Yle Areena
Uudessa Työ & Elämä -sarjassa pohditaan muun muassa, onko uusi työntekijä uhka vai mahdollisuus? Millaisia ovat luovan työn ja taiteellisen työn haasteet? Mitä on olla perheellinen vaarallisessa työssä? Tietääkö yhteinen yritys ystävän kanssa...
Uusi vuosi odottaa jo oven takana, on aika kysyä millä eväillä suomalaisen työn lippu pidetään korkealla myös tulevaisuudessa. Syksyn uutisointi ei yt-neuvottelujen, irtisanomisien tai talouskurimuksen keskellä ole ollut ruusuista, mutta todellisuus ei kotimaan työelämässä ole niin kurjaa kuin osin on annettu ymmärtää. Kotimaan työelämän tulevaisuutta olivat visioimassa Työ & Elämä -ohjelmassa työelämän kehitystä ja tutkimusta rahoittavan Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen sekä Vuoden Nuori Johtaja 2014 -tunnustuksen saanut toimitusjohtaja Mikko Kuitunen Vincit-yrityksestä. Toimittajana Hanna Kinnunen.
“Yrityksen pitää olla itsevarma vastarannan kiiski, jos ei mukamas tarvitse somea", sanoo some-toimisto Dinglen Client Director Pasi Piipponen. Some valtaa työelämän: miten tietoa hallitaan? Tietotyö hallinnoi työmarkkinoita ja johtajan pitäisi näkyä verkossa. Miten verkko muuttaa työelämää? Miten suhtautua sosiaaliseen mediaan, kun eroonkaan ei pääse.Tiedon ja työelämän hallinnasta ovat keskustelemassa some-toimisto Dinglen Client Director Pasi Piipponen sekä tietokirjailija Jukka-Pekka Linden. “Somen hyödyntäminen pitäisi alkaa koko yhtiön organisaatiosta. Ensin kotipesä kuntoon eli omat työntekijät ja ihmiset jakamaan yrityksen viestiä ja käyttämään omia henkilökohtaisia kanavia siihen. Kun organisaation kaikki henkilöt ovat mukana, tuo se sitä läpinäkyvyyttä. Halusitpa sitä tai et nykymaailmassa niin hyvä kuin pahakin viesti kulkee läpi. On huomattavasti järkevämpää olla itse ajajan penkillä kuin jäädä odottelemaan mitä meistä puhutaan”, opastaa Piipponen. "Johtamisesta on tullut henkilökohtaisempaa. Digi- ja verkkoaika on tuonut johtajat iholle. Me myös oletetaan, että johtaja näkyy verkossa”, muistuttaa tietokirjailija Jukka-Pekka Linden Ohjelmassa kuultiin myös Jyväskylän yliopiston lehtorin ja viestinnän tutkijan Marko Siitosen ajatuksia siitä, millaisia viestintätaitoja sosiaalisessa mediassa toimiminen meiltä edellyttää. Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään työelämän vuorovaikutuksessa parhaiten? Toimittaja on Hanna Kinnunen
"Sille, että joudumme kiusaamisen kohteeksi emme voi mitään. Mutta siihen, miten me itse toimimme työyhteisössä voimme vaikuttaa. Se ei ole yksin kiusatun eikä esimiehen ongelma vaan se pitää nähdä koko työyhteisön ongelmana. Jokaisen pitää kantaa siitä vastuu", muistuttaa TTL:n asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen. "Kiusaamisen juuret ovat kaukana lapsuudessa. Kiusaamisessa on kysymys vallankäytöstä. Valtaa haetaan sen oman minuuden tueksi, joka ei ole välttämättä kehittynyt hyvissä sosiaalisissa olosuhteissa. Tavalla tai toisella kiusaaminen on valtaa ja vallankäyttöä, yliotetta toisesta", tietää työpaikkakiusaamisesta selvinnyt kirjailija Sirpa Polo. Ketään ei saa kiusata. Se on lause, jonka jokainen on kuullut jo lapsena. Yli 100 000 suomalaista kokee kiusaamista työpaikallaan joka päivä. Mitä ongelmalle pitää tehdä? Työ&elämä ohjelmassa vieraana TTL:n asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen sekä työpaikkakiusaamisesta selvinnyt kirjailija Sirpa Polo. Lisäksi kuulemme millaisia näkemyksiä työpaikkakiusaamisesta on Jyväskylän yliopiston, puheviestinnän väitöskirjatutkijalla Sini Tuikalla. Hän tarkastelee työpaikan kiusaamissuhdetta eli kiusaamista työtovereiden välisessä suhteessa. Kiusaamissuhde on ei-toivottu, ei-vapaaehtoinen, jota suhteen osapuolten on kuitenkin pidettävä yllä olosuhteiden pakosta. Toimittaja on Hanna Kinnunen
