Yle Areena
Urheilijaelämää -sarjassa tavataan huippu-urheilijoita, jotka kertovat arjestaan ja ammatistaan. Yle Puhe perjantaisin klo 17.00.
Ainakin mikäli on uskominen vuoden raviohjastajaksi vuonna 2013 valitun Hannu Torvisen sanoja. Torvisen käsien kautta ohjastamiensa hevosten rahasarakkeeseen on valunut jo yli 1,6 miljoonaa euroa, mikä on vasta 22-vuotiaalle ohjastajalle hurja summa. Sisältääkö menestyksen resepti vippaskonsteja vai pelkkää kovaa työtä? Mikä saa miehen ajamaan yli 1500 ravistarttia vuodessa? Nyt tutustutaan raviohjastaja Hannu Torvisen urheilijaelämään.
Elektroninen urheilu, eli e-urheilu on kovassa nosteessa ympäri maailmaa. Arvostetuimmissa peliturnauksissa jaetaan palkintoina miljoonia dollareita, ja lajinsa parhaat ovat etenkin Aasiassa supertähtiä. Kuitenkin tietokonenörtin leima tulee usein esille pelaajista puhuttaessa, vaikka useat Suomessakin ovat saaneet pelaamisesta ammatin. Miten paljon ammattilaisuus e-urheilun parissa vaatii? Millaista elämä on pitkillä pelikiertueilla ja millaista on palata kotiin harjoittelemaan neljän seinän sisään, kun paria päivää aiemmin on kisannut Etelä-Koreassa hurraavan yleisön edessä? Tämän tietää Starcraft 2 -peliä ammatikseen pelannut Samuli "Elfi" Sihvonen.
Viime kesä olympialaisissa eli vuonna 2012 Suomi sai 3 mitalia. Yhden hopean ja kaksi pronssia. Siksi voikin kuulostaa hurjalta, että vuonna 1948 Suomi oli pettynyt maa, kun sodan turmelemat urheilijamme eivät tuoneet kuin noin 20 mitalia Lontoon olympialaisista. Vaikka yleisurheilu olikin tuon vuoden Suomen murheen kryyni, oli maamme sentään paras voimistelumaa. Sitä se ei ole tänä päivänä, vaikka kirimme on alkanut. Kiitos Tomi Tuuhan. Mitä mies on tehnyt menestyksen eteen ja mitä menestys on tehnyt miehelle? Siitä otti selvää Suvi Puukangas.
Urheilijaelämää-sarjassa Suvi Puukangas tapaa kiipeilijä Anthony Gullstenin. Miehen, joka juuri voitti Suomen mestaruuden. Mutta millainen laji on tuo trendikkääksi liikuntamuodoksi noussut laji on? Millainen kulttuuri kiipeilyyn liittyy ja miten lajille kävisi, jos siitä tulisi Olympialaji? Näistä ja Andyn urasta Suvi jutteli armeijasta lomille tulleen nuoren miehen kanssa Pasilan Boulderkeskuksessa.
Urheilijaelämää-sarjassa Suvi Puukangas tapaa kiipeilijä Anthony Gullstenin. Miehen, joka juuri voitti Suomen mestaruuden. Mutta millainen laji on tuo trendikkääksi liikuntamuodoksi noussut laji on? Millainen kulttuuri kiipeilyyn liittyy ja miten lajille kävisi, jos siitä tulisi Olympialaji? Näistä ja Andyn urasta Suvi jutteli armeijasta lomille tulleen nuoren miehen kanssa Pasilan Boulderkeskuksessa.
Seuraavat talviolympialaiset kisataan neljän vuoden päästä Etelä-Korean Pyeongchangissa. Tuttujen lajien lisäksi mukaan hakevat niin jääpallo kuin muodostelmaluistelu. Näistä jälkimmäinen on taitoluistelua joukkueessa. Suomi on yksi menestyksekkäimmistä maista muodostelmaluistelun mm-kisoissa. Mutta mikä saa luistelijan valitsemaan joukkuekilpailun yksilöurheilun sijaan? Entä millainen merkitys psyykkisellä valmennuksella on joukkueurheilussa? Urheilijaelämää-sarjan vieraana on muodostelmaluistelujoukkue Rockettesin kapteenin Anna Vuorela. Suvi Puukangas haastattelee.
Jos jokin Suomen maajoukkuesaavutus on jäänyt kansalaisten muistoihin niin varmasti vuoden -95 jääkiekon maailman mestaruus. Se oli Suomen ensimmäinen ja senkin jälkeen kultajuhlia on vietetty vain kerran. Tuosta legendaarisesta joukkueesta suurin osa on jättänyt pelihommat, mutta yksi jaksaa vieläkin porskuttaa. Tämän miehen isä Timo Nummelin on ainoa suomalainen urheilija, joka on valittu sekä vuoden parhaaksi jääkiekkoilijaksi (1981) että vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi (1968). Ei siis ihme, että poika, kohta 42 vuotta täyttävä Petteri Nummelin on pelannut maajoukkuepaita päällä niin luistimet kuin nappulatkin jalassa. Monen ennätyksen jääkiekkoilija kertoo, ettei luistelu sujunut heti ensi yrittämällä. Siihen meni kaksi vuotta ennen kuin Numppa oppi luistelemaan. Suvi Puukangas tapasi "Petun" HK-areenalla Turussa.
Tankotanssin historia on sirkuksessa, mutta usein tankotanssista puhuttaessa piirtyy mielikuva eroottisesta tanssijasta. Punaiset samettiverhot hämärä valo ja keimailevat liikkeet ovat kuitenkin kaukana kolminkertaisen maailmanmestarin esityksistä. Mutta ei häntä kiinnostanut sirkuskaan, vaikka maailmankuulu Cirque du soleil pyysi naista riveihinsä. Oona Kivelä sanoo olevansa poikatyttö, joka on aina rakastanut temppuilua. Tankotanssiin hän törmäsi ensimmäisen kerran naistenlehden sivuilla matkalla New Yorkiin. "Mä katoin niitä kuvia ja ajattelin, että aa tämä ei olekkaan strippausta. Sitten ajattelin, että todellakin kokeilen, mutten tuolla tavalla", Kivelä nauraa ensireaktiotaan. Urheilijaelämää -sarjassa Suvi Puukangas tapasi tankotanssija Oona Kivelän.
Orimattilan peltotiellä 10-vuotiaat kaksoissisarukset seisovat selät vastakkain ja odottavat. Odotus palkitaan hetken kuluttua, kun jänöjussi painattaa tulemaan tietä myöten. Samaan aikaan molemmat sisarukset tyhjentävät aseensa siihen paikkaan, ja jussi jatkaa matkaansa. ”Jos silloin joku olisi tullut sanomaan, että minusta tulee olympiavoittaja, niin se jäniskin olisi varmaan tullut katsomaan, että aika paksua tekstiä”, trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela nauraa. Siitä se kuitenkin lähti. Olympiakultaa naisella on taskussa, muttei montaa salikäyntiä. ”Salille mua ei saa. Kuntoilen hiihtämällä, kolaamalla ja ajamalla nurmikkoa”, Mäkelä-Nummela ilmoittaa. Suvi Puukangas soitti Mäkelä-Nummelalle ja kysyi pääsisikö hän Urheilijaelämää -sarjan haastatteluun. Sen sijaan, että ampuja olisi tullut Pasilaan, Suvi pääsi hänen kotiinsa Orimattilaan, keskelle peltoja ja metsää ihastelemaan luonnon rauhaa ja maistamaan erinomaista kanttarellipiirakkaa.
Tero Tiitu saapuu haastatteluun suoraan fysioterapiasta. Polvea kuntoutetaan tulevaa kautta varten. Tiitu on lähdössä pelaamaan kolmatta kauttaan Ruotsiin. Ero edelliseen on se, että salibandyammattilainen aloittaa kautensa Ruotsin mestari joukkueen IBF Falunin riveissä. Kun Joensuussa jääkiekkoseura Jokipoikien, koripalloseura Katajan ja salibandyseura Josban kotikaupungin alakoulun liikuntatunnilla pelattiin sählyä, se oli nuoren Tero Tiitun mielestä mielettömän kivaa. Esikuvia ei nuorella lajilla ollut, ja Ruotsin Globeniin järjestetty salibandyn mm-kisamatka oli Tiitulle ensimmäinen kosketus suureen salibandymaailmaan. Useiden salibandyennätysten rikkoja on myös todistanut, että kahden korkeakoulututkinnon tekeminen ja ammattimaisuuden saaminen lajissa, jonka arvostus on edelleen maailmalla pientä, on mahdollista. Nyt Tiitu haaveilee hyvästä kaudesta ja Ruotsin kaatamisesta vuoden 2014 mm-kisoissa. "Ja olisihan se hienoa valmentaa Suomen maajoukkuetta joskus Olympialaisissakin", Tiitu sanoo. Suvi Puukangas tapasi Tiitun ja he puhuivat muun muassa ruotsalaisesta urheilu- ja salibandykulttuurista.
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti