventyä esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa: - Marko Höyhtyä - Satelliittiteknologian merkitys sotilastoiminnassa: Tulevaisuuden ennakointia vuoteen 2035 asti. [https://journal.fi/ta/issue/view/12282/2817]Tiede ja Ase 2025, Nro 82. - Juuso Liekkilä - Avaruusalan yritysten rooli sodankäynnissä : Yritykset asevoimien palveluntuottajina. [https://www.doria.fi/handle/10024/193418 ]MPKK, YE-kurssin diplomityö 2025. - UK Ministry of Defence – Joint Doctrine Publication 0-40, UK Space Power [https://www.gov.uk/government/publications/uk-space-power-jdp-0-40]

105 Accelerating Defence Innovation: How NATO DIANA Connects Startups, Technologies, and Defence Needs

How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence? Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s innovation accelerator connecting startups, researchers, and innovators with defence and security challenges. Associate Professor, Samu Rautio from the Department of Military Technology at National Defence University discuss with Kadri Tammai, NATO DIANA Regional Director, and Markus Häyhtiö, Senior Specialist from VTT’s Dual-Use LaunchPad NATO DIANA Accelerator Programme, how new technologies are identified, developed, and moved toward real-world applications. The episode also looks at what NATO DIANA means for Finland: what opportunities it creates for Finnish companies and researchers, and how innovation can help build future defence capabilities. Looking ahead, the episode considers which technologies may have the greatest impact on defence in the coming years, how innovation could transform military operations, and what unexpected developments may shape the future of warfare. The episode was recorded on 27 April 2026. ______________________________________________________ Military Innovations is a three-part podcast series that examines innovation from a military perspective: What are military innovations and how are they managed? How does the Finnish Defence Forces conduct innovation activities? What technologies are shaping the future of warfare, and what might warfare look like 10–20 years from now?

104 Sotilaallinen tarve, puolustusteollisuus ja innovaatiot: Miten tulevaisuuden suorituskyvyt syntyvät?

Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä? Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista, joissa sotilaallinen tarve on vauhdittanut kehitystä. Jaksossa pohditaan, missä kulkevat sotilaallisen tarpeen, teknologisen kehityksen ja teollisten innovaatioiden rajapinnat. Miten sotilaallinen kehitys- ja hankintamalli pystytään sovittamaan yhteen nopeasti etenevän teknologisen kehityksen kanssa? Millaisia rooleja erilaisilla teollisilla toimijoilla, kuten perinteisillä puolustusalan yrityksillä, teknologiayrityksillä ja startupeilla, on suorituskykyjen kehittämisessä? Millaisia erityispiirteitä Suomella on innovaatioiden kehittämisessä? Voiko laaja reserviläisjärjestelmä, jossa sotilaallinen ymmärrys yhdistyy yhteiskunnan teknologiseen ja teolliseen osaamiseen, muodostaa Suomelle vahvuuden puolustusinnovaatioissa? Jaksossa aiheesta keskustelevat apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n teknologiajohtaja Lauri Kangas. Jakso nauhoitettiin 27.4.2026. _____________ Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcast-sarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?

103 Miten innovaatiot muuttavat taistelukenttää?

Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta? Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä? Jaksossa keskustellaan myös sotilaallisten innovaatioiden suojaamisesta, hyödyntämisestä ja niiden johtamisesta. Lisäksi pohditaan, mitkä teknologiat ja innovaatiot voivat vaikuttaa sodankäyntiin tulevina vuosikymmeninä, ja onko jokin innovaatioalue jopa ylihypetetty. Aiheesta keskustelevat sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen, Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri Ville Kuparinen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sekä apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Jakso nauhoitettiin 28.4.2026. ______ Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcastsarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?

102 Merisodankäynti Itämerellä – Pohjanmaa-luokka, autonomiset järjestelmät ja liittokunta

Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa? Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren erityispiirteisiin, kuten jääolosuhteiden vaikutuksiin merellä operointiin sekä siihen, mitä merenhallinnan saavuttaminen käytännössä edellyttää. Jaksossa pohditaan myös miehittämättömien järjestelmien merkitystä merisodankäynnissä sekä avataan, miten Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut Merivoimien toimintaan, ja mitä Suomi voi puolestaan tarjota liittolaisilleen. Jaksossa aiheesta keskustelevat komentaja Ville Vänskä Merivoimien esikunnasta sekä komentajakapteeni Mikael Tammisalo Rannikkolaivastosta.

101 Erityisissä tehtävissä – Toisenlainen varusmiespalvelus

Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii viestinnän varusmiesvalokuvaaja Salla Salovaara. Jaksossa syvennytään erikoiskomennusjoukkueen toimintaan sekä siihen, millaisia mahdollisuuksia erityistehtävät tarjoavat varusmiespalveluksen aikana ja miten tehtävistä voi hyötyä tulevaisuuden työelämässä. Keskustelijat kertovat palveluksensa mieleenpainuvimmista kokemuksista, kuten kadettien ampumaharjoituksen seuraamisesta Syndalenissa sekä osallistumisesta Joint Resolve 2026 -harjoitukseen ICT-palveluiden tuottajana. Haku erityistehtäviin alkaa maanantaina 6.7.2026. Tutustu tehtäviin tarkemmin osoitteessa intti.fi/erityistehtavat [https://intti.fi/erityistehtavat] ja hae OmaIntissä [https://omaintti.fi/]!

100 Sata jaksoa sotataidon ytimessä – Sodan kuva tänään ja huomenna

Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna? Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin. Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi Krimin valtaukseen vuonna 2014 reagoitiin eri tavoin kuin täysimittaiseen hyökkäykseen 2022? Millaisia keskusteluja Suomen Nato-jäsenyysprosessin kulisseissa käytiin? Mitkä olivat keskeiset sotilaalliset trendit Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa?

99 Puolustushaaratasolta yhteisoperaatioihin – Upseerien täydennyskoulutus osana liittokuntaa

Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti? Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti uusimuotoiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Toimiminen osana liittokuntaa edellyttää ajattelun laajentamista puolustushaaralähtöisestä toiminnasta kohti yhteisoperaatioita. Millaisia tietoja ja taitoja upseeri tarvitsee toimiessaan osana yhteisoperaatioita? Miten näitä valmiuksia voidaan kouluttaa? Kesäkuussa valmistuva yleisesikuntaupseerikurssi huipentui monikansalliseen Joint Resolve 2026 -harjoitukseen, jossa opiskelijat pääsivät soveltamaan opittua käytäntöön yhteisoperaatioiden suunnitteluryhmissä. Millaisia kulttuurieroja ilmeni, kun 18 kansallisuutta harjoitteli yhdessä? Miten ne vaikuttivat suunnitteluprosessiin? Aiheesta keskustelevat Sotakorkeakoulun johtaja, kommodori Patrik Lillqvist, merisotaopin pääopettaja, komentaja Sakari Soini sekä yleisesikuntaupseerikurssi 63:n opiskelijat majuri Ville Västilä ja majuri Miika Gréve.

98 Operaatio gradu – Tutkimus sotatieteiden maisterin tutkinnossa

Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin? Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina. Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopiskelijan pro gradu -tutkielmiin, maisteriarkeen ja tutkimuksen rooliin upseerinuralla. Jaksossa opiskelijat kertovat omista tutkimusaiheistaan, siitä miten aiheet valikoituivat ja millainen tutkimusprosessi oli käytännössä. Keskustelijat pohtivat, miksi tutkimus on tärkeä osa upseerikoulutusta ja millainen merkitys sillä on upseerin työssä ja asiantuntijuuden kehittymisessä. Aiheesta keskustelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat, yliluutnantit Teemu Nyckling, Mirko-Marius Mäkinen ja Juuso Talvio sekä Maija Veteläsuo Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä. Tutkielmat ovat luettavissa julkaisuarkisto Doriassa [https://www.doria.fi/handle/10024/73992] kesäkuun ensimmäisellä viikolla.