"Nykyään ei ole enää häpeä tulla irtisanotuksi. Se on valitettavasti osa tämän päivän työelämää. Kun lähtee hakemaan uutta työtä, on hyvä on, että on jo sinut sen asian kanssa", näin muistuttivat HRM Partnersin toimitusjohtaja Anitta Niemelä ja tietotekniikkapalveluyritys Tiedon HR Partner Laura Ylä-Sulkava. Mitä yt:n jälkeen? Miten irtisanomisesta ja yt-neuvotteluista päästään eteenpäin? Tänä syksynä syliimme on jatkuvasti tippunut uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Luvut eivät ole olleet pieniä: pelkästään Valio ja Kesko sekä ilmoittivat öljy-yhtiö Neste Oil yhteensä satojen ihmisten vähennyksistä. SAK:n tilastojen mukaan pelkästään viime vuonna yt-neuvottelujen kohteena oli Suomessa noin 120 000 ihmistä, heistä noin 15 000 irtisanottiin. Miten irtisanomisesta ja yt-neuvotteluista päästään eteenpäin? Työ & Elämä -sarjan vieraana olivat työttömäksi joutuneiden työhön pääsyä avittavan HRM Partnersin toimitusjohtaja Anitta Niemelä sekä pari viikkoa sitten omat yt-neuvottelut päätökseen saaneen tietotekniikkapalveluyritys Tiedon HR Partner Laura Ylä-Sulkava. Kuulemme myös myynnin ammattilaisen Pauliina Moonan tarinan siitä, miltä tuntuu tulla irtisanotuksi 24 työvuoden jälkeen. Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva haastattelevat.
Uusi ihminen työpaikalla tuo aina mukanaan muutoksen. Uuteen tiimiin astuminen voi myös olla jopa kriisin paikka niin työnsä aloittavalle kuin uuden henkilön vastaanottavalle työyhteisölle. Miten yhteispeli saadaan sujumaan kivuttomasti vai täytyykö kipuilu vain käydä läpi? Työyhteisön muutoksen uhista ja mahdollisuuksista ovat keskustelemassa työelämän kehittäjäyritys Great Place to Workin konsultti Toni Eskola sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa vuokra-asumisen palveluita kehittävä projektipäällikkö ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen arjessaan syventynyt Jaakko Koivula. "Uuden työntekijän perehdyttämisen pitäisi alkaa jo silloin, kun uuden henkilön rekrytointia suunnitellaan", Koivula linjaa. "Myös seuranta, miten hyvin työyhteisön uusi jäsen pääsee vauhtiin, on tärkeää", Eskola jatkaa. Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva haastattelevat.
Kuinka vaikeaa maahanmuuttajan on työllistyä tämän päivän Suomessa? Entä mitä on olla maahanmuuttajataustainen yrittäjä? Keskustelun aiheena on siis työelämä Suomessa asuvien ulkomaalaisten näkökulmasta. Aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela, PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen sekä Yrittäjänä Suomessa -raportin kirjoittanut tutkija ja valmentaja Katja Bloigu. "Työelämään pääseminen kotoutumisen alkuvaiheessa on äärimmäisen tärkeää, koska se motivoi maahanmuuttajaa esimerkiksi oppimaan suomenkielen", Bloigu painottaa. Jaksossa kuullaan myös kuubalaislähtöisen tanssikouluyrittäjän tarina. Hanna Kinnunen toimittaa.
Miltä tuntuu olla perheellinen ihminen riskialttiissa työssä? Mikä saa ihmisen asettamaan itsensä alttiiksi vaaralle vai onko työ vain työtä? Entä miten turvallisuutta voi työpaikalla parantaa? Työ & Elämä -ohjelman vieraana olivat Työterveyslaitoksen työturvallisuusasiantuntija Henriikka Ratilainen sekä työturvallisuuskouluttaja Timo Kraufvelin. "Kun kyse on turvallisuudesta, pidä pääsi", Kraufvelin ohjeistaa. "Työturvallisuudessa on tärkeää muistaa myös asioiden ennakointi. Hyvällä suunnittelulla voidaan välttää monia virheitä ja tapaturmia", Ratilainen jatkaa. Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva haastattelevat.
Onko eläkeikä pelkkä numero, jos töissä haluaa käydä myös seniori-iässä? Työuria pidennetään myös päättäjien tahdosta, mutta miten ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen säilytetään samalla, kun työvuosia lisätään? Hanna Kinnusen ja Jarmo Laitanevan vieraina Työ & Elämä -sarjassa olivat Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen sekä Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto. "Työntekijän hyvinvointia ja työssä jaksamista pitää miettiä heti työuran alusta lähtien", Jarna Savolainen muistuttaa. "Syyskuun lopussa sovitussa eläkeuudistuksessa on tehty monia suomalaisten yksilöllisiä työuria tukevia ratkaisuja", Mikko Kautto muistuttaa.
Raha ei tuo onnea, mutta kuinka suuri palkka on tarpeeksi? Pitäisikö avointa palkkakeskustelua lisätä? Miten palkan suuruus pitäisi määrittää? Työstä saatavan palkan pitäisi määrittyä työn vaativuuden ja vastuun mukaan, mutta silti naisen euro on uusimpienkin tilastojen valossa 83 senttiä. Mikä lääkkeeksi? Entä saadaanko Suomen kilpailukyky kasvuun, jos kaikki suostuisivat laskemaan palkkojaan muutaman prosentin verran? Työ & Elämä -ohjelman vieraina olivat Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila sekä Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen. Puhelimitse kuultiin myös Nordean pääekonomistia Aki Kangasharjua, joka tarjoaa keinoja talouden kääntämiseen uuteen nousuun. "Pitkällä tähtäimellä Suomen palkkakehitys on ollut erittäin hyvää ja olemme nousseet kärkimaiden joukkoon", EK:n Penna Urrila muistuttaa. "Jokaisen on uskottava tulevaisuuteen, vaikka taloustilanne juuri nyt näyttääkin synkältä", KT:n Margareta Heiskanen vakuuttaa. Hanna Kinnunen ja Jarmo Laitaneva haastattelevat.
Uuden työn opiskelu ja alan vaihto on tutkimusten mukaan vielä harvinaista, mutta rohkeita suuntansa muuttajia silti löytyy yhä enemmän. Mikä saa aikuisen vaihtamaan työelämän kurssia? Ajaako siihen uhka työttömyydestä vai kaipuu pitkään kyteneiden haaveiden toteuttamiseen? Työ & Elämä -ohjelmassa kuullaan, miten nelikymppinen Eija Karonen vaihtoi rohkeasti taloushallinnon tehtävät hyvinvointi- ja liikunta-alan opintoihin. "Muutos syntyi vaiheittain, mutta hetkeäkään en ole katunut", Karonen summaa. Hanna Kinnusen vieraina ovat myös Ammattiliitto Pro:n tutkija Petri Palmu sekä Uudenmaan TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologi Moira Jaakola.
Encuentra el que te llama
Se añaden nuevos podcasts continuamente