Lääketieteen Säätiö
Suomen Lääketieteen Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta sen kaikilla aloilla. Haluamme antaa lääketieteen tutkijoille mahdollisuuden muuttaa maailmaa.
Miten tekoäly voisi tulevaisuudessa näkyä lääkärin arjessa? Mihin sitä kannattaisi käyttää — ja mihin ei? Voisiko tekoäly esimerkiksi antaa psykoterapiaa? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavana on Enni Sanmark, joka edistää tekoälyn käyttöä harvinaissairauksien tunnistamisessa sekä Johannes Lieslehto, joka tutkii tekoälyn käyttöä psykiatriassa.
Tulevaisuudessa tekoäly ei ainoastaan jäljittele lääkärin työtä – esimerkiksi tunnistamalla mammografiakuvista syöpäkasvaimia tai tulkitsemalla sydänkäyriä. Se voi löytää valtavista tietomassoista yhteyksiä ja tehdä ennusteita, joihin yksikään ihminen ei yksin pystyisi. Mutta missä mennään nyt? Miten Suomen ainutlaatuisia potilasrekistereitä voitaisiin hyödyntää tekoälyn avulla? Vaikka tekoäly ei korvaa lääkäriä, se muuttaa työn perusteita. Miltä näyttää terveydenhuolto tekoälykaudella? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavana on Suomen molelyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusjohtaja, täsmälääketieteen professori Olli Kallioniemi.
Moni sairaus jättää vereen molekulaarisen sormenjäljen vereen jo kauan ennen ensimmäisiä oireita. Tässä podcastjaksossa sukelletaan omiikka- ja biomerkkiainetutkimusten maailmaan. Miltä näyttää tulevaisuus? Alzheimerin tautiin tuli vuonna 2025 markkinoille uusia, lupaavia lääkkeitä, mutta ne tehoavat vain varhaisvaiheessa. Sama pätee myös moniin muihin sairauksiin — miten potilaat saataisiin kiinni riittävän ajoissa? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Lääketieteen säätiön uudet tutkimusavaukset apurahan saaneet tutkijat Juho Tynkkynen ja Miira Klemetti.
Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.
Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, joista osa on erittäin tehokkaita, mutta kalliita. Jos uusi syöpälääke lisää elinikää keskimäärin puoli vuotta, mitä se saa maksaa? Miten hyvin ja tasapuolisesti Suomen lääkekorvausjärjestelmä toimii? Iso eettinen kysymys on myös se, miten saadaan lääkekehitystä monipuolisesti eri sairauksiin - ja myös köyhien maiden sairauksien hoitoon. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio ja STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen.
Meillä on menetelmät, joilla perimää voidaan muokata monella tapaa, mutta missä menevät rajat? Mitä ihmiselle ja ihmisalkiolle saa tehdä ja mitä ei? Ja miten pitäisi suhtautua ihmisen eliniän pidentämiseen? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Tampereen yliopiston professori, kantasolututkija Katriina Aalto-Setälä ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 2/4 puhutaan lääketieteen kehityksen etiikasta ja turvallisuudesta.
Raskauspahoinvointiin käytetty lääke talidomidi aiheutti aikoinaan epämuodostumia yli 20 000 vauvalle --miten vastaavat katastrofit estetään? Miten lääketieteellistä tutkimusta ja kliinisiä kokeita valvotaan? Mitä kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön? Miten kliinisistä kokeista raportoidaan ja viestitään luotettavasti? Haastateltavina Tampereen yliopiston sydän- ja rintaelinkirurgian emeritusprofessori Jari Laurikka ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Toimittaja Mari Heikkilä. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 1/4 puhutaan kliinisten kokeiden eettisyydestä ja turvallisuudesta.
Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknologian ala oli vasta alkuvaiheessa ja viruksen perimää oli ensimmäistä kertaa pystytty monistamaan. Nyt tiedetään, ettei aikapommi räjähtänyt. Sen sijaan dna-teknologioiden kehittyminen ja mikrobien valjastaminen lääketieteen apulaisiksi on ollut valtava edistysaskel. Mikrobien ansiosta on saatu valtavasti uutta tietoa ja mahdollisuuksia vaikeiden sairauksien hoitamiseen. Iso osa uusista lääkkeistä on biologisia lääkkeitä, kuten vasta-aineita ja geenihoitoja, joiden valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Yksi esimerkki on joulukuussa 2022 Yhdysvaltain lääkeviranomaisten hyväksymä, Suomessa kehitetty virtsarakkosyövän geenihoito. Tulevaisuudessa tällaisten lääkkeiden määrä edelleen kasvaa. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kuudennessa jaksossa puhutaan mikrobien hyödyntämisestä lääketieteen tutkimuksessa ja lääkkeiden valmistamisessa. Millaisia nämä uskolliset apulaisemme ovat ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat molekyylilääketieteen professori, geenihoitoja vuosikymmenten ajan kehittänyt Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston biokemian professori Mikko Metsä-Ketelä, joka tutkii muun muassa uusia antibiootteja. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kuudes jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Stronghold by Phat Sounds, Free download: https://filmmusic.io/song/10645-stronghold, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com
Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Samaan aikaan kahdeksan ihmistä eri puolilla maata joutui sairaalaan vakavien oireiden vuoksi. Potilailla oli lihasheikkoutta, vaikeuksia puhua ja niellä. He kaikki olivat syöneet saman valmistajan chilikastiketta. Pian selvisi, että syyllinen oli Clostridium botulinum-bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Se oli päässyt lisääntymään säilykkeissä riittämättömän kuumennuskäsittelyn vuoksi. Yksi sairastuneista kuoli. Kymmeniä miljoonia säilyketölkkejä vedettiin markkinoilta ja tuhottiin. Botulismitapaukset ovat onneksi Suomessa hyvin harvinaisia, mutta muita elintarvikevälitteisiä epidemioita meillä on vuosittain kymmeniä. Kesällä 2021 yli 600 päiväkotilasta sairastui Jyväskylän alueella vatsatautiin syötyään saman keskuskeittiön valmistamaa salaattia. Syylliseksi paljastui salmonella. Viime vuosina Suomessa on havaittu myös aiempaa enemmän Chryptosporidium-alkueläimen aiheuttamia tartuntoja. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan viidennessä jaksossa puhutaan ruokamyrkytyksistä. Mistä ja millaisia mikrobeja elintarvikkeisiin päätyy? Millaisia ruoka- ja vesiepidemioita Suomessa esiintyy? Ja miltä näyttää tulevaisuus, tuleeko ruokamyrkytysepidemioista yhä laajempia? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat epidemiologieläinlääkäri, zoonoosiepidemiologian dosentti Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön erityisasiantuntija Elina Leinonen Ruokavirastosta. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan viides jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Lithium by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3983-lithium, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Groove Grove by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3831-groove-grove, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Western Streets by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/4617-western-streets, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license
Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin hänelle alkoi kehittyä rokkonäppylöitä ympäri kehoa. Kenellekään ei aluksi tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Oireet vain pahenivat, ja lopulta tauti tunnistettiin. Tarkka tartuntareitti ei koskaan selvinnyt, mutta Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkoa aiheuttavaa variola-virusta. Syyskuussa 1978 Janet Parker kuoli isorokkoon. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan neljännessä jaksossa puhutaan ihmiskuntaa piinaavista viruksista ja siitä, miten niitä vastaan voidaan taistella. Karmean viimeisen comebackin jälkeen isorokosta on onneksi päästy kokonaan eroon, mikä on yksi lääketieteen suurimmista läpimurroista. Mutta miksi emme ole onnistuneet rokotusten avulla hävittämään myös muita viruksia, kuten poliota ja tuhkarokkoa? Keskustelemme myös siitä, miten virukset — jotka ovat vain pätkä perimää paketissa —osaavat aiheuttaa niin erilaisia oireita, esimerkiksi rotavirus ja norovirus mahatautia, korona ja influenssa hengitystieoireita. Ja miksi korona-virukselle saadaan kehitettyä rokote vuodessa, mutta hiville ei edes vuosikymmenissä? Entä miksi viruslääkkeitä on niin vähän? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja Jyväskylän yliopiston professori, virustutkija Varpu Marjomäki. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan neljäs jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Daudir by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/7893-daudir, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Africa by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5489-africa, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-licensem, Artist website: https://www.orchestralis.net/
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti