Untame podcast
Untame podcast pureutuu ekokriisin juurisyihin ja aikamme syviin kysymyksiin. Ensimmäinen kausi, "Paradigmojen liikuttajat", keskittyy paradigmojen liikuttamiseen ja tarjoilee esimerkkejä omaehtoisesta toiminnasta kestävyysmurroksessa. Toinen kausi, "Ihmisen paikka", pohtii ihmisen roolia ympäristötiedon tuottajana. Vieraina on eri...
Vaikka mielikuvat pelloista ja metsistä vaihtelevat, tietty hyödyntämisen periaate tuntuu istuvan syvässä ihmistoiminnan ytimessä. Tässä jaksossa haluamme monipuolistaa ymmärrystä pelto- ja metsämaan käytöstä käsittelemällä moninaisia ja myös muinaisia suhteita maahan. Ihmiset harjoittavat maa- ja metsätaloutta myös tavanomaisista tavoista, kuten vaikkapa avohakkuista tai yksipuoliseen tuotantoon keskittymisestä poiketen. Ilmiöt, kuten jatkuva kasvatus, yhteismetsät, ennallistaminen, monikäyttömetsät sekä permakulttuuriset ja biodynaamiset viljelymenetelmät tai vaikkapa metsäpuutarhaviljely ja puustoinen maatalous ovat esimerkkejä toisenlaisista tavoista toimia poliittisesti ohjattujen toimintatapojen sijaan. Tällöin raha ei ole ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä, vaan esimerkiksi luonnonympäristöjen säilyttäminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, hiilen sitouttaminen maaperään ja kotieläinten geeniperimän säilyttäminen. Ja vaikka toisin tekeminen ei ole helppoa, silti näin toimitaan. Pureudumme jaksossa myös alkuperäiskansojen luontosuhteeseen ja maankäyttöön. Vieraanamme jaksossa on saamelainen poronhoitajataustainen taiteilija Matti Aikio.
Tässä jaksossa tarkastelemme maaseudusta tuotettua periferiapuhetta, joka asettaa myös maa- ja metsätaloudet tärkeäksi koettujen teemojen ulkokehälle. Samalla maa- ja metsätalouksia ja niiden tuottamia yhteiskunnalle tärkeitä tuotoksia, “resursseja”, kohdellaan itsestäänselvyyksinä valtavirtaisissa puhetavoissa. Näin toimitaan, vaikka ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat molemmat ihmisyhteisöjen olemassaolon edellytyksiä. Avaamme jaksossa vaihtoehtoja resurssiperiferiapuheelle. Haastattelimme jaksoa varten Torsti Hyyryläistä ja Anna Jansenia. Vieraanamme on vanhempi tutkija Petr Jehlička.
Koska maa- ja metsätaloksia harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä, luulisi, että maailmassa kukoistaisi maa- ja metsätalouksien monilajiset ekosysteemit. Kuitenkin yhtenäistyvien globaalien hyödykemarkkinoiden ja kehityspyrkimysten myötä paikallisten maa- ja metsätalouksien monimuotoisuus on radikaalisti vähentynyt. Mistä tämä johtuu ja mitä sille voi tehdä? Tässä jakosossa perehdymme moniin vaikeisiin käsitteisiin, kuten globalisaatioon, uusliberalismiin, kolonisaatioon, ekstaktivismiin ja dekolonisaatioon ja siihen, miten nämä prosessit ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat maa- ja metsätalouksiin. Onko dekolonisaatio uhka vai mahdollisuus? Vieraanamme on globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta, ja taustahaastattelut meille antoivat professorit Maria Brockhaus ja Maria Ehrnström-Fuentes.
Uudistavuus on käsitteenä innostava ja lupaava, ja se on tuottanut laajaa liikehdintää eri aloilla. Mutta poistaako uudistavuuden edistäminen esimerkiksi maa- ja metsätalouksissa huolen siitä, että lopulta toimitaan kuten ennenkin? Tässä jaksossa pohdimme ratkaisuja, joita on esitetty maa- ja metsätalouksien uudistamiseksi. Ovatko nämä ratkaisut riittäviä vai pitäisikö uudistavuutta ajatella kokonaisvaltaisemmin? Entä miten suot liittyvät kestävyysmurrokseen ja uudistavuuteen? Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija Merja Elo Suomen Ympäristökeskuksesta. Jaksoa varten haastattelimme myös tutkija-viljelijöitä Kari Koppelmäkeä ja Juuso Joonaa, sekä Silva ry:n puheenjohtajaa Sampo Mannista.
Tässä jaksossa käsittelemme maanomistusta. Kuka omistaa maata ja metsää? Miten omistamista voisi ajatella muuten kuin yksityisomaisuuden kautta? Mitä seurauksia nykyisillä omistusmuodoilla on kestävyysmurrokselle? Olemme haastatellen jaksoa varten tutkijatohtori Kirsi Lainetta ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Otto Bruunia. Vieraanamme on omavaraistumisen ja paikallistalouksien tutkija, kestävän talouden dosentti Toni Ruuska sekä tutkija Anne Matilainen. Aihe on perustavanlaatuisesti kytköksissä alkuperäiskansojen historiaan ja olemassaoloon, ja tulemme käsittelemään teemaa perusteellisemmin globaaleja maa- ja metsätalouskysymyksiä pohtivassa jaksossa.
Monikriisien aikana maa- ja metsätalouksia samaan aikaan syytetään monista ongelmista sekä huudetaan apuun näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kuitenkin keskusteluja vaikuttaa hallitsevan rajallinen joukko näkökulmia. Siksi tällä kaudella teemme näkyväksi kestävyysmurroksen moninaisia, myös piiloon jääviä toimijoita, paljastamme keskeisiä olettamuksia maa- ja metsätalouksista sekä esittelemme erilaisia kestävyysnäkökulmia maa- ja metsätalouksiin. Jäljitämme kaudella myös maa- ja metsätalouksien historiaa ja pohdimme, miksi niiden kestävyysmurroksesta keskustelu herättää suuria tunteita. Tässä jaksossa keskustelemme maa- ja metsätalouksista sekä maaseudun tulevaisuudesta tietokirjailija ja maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntija Tuuli Orasmaan kanssa.
Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä.
Kun länsimainen maailmankuva on todettu puuttelliseksi tai toimimattomaksi, yhä useampi kääntyy alkuperäiskansatiedon puoleen. Kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä osana ympäristöään ja maailmankaikkeutta vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät kuulu suoraan alenevassa polvessa mihinkään alkuperäiskansaan. Mitä alkuperäiskansatieto tarkoittaa? Mitä ovat alkuperäiskansakosmologiat? Kuka pitää alkuperäiskansatietoa yllä? Entä kuka tätä tietoa käyttää?
Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Jakson vieraana on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.
Tässä jaksossa keskitymme luonnon monimuotoisuuteen. Väitämme, että sillä miten monimuotoisuus ymmärretään ja miten sitä koskevaa tutkimusta tehdään on seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, mutta myös eliöyhteisöille. Mitä luonnon monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan ja miksi siitä puhutaan? Kenen henki on vaarassa ja mitä sen pelastaminen saa maksaa? Pohdimme myös miten työ ja moninaiset taidot liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Teimme tätä jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilari Sääksjärveä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme on luonnonsuojelubiologi, yliopistolehtori Panu Halme. Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio Musiikki: Verneri Pohjola
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti