Yle Areena
Filosofit ja tähtitieteilijät ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Tähtitieteen pioneerit ovat työllään siirtäneet tunnetun maailmankaikkeutemme rajoja yhä kauemmaksi. Toimittajana Sisko Loikkanen. Tähtitieteen historiaa ja Suomen tähtitieteen historiaa kuultiin Yle Radio...
Osa 7/10. Albert Einsteinin suppea suhteellisuusteoria ja myöhempi yleinen suhteellisuusteoria avasivat aivan uuden näkymän avaruuteen. Haastateltavana ovat professori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta ja professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Osa 6/10. Isaac Newton oli Cambridgen yliopiston matematiikan professori, joka kehitti painovoiman, gravitaation teoriaa. Newtonin teoria selittää planeettojen ellipsinmuotoiset kiertoliikkeet Auringon ympäri. Newtonin lakien myötä fysiikka tuli tärkeäksi ja olennaiseksi osaksi tähtitiedettä. Haastateltavana ovat professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Osa 2/10. Eurooppalaisen tähtitieteen katsotaan saaneen alkunsa muinaisen Mesopotamian alueella, jossa alettiin kerätä talteen tähtitieteellistä tietoa. Mesopotamian ja Egyptin tähtitieteestä sekä minolaisesta tähtitieteestä haastateltavana on tähtitieteilijä, tutkija Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Osa 5/10. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe teki observatoriostaan käsin mittavan määrän erinomaisen tarkkoja havaintoja tähtitaivaan kohteista, ilman kaukoputkea. Hänen apulaisensa, lahjakas matemaatikko Johannes Kepler käytti näitä havaintoja hyväkseen laskiessaan planeettojen ratoja. Haastateltavana on professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Osa 8/10. Professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta kertoo Sisko Loikkasen haastattelussa vanhoista tähtitieteellisistä kojeista, tähtien nimien alkuperästä ja tähtitaivaan kartoista.
Osa 10/10. Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja sinne päätettiin rakentaa uusi observatorio. Helsingissä tähtitieteilijät osallistuivat kansainväliseen taivaankartoitushankkeeseen. 1900-luvun puolivälin jälkeen astrofysiikasta tuli tärkeä osa tähtitieteellistä tutkimusta. Haastateltavana on professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Osa 1/10: Muinaiset kansat suuntasivat rakennuksia Auringon ja Kuun mukaan. Tunnetuin esimerkki on Stonehenge Englannissa. Vanhimmat tähtitieteelliset merkinnät ajoittuvat jopa yli 30 000 vuoden taakse. Haastateltavana on arkeoastronomian asiantuntija ja tähtitieteilijä Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Osa 4/10. Nikolaus Kopernikus esitti 1500-luvulla vallankumouksellisen ajatuksen, että Maa kiertää Aurinkoa. Näin alkoi ns. kopernikaaninen vallankumous, tieteellinen vallankumous, jota kesti seuraavat kaksisataa vuotta. Kopernikus käynnisti muutoksen, joka vei maapallolta sen keskeisen aseman avaruudessa. Galileo Galilei teki havaintoja kaukoputkillaan ja tuki Kopernikuksen aurinkokeskistä mallia. Haastateltavana ovat dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta ja Teknillisen korkeakoulun professori Raimo Lehti. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Osa 3/10. Antiikin Kreikassa kehitettiin malleja, joiden avulla pyrittiin selittämään planeettojen ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä. Aristoteles esitti, että planeetat liikkuvat kristallipalloilla. Ptolemaios taas kehitti eteenpäin ns. episykliteoriaa. Haastateltavana ovat tähtitieteilijä Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta ja tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
Osa 9/10. Ensimmäinen suomalainen tähtitieteilijä lienee ollut Sigfrid Aronus Forsius, joka vaikutti tähtitieteilijänä 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa. Tähtitieteen opetus taas käynnistyi Turun Akatemiassa, joka perustettiin vuonna 1640. Suomen tähtitieteen varhaisvaiheista kertoo professori Tapio Markkanen. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti