Pauli Ohukainen
Eväitä kriittiseen ajatteluun terveystiedon maailmassa! Tule mukaan tutkimaan filosofian, tieteen ja paremman ajattelun yhteyksiä tutkija Pauli Ohukaisen johdolla. Miten ajatella kriittisesti? Miten asioita voidaan tietää? Miksi tiede on erilainen tapa tuottaa tietoa, kuin...
Tässä jaksossa laitellaan purkkiin ensimmäinen podivuosi 2025 ja Pauli vastailee kuulijoiden kysymyksiin: 1.Paulin triathlon -treeni. Yleistä muistelua kestävyysharjoittelusta nälän kasvaessa syödessä. Tarkoituksena puhua laajemmin Paulin sitoutumiseen tiede- ja tutkimuspohjaiseen terveyteen noudattamalla omia oppejaan. 2. Autofagia. Paasto on kuuma puheenaihe somen pyörteissä, ja moni on kuullut puhuttavan autofagiasta, eli solujen ”itsesyönnistä” terveyttä edistävänä mekanismina. Näille ei kuitenkaan ole kovin uskottavaa näyttöä, syynä mm. seuraavat tutkimukset, joita käsitellään: * A randomized controlled trial to isolate the effects of fasting and energy restriction on weight loss and metabolic health in lean adults https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34135111/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34135111/] * Impact of Intermittent Fasting and/or Caloric Restriction on Aging-Related Outcomes in Adults: A Scoping Review of Randomized Controlled Trials https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38276554/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38276554/] * The effect of fasting or calorie restriction on autophagy induction: A review of the literature https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30172870/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30172870/] * Effects of Intermittent Energy Restriction Compared with Those of Continuous Energy Restriction on Body Composition and Cardiometabolic Risk Markers - A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials in Adults https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827491/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827491/] 3. Siemenöljyt. Myöskin somessa kovasti puhuttava teema. Ei kuitenkaan syytä huoleen, koska, mm: * Association of dietary, circulating, and supplement fatty acids with coronary risk: a systematic review and meta-analysis https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24723079/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24723079/] * Dietary linoleic acid and risk of coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25161045/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25161045/] * Biomarkers of dietary omega-6 fatty acids and incident cardiovascular disease and mortality: an individual-level pooled analysis of 30 cohort studies https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6582360/ [https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6582360/] * Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32827219/ [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32827219/]
Ad hominem, olkinukke ja kalteva pinta. Monet ovat kuulleet puhuttavan yleisistä argumentointivirheistä. Mutta ovatko ne oikeasti käyttökelpoisia, ja miten argumentoinnin ja logiikan tutkijat niihin suhtautuvat? Ja mitä se logiikka muuten on? Näihin asioihin pureudutaan toistamiseen filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa. Hän on paitsi tieteenfilosofian (kts aikaisempi jakso nro 7 ”Tieteen ja epätieteen rajalla), myös argumentoinnin ja logiikan ammattilainen. Sisällysluettelo: * Panun esittely * Teoreettinen filosofia ja logiikan asema filosofian kentässä * Logiikka tieteenä vs arkijärki * Mitä on looginen pätevyys? * Totuus vs päättelyn muoto * Muodollinen ja epämuodollinen logiikka * Argumentaatio epämuodollisena logiikkana * Mikä on argumentti? * Perusteiden ja johtopäätöksen suhde * Hyvän argumentin kriteerit * Argumentti vs selitys * Argumentaatio vs riitely * Totuuden tavoittelu vs voittamisen logiikka * Sofismi