Yle Areena
Suomi sai rauhassa Petsamon alueen, mutta toisaalta monien suomalaisten toivomat alueet Itä-Karjalassa jäivät saamatta. Tie tähän tulokseen ei kuitenkaan ollut helppo ja rauhansopimuksen vastaanotto kotimaassa oli ristiriitainen: toiset pitivät sitä hyvänä ja toiset...
Neuvosto-Venäjä perusti vain pari päivää ennen Tarton rauhanneuvottelujen alkua vastavetona suomalaisten Itä-Karjalaa koskeville vaatimuksille Karjalan työkansan kommuunin, jota johtamaan kutsuttiin suomalainen Edvard Gylling. Mistä siinä oli oikein kyse ja minkälaista elämä kommuunissa oli ja miten se sitten tuhoutui? Asiantuntijana Markku Kangaspuro. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Tartossa neuvottelut etenivät takkuisesti. Suomalaiset kuvittelivat Neuvosto-Venäjän haluavan rauhan hinnalla millä hyvänsä. Suomen neuvotteluasemiin vaikutti myös meneillään ollut Neuvosto-Venäjän ja Puolan sota. Kun neuvottelut eivät edistyneet Väinö Tanner otti ohjat omiin käsiinsä. Saavutettu lopputulos sai Suomessa varsin ristiriitaisen vastaanoton. Asiantuntijoina ovat Heikki Roiko-Jokela, Jenni Karimäki ja Martti Häikiö. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Itsenäisyytensä alkuvuosina Suomi eli varsin kimurantissa tilanteessa: oliko Suomi sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan? Ja mitkä olivat oikeastaan itsenäisen Suomen rajat? Heimointoilijat haaveilivat laajoja alueita Itä-Karjalasta ja tsaarikin oli luvannut Suomelle Petsamon. Monenlaiset taloudelliset kysymykset vaativat myös ratkaisua. Tilannetta ei helpottanut monimutkainen kansainvälinen tilanne Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Asiantuntijoijna ovat Heikki Roiko-Jokela, Jenni Karimäki ja Martti Häikiö. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti