Uuden maailman tekijät

Väitöskirjatutkija Taija Roiha: Patti Smith elää kuin lokeroita ei olisikaan

Uuden maailman tekijät -sarjassa tutustutaan muutoksen käsityöläisiin. Väitöskirjatutkija Taija Roihan esikuva on yhdysvaltalainen muusikko Patti Smith. Smith yhdistää runouden ja rockin. “Mun mielestä Patti Smith on hahmona erityinen, koska hänessä tiivistyy moni ominaisuus. Se on mulle tärkeä muistutus, ettei tarvitse lokeroitua”, sanoo väitöskirjatutkija Taija Roiha. Yhdysvaltalainen muusikko Patti Smith syntyi suuren lumimyrskyn aikaan maanantaina 30. joulukuuta vuonna 1946 monilapsiseen perheeseen Pohjois-Chicagossa. Smith rakastui lukemiseen ja tarinoiden kertomiseen. “Patti Smith saattaa olla outo ja omaperäinen oman tiensä kulkija. Samaan aikaan hän tunnustaa intellektuaalista velkaa maailmalle”, sanoo Taija Roiha. Feminismissä korostettiin 1970-luvulla naiserityisyyttä ja naiseuden voimaa. Feministiaktivistit keskittyivät kehollisuuteen ja puhuttiin paljon vaginasta. “Nykyään kuulostaa kategorisoivalta, että naiseus olisi autuaaksi tekevää. Ja poissulkevalta, kun miettii millaisia kamppailua transihmiset nykyään käy. Toisaalta se on ollut tärkeä vaihe, jotta naiseutta on alettu pitää arvokkaana”, sanoo kirjailija ja väitöskirjatutkija Minja Koskela. Uuden maailman tekijät -sarjan idea, toimittaminen ja käsikirjoitus Satu Kivelä. Äänisuunnittelija on Laura Koso. Graafikko on Tuuli Laukkanen. Tuottaja on Anna Simojoki. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Ympäristövaikuttaja Riikka Karppinen: Margaret Atwoodissa yhdistyvät yhteiskunnallisuus ja luontoteemat

Uuden maailman tekijät -sarjassa tutustutaan muutoksen käsityöläisiin. Ympäristövaikuttaja Riikka Karppisen esikuva on kanadalainen kirjailija Margaret Atwood. Atwood syntyi vuonna 1939 perheeseen, jossa isä oli eläinlääkäri ja äiti ravintotieteilijä. Lapsuudessaan Atwood teki yhdessä perheensä kanssa retkiä Pohjois-Quebecin metsissä ja oppi rakastamaan luontoa ja kirjallisuutta. Hän valmistui maisteriksi kirjallisuustieteestä. “Hän on uskaltanut tuoda erilaista sävyä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on naisena uskaltanut ja voinut kirjoittaa näistä aiheista jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo ympäristövaikuttaja Riikka Karppinen. Kirjailija Margaret Atwood on nostanut julkisissa puheenvuoroissaan esille huolensa liittyen tasa-arvon heikentymiseen. Kirjailija ja väitöskirjatutkija Minja Koskela jakaa Atwoodin huolen. “Olen hirvittävän huolissani seurannut läntistä maailmaa kohdannutta oikeustopopulismiaaltoa, joka pyrkii rajaamaan ihmisten toimijuutta liittyen alkuperään, ihonväriin ja sukupuoleen. Puolassa ja Yhdysvalloissa aborttikeskustelut lähtevät liikkeeelle konservatiivisten oikeistopopulistien kynästä”, sanoo Koskela. Atwood on yksi Kanadan arvostetuimmista kirjailijoista. Hän asuu Torontossa kirjoittaa ja käyttää aikaansa myös poliittiseen aktivismiin. “Hän on puhunut luonnonsuojelun puolesta. Hänessä yhdistyvät yhteiskunnallisuus ja luontoteemat, jotka ovat myös itselleni tärkeitä”, sanoo ympäristövaikuttaja Riikka Karppinen. Uuden maailman tekijät -sarjan idea, toimittaminen ja käsikirjoitus Satu Kivelä. Äänisuunnittelija on Laura Koso. Graafikko on Tuuli Laukkanen. Tuottaja on Anna Simojoki. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Taiteilija Katriina Haikala: Guerilla Girls -ryhmä on taidemaailman omatunto

Uuden maailman tekijät -sarjassa tutustutaan muutoksen käsityöläisiin. Taiteilija ja pedagogi Katriina Haikala nimeää esikuvakseen yhdysvaltalaisen Guerilla Girls -ryhmän. He ovat ovat anonyymeinä toimivia feministi-aktivisti-taiteilijoita. “He ovat ryhmä naisia, jotka ovat lyöttäytyneet yhteen ja päättäneet tehdä asioille jotain. On tekemisen meininki ja tehdään yhdessä”, sanoo taiteilija Katriina Haikala. Guerilla Girlsit kertovat liputtavansa intersektionaalisen feminismin puolesta. Käsitteen intersektionaalisuus otti käyttöönsä pohjoisamerikkalainen lakitieteen professori Kimberlé Crenshaw. Hän kirjoitti vuonna 1989 artikkelissaan, kuinka mustien naisten ihonväri ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten heitä yhteiskunnassa kohdellaan. “Intersektionaalisuus on laajentunut ajatukseksi, jossa otetaan huomioon muitakin asioita kuin sukupuoli ja ihonväri. Esimerkiksi vammaisuus, seksuaalisuus ja yhteiskuntaluokka. Meillä on monia sosiaalisia kategorioita. Me emme ole tietenkään pelkästään niitä, mutta se vaikuttaa siihen miten saamme äänemme yhteiskunnassa kuuluviin”, sanoo kirjailija ja väitöskirjatutkija Minja Koskela. Guerilla Girlsit pitävät julkisesti gorillanaamioita. He käyttävät aseinaan faktoja, huumoria ja visuaalisuutta. Heidän tavoitteensa on paljastaa rakenteet, jotka asettavat ihmiset sukupuolen tai etnisen taustan osalta eriarvoiseen asemaan. “He kuvailevat olevansa taidemaailman omatunto. Jokaisella yhteisöllä tai ilmiöllä pitäisi olla mun mielestä omatunto”, kertoo taiteilija ja pedagogi Katriina Haikala. Uuden maailman tekijät -sarjan idea ja toimittaminen Satu Kivelä. Äänisuunnittelija on Laura Koso. Graafikko Tuuli Laukkanen. Tuottaja on Anna Simojoki. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Muusikko-kirjailija Astrid Swan: Aktivisti Aurora Levins Morales vaikuttaa vammoistaan huolimatta

Uuden maailman tekijät -sarjassa tutustutaan muutoksen käsityöläisiin. Muusikko ja kirjailija Astrid Swan kuuli ensimmäisen kerran aktivisti Aurora Levins Moralesista yliopiston luennolla. Swan inspiroitui intohimoisesti Moralesista ja tilasi hänen kirjojaan. “Hänellä on muutamia sairauksia, mutta hän ei ole luopunut akateemisesta vaikuttamisesta”, kertoo Astrid Swan esikuvastaan Moralesista. Aurora Levins Morales on aktivisti, kirjailija, taiteilija, historioitsija, opettaja, mentori ja parantaja. Hän syntyi vuonna 1954 Puerto Ricossa ja muutti teini-ikäisenä pakolaisena Chicagoon. “Siksi hänestä tuli sellainen kuin hän on. Puerto Ricossa käytettiin toisen maailmansodan jäljiltä jääneitä hermomyrkkyjä tuholaisten torjunnassa maanviljelyssä. Morales altistui ja sairastui erinäisiin sairauksiin”, sanoo Astrid Swan. Morales uskoo tarinoiden parantavaan voimaan. “Mä uskon, että kaikkia aktivisteja ajaa toivo ja rakkauden ajatus ”, sanoo kirjailija ja väitöskirjatutkija Minja Koskela. Toimittajana Satu Kivelä. Äänisuunnittelija on Laura Koso. Graafikko on Tuuli Laukkanen. Tuottaja on Anna Simojoki. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Kirjailija ja ohjaaja Saara Turunen: Runoilija Emily Dickinson rakasti kirjoittamista

Uuden maailman tekijät -sarjassa tutustutaan muutoksen käsityöläisiin. Ohjaaja ja kirjailija Saara Turusen esikuva on runoilija Emily Dickinson. Hän luki paljon, kävi kirjeenvaihtoa ystävien ja sukulaisten kanssa sekä kirjoitti runoja yksinäisyydestä, kärsimyksestä ja menetyksistä. “Olen miettinyt, onko eristäytynyt elämä ja se, ettei Dickinson saanut teoksiaan julki, voinut suojella hänen työtään. Hän ei päätynyt ottamaan liikaa vaikutteita omasta ajastaan. Kukaan ei päässyt häntä opettamaan väärällä tavalla. Hän säilytti ominaislaatuisen tyylinsä”, sanoo kirjailija ja ohjaaja Saara Turunen. Naisille kirjoittaminen saati taiteen tekeminen ei ollut kaikille mahdollista 1800-luvulla. “Mä aina mietin säveltäjää Clara Schumannia, joka oli vastuussa perheen elannosta ja lastenhoidosta ja siinä ohessa teki upeita sävellyksiä. Palo on ollut suurta, mutta konkreettiset puitteet ovat olleet naisille haastavampia kuin miehille”, sanoo kirjailija ja väitöskirjatutkija Minja Koskela. Dickinsonin perhe oli vakavarainen ja pystyi mahdollistamaan Emilyn koulutuksen ja sivistyksen. “Usein vaalitaan köyhän ja kurjan taiteilijan myyttiä. Kun puhutaan 1800-luvulla eläneistä taiteilijoista ja naisista, on hyvä muistaa, että taloudellinen turva on mahdollistanut työn", sanoo Turunen. Uuden maailman tekijät -sarjan idea ja toimittaminen Satu Kivelä. Äänisuunnittelija on Laura Koso. Graafikko Tuuli Laukkanen. Tuottaja on Anna Simojoki. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.