Yle Areena
Pohjois-Kypros, etnisen konfliktin syrjitty ja unohdettu lapsi kahtia jaetulla saarella. Sen katveeseen jääneitä kysymyksiä selvittävät Pohjois-Kyproksella paljon aikaa viettäneet toimittaja Kari Tervo ja emeritusprofessori Jouni Suistola. Miten tänä päivänä elää Kyproksella kansa, josta...
Kyproslainen Dillirga-laulu kertoo kauniista saaresta ja mantelisilmäisestä lemmitystä. Pohjois-Kyproksen tulevaisuus on kuitenkin enemmän kuin epävarma. Jatkuuko elämä ns. itsenäisenä valtiona, jota kukaan paitsi Turkki ei tunnusta vai sulautuuko Pohjois-Kypros Turkin maakunnaksi. Saaren yhdistävää rauhansopimusta siellä ei ole saatu aikaan. Nyt ohjat on ottanut käsiinsä Turkki ja sen presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka haluaa turkkilaistaa Pohjois-Kyproksen. Erdogan valitutti kaksi viikkoa sitten itselleen mieluisan ja tottelevaisen uuden presidentin Pohjois-Kyprokselle. Vieraana ohjelmassa on Suomen Kyproksen suurlähettiläs Timo Heino, joka jätti Kyproksen viime elokuussa neljän vuoden jälkeen. Ohjelman toimittavat Kari Tervo ja Jouni Suistola.
Pohjois-Kypros on pinta-alaltaan kolmanneksen Uudenmaan läänistä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon siellä asuu ihmisiä. Se tiedetään, että siellä toimii 32 yliopistoa. Yliopistot ovat paljolti bisnestä ja niitä perustetaan pääosin turkkilaisella rahalla. Pohjois-Kyprokselle on myös rakennettu valtavia kasinohotelleja. Kasinoiden asiakkaat tulevat pääosin Turkista, Lähi-idästä sekä Pohjois-Afrikasta. Pohjois-Kypros onkin ihmiskaupan villi alue, sanoo ohjelman vieras suomalainen Katja Saha, joka on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustaja Kyproksella. Ohjelman toimittavat Kari Tervo ja Jouni Suistola.
Kyproksella toimii Kadonneiden ihmisten komitea. Komitea etsii Kyproksen 1960- ja 70-luvun levottomuuksien aikana kadonneita ihmisiä. Silloin katosi noin 2000 kyproslaista, joista on löydetty puolet. Heitä on löydetty kaivoista, maakuopista, talojen alta jne. EU rahoittaa tätä toimintaa. EU on myös rahoittanut vuodesta 2006 lähtien Pohjois-Kyproksen jälleenrakentamista EU-kuntoon noin 600 miljoonalla eurolla. Pohjois-Kyproksen tilanne on peräti erikoinen. Turkki rahoittaa suurelta osin Pohjois-Kyproksen valtion toiminnan ja EU rahoittaa pohjoisen jälleenrakentamista siinä toivossa, että Pohjois-Kypros saataisiin EU-kuntoon. Ohjelmassa on vieraana EU-komission rahanjakoa Pohjois-Kyprokselle johtanut Arttu Mäkipää. Ohjelman toimittavat Kari Tervo ja Jouni Suistola.
Vuonna 1974 Turkki pelasti Kyproksen turkkilaiset saaren kreikkalaisten hyökkäykseltä. Vuosien myötä pelastusoperaatio on muuttunut miehitykseksi. Vuonna 1983 Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi valtioksi, jonka tosin vain Turkki on tunnustanut. Pohjois-Kyprosta voi kutsua pseudo-valtioksi, sellaiseksi, joka ei oikeastaan ole olemassa ja joka ei voi osallistua mihinkään kansainväliseen toimintaan. YK on turvannut rauhaa saarella jo 56 vuotta ja tehnyt rauhaa saman ajan, onnistumatta. Vieraana ohjelmassa on suomalainen Mari Warne-Smith, YK:n pääsihteerin Kyproksen erityisneuvonantajan erityisavustaja ja neuvonantaja. Ohjelman toimittavat Kari Tervo ja Jouni Suistola.
Olipa kerran saari nimeltään Kypros. Vuonna 45 jaa. apostolit Paavali ja Barnabas tulivat laivalla Kyprokselle, kävelivät saaren läpi Pafos-nimiseen kaupunkiin ja käännyttivät Pafoksen kaupunkivaltion kuninkaan kristinuskoon. Näin Pafoksesta tuli maailman ensimmäinen kristitty valtio. Paljon myöhemmin, 1950-luvulla, saaren kreikkalaiset halusivat liittää saaren Kreikkaan. Alkoi Kyproksen konflikti, joka jakoi saaren kahtia. Konflikti jatkuu yhä. Nykyisin saaren eteläosa on ortodoksienemmistöinen EU-maa Kypros, jonka edustajat laulavat Eurovision laulukilpailuissa. Saaren pohjoisosassa on Turkin miehittämä muslimienemmistöinen Pohjois-Kypros. Vieraana ohjelmassa on Suomessa opiskellut ja asunut suomea puhuva Kyproksen turkkilainen Savas Boransel. Ohjelman toimittavat Kari Tervo ja Jouni Suistola.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti