Suomen tie tasavallaksi

Tasavallan alkutaival: K.J.Ståhlberg oli sovinnollinen uudistaja, jota oikeisto vihasi

Osa 3/3. Eduskunta valitsi kesällä 1919 Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K.J. Ståhlbergin. Hän oli maltillinen ja sovinnollinen uudistaja, joka pyrki eheyttämään ja yhdistämään sisällissodan repimän kansan. Oikeistolle hän oli kuitenkin punainen vaate, joka sopuili aivan liikaa sosialistien kanssa. Erityisen katkeria Ståhlbergille olivat presidenttiäänestyksen hävinneen Mannerheimin kannattajat. Ståhlberg oli väritön juristi, joka joutui maan johtajaksi kriisien keskelle. Hän oli kuitenkin mainettaan vahvempi johtaja, joka onnistui rauhoittamaan maan sisäisiä oloja ja vakiinnuttamaan valtion ulkoiset rajat. Nuoren tasavallan sisäistä yhtenäisyyttä koettelivat itsenäisyyyden alkuvuosina esimerkiksi suojeluskuntaselkkaus ja sisäministeri Heikki Ritavuoren murha. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.

Mannerheimin päänvaiva: presidenttiä valitsemaan ja oloja vakiinnuttamaan vai Pietaria valloittamaan?

Osa 2/3. Kun monarkistien haaveet kaatuivat, alkoi kiista siitä, millainen tasavalta Suomesta tulisi. Suomen hallitusmuodosta tuli kompromissi, jossa parlamentarismiin yhdistettiin vahva, itsenäinen hallitsija. Oikeisto olisi halunnut ensimmäiseksi presidentiksi Mannerheimin, joka puolestaan suunnitteli hyökkäystä Pietariin ja bolševikkien syrjäyttämistä vallasta Venäjällä. Kesällä 1919 Suomessa elettiin jännittäviä vaiheita, kun Mannerheim viivytteli hallitusmuodon vahvistamista - ja puntaroi vielä kerran mahdollisuutta hyökätä bolševikkien kimppuun. Presidentiksi hänellä ei riittänyt kannatusta, vaan eduskunta valitsi ensimmäiseksi presidentiksi K.J. Ståhlbergin. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.

Monarkistit halusivat kuninkaan pitämään kansan kurissa ja tuomaan sotilaallista turvaa Saksasta

Osa 1/3. Heinäkuussa 1919 Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon ja ensimmäisen presidenttinsä. Sitä edelsi kuitenkin monenlaisia käänteitä, muun muassa pyrkimys saada Suomen hallitsijaksi saksalainen kuningas. Ennen itsenäisyyttään Suomi oli ollut 750 vuotta osa monarkistista valtiota, ensin Ruotsia ja sen jälkeen Venäjää. Silti vuoden 1918 kuningaskuntahanketta on pidetty jälkikäteen koomisena ja suuruudenhulluna. Sisällissodan jälkeen se oli kuitenkin varteenotettava ja looginen vaihtoehto, jota varsinkin oikeisto ja sivistyneistö kannattivat. Heidän tavoitteensa oli yhtäältä saada Suomeen puolueiden ja riitojen yläpuolella oleva erotuomari, toisaalta sitoa Suomi nimenomaan saksalaisen kuninkaan avulla sotilaallisesti Saksaan. Ohjelman toimittaa Sakari Silvola.