ja manipuloiva puhe * Markkinointi, politiikka ja näennäisargumentaatio * Taustaoletusten merkitys väittelyssä * Yhteinen todellisuuspohja argumentaation edellytyksenä * Loogiset normit vs ihmisten todellinen päättely * Kognitiiviset vinoumat ja päättelyvirheet * Yksilön ajattelu vs ryhmässä tapahtuva järkeily * Argumentaatio sosiaalisena prosessina * Yleisimmät argumentaatiovirheet * Ad hominem * Olkinukke * Kaltevan pinnan virhepäätelmä * Auktoriteettiin vetoaminen * Todistustaakka * Näytön puutteen argumentti * Milloin henkilöön kohdistuva kritiikki on relevanttia? * Asiantuntijuus ja luottamus tieteellisessä keskustelussa * Formaalin logiikan suhde matematiikkaan * Logiikka tietojenkäsittelytieteen perustana * Algoritmit ja looginen päättely * Turing ja laskennallisuuden käsite * Loogisten järjestelmien rajoitukset * Argumentaatiotaitojen opettaminen käytännössä * Argumentaatio arjen päätöksenteossa * Tekoäly argumentaation tukena * Tekoälyn mahdollisuudet disinformaation torjunnassa * Salaliittoteorioiden psykologiset taustat * Vasta-argumentoinnin rajat ja riskit * Panun tutkijatausta ja urapolku * Bertrand Russellin vaikutus ajatteluun * Väitöskirja ja matemaattinen logiikka * Siirtymä kieli- ja mielenfilosofiaan * Kausaalisuus tieteenfilosofiassa * Filosofinen julkaiseminen ja vertaisarviointi * Tieteellisen argumentaation laatu käytännössä * Julkisen keskustelun laatu ja argumentaation tulevaisuus * Varovainen optimismi kriittisen ajattelun suhteen
Vauvat ovat ihmeellisiä ja ihania. Vähän myös mystisiä ja voivat aiheuttaa epävarmuutta, varsinkin uusissa vanhemmissa; miksi vauva itkee? Miksi vauva ei itke yhtä paljon kuin muut? Kasvaako hän normaalia vauhtia? Miten imetys onnistuu? Pitäisikö ottaa avuksi vyöhyketerapia? Siitä kun on se yksi tutkimuskin… Onneksi hätä ei yleensä ole tämän näköinen. Vauvat ovat varsin kirjava joukko pieniä ihmisiä, aivan kuin aikuisetkin. Tässä jaksossa vierailee lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lotta Immeli, jonka kanssa keskustellaan paitsi vauvoista yleensä, myös vauvatutkimuksen perusteista. Jaksosta saat paljon hyödyllistä tietoa, millä voit laittaa monenlaiset vauvojen terveyttä koskevat väitteet oikeaan mittakaavaan. Sisällysluettelo: * Lotan esittely * Vauvoissa näkyvät evoluution jäljet * Synnynnäiset refleksit * Vauvojen erilaisuudet ilmenevät jo heti * Temperamentti vauvasta aikuisuuteen * Vauvojen kyky hallita aikuisia * Söpöyden biologinen merkitys * Vauvojen tuoksu ja feromonit * Söpöyden kulttuurinen merkitys * Söpöysaggressio * Vauvan ja ympäristön yhteys * Vauvatutkimuksen perushaasteet * Perustarpeiden prioriteetti ja suositusten vahvuus * Vauvatutkimuksen etiikka * Muuttunut käsitys kivusta * Vauvan itkun eri merkitykset (Mielen sopukoissa) * Satunnaistaminen vauvatutkimuksissa * Sokkouttaminen ja plasebovaikutus vauvatutkimuksissa * Erilaiset plasebovaikutukset (Pekka Louhiala) * Neurologinen plasebo * Tilastollinen plasebo * Vauvojen käytöksen ja reaktioiden tulkinta tutkimuksissa * Hoivavaikutus * Aivojen varhainen kehitys ja kriittiset kehitysvaiheet * Yksilöllinen variaatio hermoston kypsymisessä * Perimän ja ympäristön vuorovaikutus varhaislapsuudessa * Hoidon vaikutus stressinsäätelyyn ja hermoston kehitykseen * Kosketuksen neurobiologinen merkitys * Katsekontakti ja varhainen vuorovaikutus * Kiintymyssuhteen biologinen perusta * Turvallinen vs turvaton kiintymys * Pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja stressinsietoon * Varhaisen hoivan yhteys myöhempään terveyteen * Vanhemmuuden kuormitus ja riittävän hyvä vanhemmuus * Yhteiskunnan vastuu perheiden tukemisessa * Neuvolajärjestelmä varhaisen tuen rakenteena * Riskitekijöiden tunnistaminen varhaisesti * Ylisuojelevuus vs tarpeellinen suoja * Itsesäätelyn kehityksen tukeminen * Uni, vuorokausirytmi ja hermoston palautuminen * Itkun normaali vaihtelu ja tulkinnan vaikeus * Vauvan somaattisten oireiden tulkinta * Kasvun ja kehityksen normaalivaihtelu * Milloin poikkeama on poikkeama? * Mittaamisen rajat vauvatutkimuksessa * Pitkittäistutkimusten merkitys * Kausaalipäätelmien vaikeus varhaiskehityksessä * Eläinmallit vs ihmisvauvat * Yleistettävyyden ongelmat vauvatutkimuksessa * Digitaaliset mittarit ja uudet tutkimusmenetelmät * Vanhempien havainnot tutkimusdatan lähteenä * Tutkimustiedon kääntäminen hoitosuosituksiksi * Näytön asteet vauvalääketieteessä * Tutkimuksen ja kliinisen työn välinen jännite * Yksilöllinen hoito vs populaatiotason suositukset * Lääketieteellinen medikalisaatio vauva-arjessa * Turhan hoidon riskit * Hoitamatta jättämisen riskit * Vanhempien huolen kohtaaminen kliinisessä työssä * Sosiaalisen median vaikutus vanhempien huoletietoisuuteen * Terveydenhuollon viestintävastuu * Pelon ja tiedon ero vanhempien päätöksenteossa * Asiantuntijuuden rajat ja epävarmuuden sietäminen * Tutkimustiedon hitaus verrattuna arjen päätöksiin * Lasten terveyden tutkimuksen tulevaisuuden suuntia
Terveysaiheet ovat pullollaan mis- ja disinformaatiota. Mutta se on iso puheenaihe myös kansainvälisessä- ja turvallisuuspolitiikassa. Pitääkö siis olla ekspertti kaikessa? Onneksi ei, koska valtiollinen disinformaatio toimii hyvin samanlaisten periaatteiden mukaan, kuin kaikki muukin. Siispä myös suojautumiskeinot ovat hyvin samanlaiset - ja kaikki alkaa siitä, että hahmotetaan ilmiön kokonaisuus. Tässä meitä auttaa kognitiivisen turvallisuuden asiantuntija, yliopistolehtori Panu Moilanen. Hänen kanssaan keskustellaan valtiollisesta informaatiosodankäynnistä, sen määritelmistä ja tutkimuksesta. Puhumme kansallisesta, kognitiivisesta turvallisuudesta ja resilienssistä; miten kansakuntana voimme suojautua esim. Venäjän informaatiosodankäynniltä? Jakso on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, missä Panu opettaa. Aiheeseen liittyviä kursseja voi opiskella JYU:n avoimesta kurssitarjonnasta, osoitteesta: jyu.fi/taydenna-osaamistasi [http://jyu.fi/taydenna-osaamistasi] Sisällysluettelo: * Panun esittely * Turvallisuusympäristön muutos ja teknologian rooli * Turvallisuus- ja strateginen analyysi tieteenalana * Kognitiivinen turvallisuus käsitteenä * Kognitiivinen sodankäynti jatkumona informaatiosodankäynnille * Ajatteluun vaikuttaminen sodankäynnissä * Mielipiteiden, arvojen ja asenteiden muokkaaminen * Kognitio toiminnan taustalla * Hybridivaikuttaminen käsitteenä * Informaatiosodankäynti osana hybridivaikuttamista * Hybridivaikuttaminen Suomen kontekstissa * Sisäisen hämmingin ja epäluottamuksen luominen * Suurvaltatoimijat hybridivaikuttamisen taustalla * Narratiivit ja toistuvat viestikehykset vaikuttamisen välineinä * Uskottavuuden arviointi ja propagandan tunnistaminen * Naton ja Ukrainan narratiivit esimerkkinä * Toiston vaikutus ajatteluun * Kognitiivinen resilienssi yksilö- ja yhteiskuntatasolla * Järjestelmien kehämäinen kehittäminen * Resilienssin vahvistaminen turvallisuustekijänä * Kognitiivisen turvallisuuden mittaaminen * Operationalisoinnin haasteet yhteiskuntatieteissä * Käsiteanalyysin merkitys uudella tutkimusalueella * Sisällönanalyysi ja verkostoanalyysi tutkimusmenetelminä * Sosiaalisen median rooli tutkimuksessa * Yhteiskunnalliset näkökulmat: valta, identiteetit ja ideologiat * Monitieteisyys kognitiivisen sodankäynnin tutkimuksessa * Yksilön ajattelu vaikuttamisen kohteena * Ajattelun ja käyttäytymisen suhde * Vaikuttamisen eettiset ja demokraattiset kysymykset * Keskustelun kooste ja kognitiivisen turvallisuuden tulevaisuuden haasteet
Kaikki tietävät, että painojen nostelu kehittää lihasvoimaa ja -kokoa. Mutta mitä se tarkoittaa, kun lihas kasvaa? Tuleeko meille silloin lisää lihassoluja, vai kasvavatko solut kokoaan? Miten tällaista asiaa ylipäätään voidaan tutkia? Näihin asioihin vastauksia antaa Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Juha ”Lihastohtori” Hulmi. Hänen kanssaan sukelletaan syvälle lihas- ja voimatutkimuksen syövereihin. Jakso on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa; käythän kurkkaamassa heidän kaikille avoimen opetustarjonnan, missä myös Juha Hulmi on opettajana: https://www.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/avoimen-yliopiston-opinnot [https://www.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/avoimen-yliopiston-opinnot] Keskustelun aiheita: * Juhan esittely * Liikuntafysiologian määrittely ja tutkimuksen ulottuvuudet, Juhan omat tutkimusalueet * Mitä on lihaskasvu, ja mikä sen aiheuttaa * Lihaskasvun kiistakysymys: solujen kasvu vai monistuminen? * Lihaksen ja lihassolun pituus ja rakenne * Lihasten perinnölliset sairaudet ja syöpä * Erilaiset lihassolut ja miten niiden eroja voidaan tutkia * Vanha tieto soluista vahvistunut uusilla menetelmillä * Liikuntafysiologian tieteellisen tiedon tuottamisen arvo ja historiallinen jatkumo * Mihin lihastutkimusta ylipäätään tarvitaan * Tieteen löytämät lihaskasvun-, ja voiman tärkeimmät aiheuttajat treenin kannalta ja teoriassa * Miten tutkimukseen nojaava tieto auttaa sopeutumaan vaihteleviin elämän olosuhteisiin ja ruokavalioihin * Kestävyyskunnon kehittämisen rinnasteisuus voiman kehittämiseen * Tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön; yksilölliset erot vs ryhmien keskiarvot * Valmentamisen näkökulma; teorian ja käytännön yhteensovittaminen * Näkökulma molekyyli- ja solubiologiasta; miten solut saadaan ”treenaamaan” laboratoriossa * Lihaskasvun mekanismien tutkiminen solumaljassa * Mekanismien soveltaminen käytäntöön, ja sen rajoitukset, esimerkkejä ravintolisistä (leusiini, BCAA) ja hormoneista * Viimeisimpiä havaintoja lihasmuistin tutkimuksesta, ja miten vaikuttaa Juhan omaan elämään
Tässä podcastissa on puhuttu paljon tieteestä, mutta vielä ei ole ehditty mennä perusasioiden äärelle; mitä tiede ylipäätään on? Tässä jaksossa keskustelemme filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa tieteenfilosofiasta. Miten tiede määritellään? Miten tuohon määritelmään on päästy, ja mitä on ollut ennen nykymuotoista tiedettä? Ketä ovat olleet tärkeimmät tieteenfilosofit ja mikä on ollut heidän keskeinen anti alan edistämiseen? Miten voidaan erotella tiede pseudo- ja ei-tieteestä? Mitä merkitystä tuolla erottelulla on? Keskustelun aiheita: * Panun esittelyt * Voidaanko tiede määritellä lyhyesti? * Mitä on tieteenfilosofia ja miten se eroaa muista filosofian osa-alueista * Tieteenfilosofian historialliset juuret * Aristoteleen, ja varhaisten instituutioiden rooli tiedon vartijoina * Historiallisia lääkinnän merkkihenkilöitä (Galenos, Hippokrates, Semmelweiss) ja perinteiset opit ruumiin nesteistä * Esitiede ja kypsät tieteet * Fysiikka esimerkkinä kypsästä tieteenalasta * Esitieteen tunnuspiirteet, suolistomikrobitutkimus * Katsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 1: Popper * Vääräksi osoittaminen (falsifikaatio) tieteen kriteerinä * Katsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 2: Kuhn * Tieteelliset paradigmat * Kolesterolitutkimuksen eteneminen paradigman vaihdoksena * Katsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 3: Lakatosh ja tutkimusohjelmat * Kolesterolitutkimus esimerkkinä tutkimusohjelmasta * Miksi parempi tieteenfilosofian ymmärrys auttaa ymmärtämään hyviä ja huonoja argumentteja tieteellistä tietoa vastaan * Edistyvät ja taantuvat tutkimusohjelmat * Valoeetteri, flogistoni, mannerlaatat, hyppivät geenit ja aurinkokunnan rakenne esimerkkeinä tieteen etenemisestä * Demarkaatio-ongelma: tieteen erottaminen pseudotieteestä * Evoluutioteoria vs luomisoppi -kiista herätyksenä demarkaation tärkeydestä * Ryväskäsitteet ja tarkkojen määritelmien vaikeus * Homeopatia malliesimerkkinä pseudotieteestä * Uudempia pseudotieteitä ja yhdistävät piirteet: älykäs suunnittelu, ilmastonmuutoksen- ja holokaustin kieltäminen (Hanssonin lista) * Pseudotieteen kaksi yleistä muotoa: valtavirran tieteen hyväksyminen/kieltäminen; esimerkkejä ilmasto- ja kolesterolitutkimuksesta * Liika kriittisyys, psykologiset tekijät ja kriittisen ajattelun häiriintyminen vastarannan kiiskeilyn taustalla * Epäilyksen kylväminen pseudotieteen levittämisessä; tupakka- ja öljy-yhtiöiden toiminta, valtiollinen disinformaatio, rokotteiden vastustus * Tieteenfilosofisen kielen valjastaminen väärinkäytöksiin * Internet ja sosiaalinen media vs tieteelliset lehdet keskustelun foorumina * Pakohuoneet esimerkkinä ryhmäajattelusta * Pseudotieteellisen ajattelun vaarat: rokotevastaisuus, lysenkolaisuus, ilmasto- ja AIDS-denialismi * Nobelistit pseudotieteen edistäjinö * Vastuu demarkaatiosta; median ja yksilöiden rooli * ”Ihme-argumentti”
Systeemilääketiede ei ole sieltä perinteisimmästä lääketieteen tutkimuksen päästä; mitä se siis on? Tähän vastaa Oulun yliopiston professori Johannes Kettunen, jonka kanssa keskustellaan mm. ihmisen genetiikasta ja sen tutkimuksesta, biologisten järjestelmien monimutkaisuudesta, luonnon satunnaistamista tutkimuksista, syy-yhteyksien selvittämisestä geenitiedon perusteella, ja biopankkien hyödyntämisestä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Keskustelun aiheita: * Johanneksen esittely * Mitä on genetiikka ja miten sitä tutkitaan * Genetiikan lyhyt historia * Minkälaista on tutkijoiden käyttämä geenitieto * Mitä on systeemilääketiede * Systeemin eri kerrokset; mitä erilaisia osia elävään järjestelmään kuuluu ja mistä niistä tietoa saadaan * Miten geeni- ja veriarvotietoa käytetään sairauksien ymmärryksessä * Mendeliaanisesti satunnaistetut tutkimukset; miten väestötasolla tutkitaan syy-yhteyksiä * Kolesterolit geneettisen- ja MR-tutkimusten kohteena: hyvää kolesterolia ei ole * Geenitieto lääketutkimuksen apuna * Geenitutkimus osana kolesterolitutkimuksen historiaa * Mihin kaikkiin muihin aiheisiin geenitutkimus taipuu ja miksi; suurten biopankkien merkitys * Välilevyn pullistuma systeemilääketieteen tutkimuskohteena * Alkoholin ja tupakoinnin terveellisyys - epidemiologia ja genetiikka * Makuaistin genetiikka ja tutkimuskohteet * Geenit ja koulutus; luonto satunnaistaa ihmiset opiskelemaan enemmän ja vähemmän * MR-tutkimusten rajoitukset ja tulkitsemisen vaikeus, väärän tiedon tulva * Laadukkaiden MR-tutkimusten tunnistaminen * Tieteenfilosofinen näkökulma MR-kirjallisuuden haasteisiin * Geneettiset riskipisteytykset, geenien ja ympäristön vuorovaikutus elämän aikana * Geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä * Yleisiä väärinkäsityksiä liittyen geenitietoon ja -tutkimukseen * Biopankkitutkimukset ja haitallisten tai hyödyttömien lääkekohteiden tunnistaminen * Johanneksen matka kemististä systeemilääketieteen professoriksi
Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista: * Sosiaalisen median tutkimisen työkalut * Sosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskit * Somejättien rooli tiedon jakajina * Vanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenä * Somealustojen ranking * Sosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsitykset * Koko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitä * Informaatioverkostojen rakenne ja termistö * Klusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudesta * Luottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereille * Uskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereina * Yhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatio * Tunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessä * Sananvapaus, moderointi ja algoritmit * Yritysten velvollisuudet ja bisneslogiikka * Mis- ja disinformaation määritelmät * Muskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuus * Sananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssa * Ihmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällöllä * Tunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaan * Faktantarkastuksen merkitys ja tutkimustieto * Moderoinnin ja faktantarkastuksen ero Muutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu: Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa: https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/ [https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/] X:n community notes liian hidas: https://doi.org/10.1145/3686967 [https://doi.org/10.1145/3686967] Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana: https://doi.org/10.1126/science.adl2829 [https://doi.org/10.1126/science.adl2829] Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin: https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8 [https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8]
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksesta Keskustelun aiheita: * Huippututkimus, H-indeksi * Sydämen eri kuvantamismenetelmät * Missä kuvataan Suomessa * Tekniikan rajoitukset * Kuvantamisen riskit * Säteilyn merkitys riskitekijänä * Säteilyriskin suuruuden tarkan arvioinnin vaikeus * Hormeesis * Terveyspolitiikka ja kuvantamiskapasiteetti; kuvantaminen seulonnan välineenä * Tieteellinen näyttö seulonnan edellytyksenä * Seulonnan tuloksen vaikutus käyttäytymiseen ja elintapoihin * Elintapamuutosten psykologia * Sepelvaltimoiden kalkkipisteytys * Minkälainen näyttö muuttaisi kalkkitulkintaa * Kalkkeutumisen rooli sepelvaltimoplakissa ja tulehduksessa * Kalkkeutuminen urheilijoilla * Kuvantamistutkimuksen kiistat ja tärkeimmät avoimet kysymykset sekä tulevaisuuden tuulet * Aortan jäykkyyden vaikutus sydänlihaksen hapensaantiin * Aortan jäykkyyden määrittäminen kuvantamisella * FMD, verisuonten reaktiivisuus, kaulavaltimon seinämän paksuus * Tulehduksen kuvantamisen uusin läpimurto * Miten lukea kuvantamiskirjallisuutta * Huippututkijan roolit arvovaltaisissa rooleissa kirjojen ja suositusten kirjoittajana
Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina. Keskeiset tutkimuspaperit, mistä jaksossa puhutaan: Ominous octet -malli (diabetes ja eri elinjärjestelmät) [https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2661582/] Twin Cycles -malli (juurisyynä rasvan kertyminen yli varastointikapasiteetin) [https://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(24)00157-8/abstract] Keskustelun aiheet: * Diabeteksen määritelmät * Diabeteksen diagnosointi * Insuliiniresistenssin mekanismi (talorinnastus) * Energiaylimäärä ja mitokondrioiden rooli * Insuliiniresistenssin sijainti ja voimakkuus eri ajanhetkillä * Maksa verensokerin säätelijänä * Insuliiniherkkyys energian yli- ja alisaannissa, ja sen evoluutiobiologia * Energiatoksisuus diabeteksen/insuliiniresistenssin juurisyynä * Diabeteksen genetiikka * Twin cycles-hypoteesi, Roy Taylor * Lipodystrofia * Rasvakudoksen energia-aineenvaihdunta diabeteksessa * Ektooppinen, eli väärässä paikassa oleva rasva * Maksan rasvoittuminen ja yksilöllinen vaihtelu, ja nopeus * Maksa eri asioiden tuottajana, ja tuotannon ongelmat rasvoittumisessa ja insuliiniresistenssissä * Mitokondriot ja elintavat diabeteksen ehkäisijänä * Liikunta ja ravitsemus mitokondrioiden tukena * Munuaisten rooli verensokerin säätelijänä * Suolisto ja sen hormonit terveenä ja diabeteksessa * Kylläisyyssignaali ja sen merkitys * Ozempic ja muut uudet lihavuuslääkkeet * Aivot ja kaikkien elinten muodostama oktetti * Eri teorioiden vertailu ja yhdistäminen * Yksilöllinen vaihtelu ja teoreettinen viitekehys * Tutkimusten kuumat perunat ja kiistat * Lääkehoitojen kehitys * Diabetespotilaiden yksilöllinen tunnistaminen ja kohdennettu hoito * Monimutkaisen ryhmittelyn tutkimuksen menetelmälliset haasteet * Diabeteksen lääkkeetön hoito * Nopean painonpudotuksen hyödyt ja haitat * Elintapamuutosten psykologia ja sitä tukevat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti