
Suomen kieli ja viestintä
Podcastissa Oulun yliopiston opiskelijat tuovat esille osaamistaan, tutkimustaan, mielipiteitään. He tutkailevat asioita ja ilmiöitä oman arkensa ja koulutusalansa näkökulmasta. Välillä ääneen pääsee myös opettaja, joka tarjoilee podcastissa opiskeluun ja työelämään...

Talven tullen talvirengasasiat tulevat jokaiselle suomalaiselle autoilijalle ajankohtaiseksi. Tässä jaksossa käydään talvirengastyyppien hyvät ja huonot puolet, sekä tutustutaan kokonaan uuteen talvirengasteknologiaan. Lähteet: Mansikka, H (2026) Yle pääsi vierailulle Nokian Renkaiden laboratorioon https://yle.fi/a/74-20220717 Loukkola, P (2026) Nastarenkaat syövät teitä yhä nopeammin – ilmastonmuutos ja ajonopeudet pahentavat uria https://yle.fi/a/74-20220926

Tämänpäiväisessä jaksossa 2. vuoden prosessiteekkari Kalle Ruusunen esittelee sahateollisuuden prosesseja osaprosessi kerrallaan. Mitä tapahtuu sahan kuivapuolella? Entä tuorepuolella? Miten tarkka prosessi puun kuivaus on? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksen podcastissa! Podcastissa käytetty musiikki on Karl caseyn tekijänoikeusvapaa kappale Alliance Muut lähteet: Ruotsalainen, F. (2025). Kamarikuivauksen laatusaannon parantaminen. Opinnäytetyö, Lab ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/76bd93e8-827d-41dd-baaa ccb7c1b37c30/content Viitattu 13.10.2026 Tuuri, N.-P. (2018). HAKKEEN LAADUN OPTIMOINTI. Opinnäytetyö, Lab ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/4528d3c8-a0ed-4a7f-b1d1 c10e628f1cdc/content Viitattu 13.10.2026 Casey, K. (White Bat Audio). (2021). Alliance. Saatavilla Spotifystä sekä YouTubesta Viitattu 13.10.2026

Tässä podcastissa Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija Roni Heikkilä kertoo, miten routa ja routiminen vaikuttaa tiestöön. Podcastissa hän kertoo myös omista kokemuksistaan miten hän on huomannut eripuolella Suomea ajellessaan näistä vaurioista tai vaikutuksista.

Tässä jaksossa Elia Rissanen esittelee kandidaatin tutkielmanaihettaan: Kevyenliikenteen teräspalkkisillan optimointi. Jaksossa Elia esitellee yleisesti tutkielman aihetta ja kertoo, miksi hän on päättänyt valita juuri tämän aiheen. Käydään myös läpi tarkemmin työn teknistä toteutusta ja sen eri vaiheita sekä menetelmiä. Claude-tekoälyä on käytetty kandityön aiheen keksimiseen ja hiomiseen sen lopulliseen muotoon. Claudea on myös käytetty apuna podcastissa mainittua Dia-esitystä varten suunnitteluun, tiedonhakuun ja jäsentelyyn. Lähteet: Anthropic. (2026). Claude Sonnet 5.5 [Large language model]. https://claude.ai Suomen standardisoimisliitto SFS. (2003). Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 2: Siltojen liikennekuormat (SFS-EN 1991-2:2003). SFS. Suomen standardisoimisliitto SFS. (2005a). Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt (SFS-EN 1993-1-1:2005). SFS. Suomen standardisoimisliitto SFS. (2005b). Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-9: Väsyminen (SFS-EN 1993-1-9:2005). SFS. Suomen standardisoimisliitto SFS. (2005c). Eurokoodi 4: Liittorakenteiden suunnittelu. Osa 2: Yleiset säännöt ja siltoja koskevat säännöt (SFS-EN 1994-2:2005). SFS. Suomen standardisoimisliitto SFS. (2005d). Eurokoodi. Rakenteiden suunnitteluperusteet (SFS-EN 1990:2002+A1:2005). SFS. Suomen standardisoimisliitto SFS. (2006). Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1 5: Levyrakenteet (SFS-EN 1993-1-5:2006). SFS. Virtanen, P., Gommers, R., Oliphant, T. E., Haberland, M., Reddy, T., Cournapeau, D., … SciPy 1.0 Contributors. (2020). SciPy 1.0: Fundamental algorithms for scientific computing in Python. Nature Methods, 17(3), 261–272. https://doi.org/10.1038/s41592-019-0686-2

Tässä jaksossa käymme prosessitekniikan opiskelijan Santeri Kotajärven kanssa oluen valmistusta prosessina teollisuudessa. Elikkä mitä täytyy ottaa huomioon prosessissa raaka-aineiden hallinnasta lopputuotteeseen. Jakso sopii erityisesti panimoiden toiminnasta kiinnostuneille, mutta myös yleisesti oluen faneille.

Tässä jaksossa tietotekniikan opiskelija Jani Ollila kertoo, mitä on aikakompleksisuus ja miksi tietokoneen laskentateho on usein rajoitteena suurten ja moniulotteisten ongelmien ratkaisussa. Podcastista löytyy myös vaihtoehtoisia ratkaisuja pullonkaulan ohittamiseen. Claude Opus 5 auttoi podcastin rakenteen optimoinnissa ja tiedon paikkansapitävyyden varmistamisessa arvioimalla kriittisesti tuottamaani käsikirjoitusta. Lisäksi käsikirjoituksen tuotossa se auttoi löytämään sopivia lähteitä. Lähteet: [1] J. K. Lenstra and A. H. G. Rinnooy Kan, "Some simple applications of the travelling salesman problem," Operational Research Quarterly, vol. 26, no. 4, pp. 717–733, 1975, doi: 10.1057/jors.1975.151. [2] "Time complexity," Wikipedia, The Free Encyclopedia. [Online]. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Time_complexity [https://en.wikipedia.org/wiki/Time_complexity]. (vierailtu 23.9.2026). [3] S. Cook, "The P versus NP problem," Clay Mathematics Institute, Cambridge, MA, USA, Millennium Prize Problem Official Problem Description, 2000. [Online]. Saatavilla: https://www.claymath.org/millennium/p-vs-np/ [https://www.claymath.org/millennium/p-vs-np/] [4] "June 2025 | TOP500," TOP500.org. [Online]. Saatavilla: https://www.top500.org/lists/top500/2025/06/ [https://www.top500.org/lists/top500/2025/06/]. (vierailtu 23.9 2026). [5] C. Blum and A. Roli, "Metaheuristics in combinatorial optimization: Overview and conceptual comparison," ACM Computing Surveys, vol. 35, no. 3, pp. 268–308, Sep. 2003, doi: 10.1145/937503.937505.

Miksi juuri tietty materiaali valitaan koneen osaksi? Tässä podcastissa käsitellään materiaalivalintaa koneenrakennuksen näkökulmasta. Podcastissa käydään läpi, millaisia asioita materiaalin valinnassa tulee ottaa huomioon ja millä tavalla sopivaa materiaalia voidaan lähteä etsimään eri käyttötarkoituksiin. Jakso tarjoaa käytännönläheisen yleiskuvan materiaalivalinnasta ja auttaa ymmärtämään, miten esimerkiksi materiaalin ominaisuudet, käyttökohde ja vaatimukset vaikuttavat lopulliseen valintaan. Lähteet: (Valmistajat, 2026) https://valmistajat.fi/materiaalit/materiaalivalinta, (Timpro, 2026) https://www.timpro.fi/fi/materiaalivalinta/

Mitä ovat geopoliittiset kyberhyökkäykset, miksi ne ovat yleistyneet, ja miten tekoäly asettuu tähän kuvaan? Jaksossa tietotekniikan opiskelija Aura avaa tavallisten ja geopoliittisten kyberhyökkäysten eroja, yleisimpiä hyökkäystyyppejä sekä tekoälyn roolia kyberhyökkäysten työkaluna. Aihetta tarkastellaan lyhyesti myös Suomen näkökulmasta. Jaksossa käytetyt lähteet: https://www.spglobal.com/en/research-insights/market-insights/geopolitical risk/cyber-attacks https://harfanglab.io/blog/strategy/geopolical-risks-cybersecurity-workspace protection/ https://fi.wikipedia.org/wiki/NotPetya-hy%C3%B6kk%C3%A4ys_2017

Digitalisoitumisen yleistyessä verkossa tapahtuvat huijausviestit ovat joka päivä entistä todennäköisempiä. Tässä jaksossa tietotekniikan opiskelija Aati Samuel Strömmer käsittelee phishingiä eli tietojenkalastelua ja sen eri piirteitä. https://docs.apwg.org/reports/apwg_trends_report_q2_2026.pdf https://vuosiraportit.traficom.fi/fi/kyberturvallisuuden-vuosi-2025/kybertilannekuva-2025#103076-0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkourkinta https://www.microsoft.com/en-us/research/wp-content/uploads/2016/02/WhyFromNigeria.pdf

Tässä podcastissa Joona Törmänen käsittelee, miksi tehostettua ohjausta tarvitaan, miten sitä on kehitetty historian aikana ja lopuksi mitä hyötyjä ja eroja eri tekniikoilla on nykypäivänä sekä läpi historian. Tämän podcastin tavoitteena ei ole, että kuuntelija ymmärtää teknologioden toiminta periaatteet tarkasti. Podcastissa käydään teknologioden toiminta periaatteet päällisin puolin ja niiden hyödyt ja haitat. Tämä auttaa kuuntelijaa pysymään mukana siinä miksi eri vaiheissa ajoneuvojen historiaa on päädytty uusiin teknologiohin.
Hitta den som passar dig
Nya podcaster läggs till kontinuerligt