Varapäre

#59: Miksi lapseni ei ole yhtä omatoiminen, kuin muut samanikäiset

Muiden samanikäiset lapset pakkaavat jo itse reppunsa, mutta oma lapsi tarvitsee edelleen apua jokaisessa vaiheessa. Miksi? Ja miksi se tuntuu vanhemmasta välillä niin turhauttavalta – tai jopa hävettävältä? Tässä jaksossa puhumme omatoimisuudesta ja neurokirjon lasten epätasaisesta taitoprofiilista. Lapsi voi olla yhdessä asiassa todella taitava ja tarvita toisessa paljon aikuisen tukea. Pohdimme, mitä toiminnanohjaus ja tunteiden säätely tarkoittavat arjessa ja miten lapsen tämänhetkisiä taitoja voi tunnistaa. Puhumme myös vertailusta, vanhemman kuormituksesta ja tulevaisuuden huolista. Miten huomata lapsen oma edistyminen, kun huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä hän ei vielä osaa? Kuuntele jakso ja ota mukaan ymmärrystä sekä kolme ajatusta arjen tueksi. Jaksossa mainittu: Kaelynn Partlow Life on the brigde Ross W. Greene / ALSUP: https://livesinthebalance.org/wp-content/uploads/2021/06/ALSUP-2020-1.pdf [https://livesinthebalance.org/wp-content/uploads/2021/06/ALSUP-2020-1.pdf] Tutustu meihin ja tulevaan pienryhmäämme: www.varapare.fi/ig

#58: Kun tavallinen pyyntö tuntuu uhkalta, osa 3 – Kun vanhemman kokemusta lapsesta ei uskota

Mitä ajatella, kun koulussa lapsella näyttää menevän hyvin, mutta kotona hän romahtaa täysin? Tässä PDA-syvennyssarjan kolmannessa osassa puhumme siitä, miksi koti ja koulu voivat nähdä aivan erilaisen lapsen, ja miksi molempien havainnot voivat silti olla totta. Pohdimme myös, miten lapsen kuormituksesta ja tuen tarpeista voi puhua ammattilaisten kanssa, vaikka PDA-käsite ei olisi tuttu tai siitä ei oltaisi samaa mieltä. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia tapoja kuvata, mikä heikentää lapsen toimintakykyä, mikä lisää painetta ja mikä auttaa. Lue lisää viiden viikon PDA–verkkokurssistamme täällä [https://www.varapare.fi/kun-mikaan-ei-tunnu-toimivan-pilotti-1].

#57: Kun tavallinen pyyntö tuntuu uhkalta, osa 2: Kun vanhempi joutuu ennakoimaan kaiken

Kun aivan tavallinenkin pyyntö voi kaataa koko tilanteen, vanhempi joutuu ennakoimaan lähes kaiken: oikeat sanat, sopivan hetken, lapsen kuormituksen ja sen, mistä tänään voidaan pitää kiinni. Tässä PDA-syvennyksen toisessa osassa puhumme vanhemman näkymättömästä työstä, lapsen vaihtelevasta toimintakyvystä ja siitä, miksi tavalliset kasvatusneuvot eivät aina auta. Pohdimme myös, mitä joustaminen oikeastaan tarkoittaa ja miksi lapsen ymmärtäminen ei poista vanhemman väsymystä. Jos arki tuntuu välillä miinakentältä, jonka paikat vaihtuvat päivittäin, tämä jakso on sinulle. Haluatko oppia PDA:sta enemmän? Ilmoittaudu Varapäreen maksuttomaan PDA-webinaariin ke 30.9. klo 14-15.30: https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen [https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen]  

#56: Kun tavallinen pyyntö tuntuu uhkalta – syvemmälle PDA-lapsen kokemukseen

Miksi lapsi voi vastustaa myös sellaista asiaa, jota hän itse haluaa tehdä? Tässä jaksossa pysähdymme tarkastelemaan vaatimusten välttelyä lapsen kokemuksen kautta. Yksinkertainen pyyntö, kuten kenkien pukeminen, voi sisältää lapselle monta kuormittavaa asiaa: tekemisen keskeyttämisen, siirtymän, aistikuormitusta, epäonnistumisen mahdollisuuden sekä tunteen oman päätäntävallan menettämisestä. Puhumme epävarmuuden sietämisen vaikeudesta, ahdistuksesta ja siitä, miksi lapsi voi yrittää palauttaa hallinnan tunnettaan neuvottelemalla, vetäytymällä, kontrolloimalla tai saamalla voimakkaan tunnepurkauksen. Entä jos hankalalta näyttävä käytös ei olekaan yritys hallita muita, vaan yritys saada oma sisäinen olo jälleen hallittavaksi? Haluatko oppia lisää PDA:sta? Lue lisää ja ilmoittaudu sinulle sopivaan maksuttomaan webinaariimme täällä: https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen [https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen] Jaksossa mainitut tutkimukset: https://acamh.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/camh.12336 [https://acamh.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/camh.12336] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1750946724001909 [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1750946724001909] https://pdanorthamerica.org/new-research-on-parenting-pdaers-what-it-really-feels-like-and-why-low-demand-parenting-is-the-path-forward/ [https://pdanorthamerica.org/new-research-on-parenting-pdaers-what-it-really-feels-like-and-why-low-demand-parenting-is-the-path-forward/]

#55: Kun lapsi ei jaksa koulua – miten tukea ilman jatkuvaa taistelua?

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun huoli lapsen koulunkäynnistä alkaa vallata koko kodin. Läksyistä muistutetaan, kokeisiin lukemisesta neuvotellaan ja Wilmasta tulee yksi perheenjäsen lisää – eikä erityisen pidetty sellainen. Lapsen haluttomuus ei kuitenkaan aina kerro motivaation puutteesta. Taustalla voi olla kuormitusta, keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, sosiaalisten tilanteiden raskautta, epäonnistumisen pelkoa tai vaatimusten herättämää vastustusta. Miten lasta voisi auttaa ilman, että vanhemmasta tulee opettaja ja kodista jatkuva taistelukenttä? Entä milloin paineen vähentäminen onkin vastuullista tukemista eikä luovuttamista? Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa koulunkäynnin ympärille syntynyttä kuormitusta. Jaksossa mainitun artikkelin löydät täältä: https://hes-extraordinary.com/parenting-strategies-for-pathological-demand-avoidance [https://hes-extraordinary.com/parenting-strategies-for-pathological-demand-avoidance]    Meistä ja palveluistamme lisää: Kuntoutuspalvelu Mindely [http://www.mindely.fi]Digipalvelut Varapäre [http://www.varapare.fi]

#54: Miksi lapseni on niin kiittämätön?

Kuskaat lasta harrastuksiin, hankit varusteet ja järjestelet koko perheen aikataulut. Kun pyydät lasta viemään roskat, vastaus kuuluu: ”Miks aina mä?” Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsi voi vaikuttaa kiittämättömältä ja miksi mikään ei tunnu riittävän. Pohdimme, miten jatkuvasta saamisesta voi tulla lapselle itsestäänselvyys ja miksi kiitollisuus ei aina näy innostuksena, tottelemisena tai reippaana osallistumisena kotitöihin. Entä miten autismi, toiminnanohjauksen vaikeudet tai PDA-tyyppinen oireilu voivat vaikuttaa lapsen reagointiin? Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia siitä, miten kiitollisuutta ja vastavuoroisuutta voi rakentaa ilman syyllistämistä tai kiitollisuudenvelkaa. Seuraa meitä somessa @varapare Ja jos haluat, voit lukea lisää meistä ja meidän palveluista, mukaan lukien Kelan tarjoamat neuropsykiatriset kuntoutukset LAKU ja Oma väylä:   Kuntoutuspalvelu MIndely / MindNova Oy [http://www.mindely.fi] Digi-palvelut Varapäre [http://www.varapare.fi]

#53: Kun lapsi saa pinnan palamaan – mitä aikuisen mielessä oikeasti tapahtuu?

Kun lapsi vastustaa, huutaa tai syyttää, aikuisen pinna voi palaa sekunneissa. Mutta mitä lapsen toiminnan ja oman reaktiomme välissä oikeastaan tapahtuu? Tässä jaksossa tarkastelemme ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja toiminnan yhteyttä kognitiivisen käyttäytymisterapian timanttimallin avulla. Puhumme siitä, miksi omia ajatuksia ei kannata automaattisesti pitää tosiasioina, miten keho voi varoittaa kiihtymisestä ja kuinka kaksi erilaista timanttia voi ruokkia perheen ristiriitaa. Saat myös käytännön keinoja oman reaktiosi tutkimiseen. Tavoitteena ei ole täydellinen tyyneys, vaan hitusen enemmän tilaa tunteen ja toiminnan väliin. Tutustu timanttiin täällä: https://www.varapare.fi/ [https://www.varapare.fi/] Lisää meistä, meidän tarjoamista palveluista sekä KELAn tukemista neuropsykiatrisista kuntoutuksista täältä: www.mindely.fi [http://www.mindely.fi]  

#52: Käytöstä ei voi sietää – paitsi jos ymmärtää, osa 5: Kun lapsi laittaa vastaan kaikissa rajoissa

Miksi ihan jokaisesta rajasta pitää vääntää? Pese hampaat. Laita kengät. Puhelin pois. Vie lautanen tiskikoneeseen. Joskus tuntuu, ettei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä saisi aikaan neuvottelua, vastustamista tai kunnon valtataistelua. Tässä Käytöstä ei voi sietää paitsi jos ymmärtää -sarjan viidennessä osassa puhumme siitä, miksi jotkut lapset laittavat vastaan lähes kaikissa rajoissa. Taustalla voi olla temperamenttia, kuormitusta, neurokirjon haasteita, PDA, uhmakkuushäiriötyyppistä oireilua tai vuosien aikana opittuja vuorovaikutuskuvioita. Pohdimme myös, kuinka paljon lapsen arjessa oikeastaan on sääntöjä ja ohjausta, ja tarvitseeko kaikesta pitää kiinni. Entä tarvitseeko jokaisesta väärästä teosta seurata jotain? Voiko yhteistyötä harjoitella myös silloin, kun aikuisen kehotuksesta seuraakin jotain kivaa? Ja miten lapsen voi ottaa mukaan rakentamaan yhteisiä sääntöjä? Koska jos jokainen raja johtaa taisteluun, ratkaisu ei välttämättä ole yksi raja lisää. Lataa jaksossa mainittu maksuton PDA-tunnistelista täältä: https://www.varapare.fi/pda [https://www.varapare.fi/pda] Ja kuuntele myös meidän PDA-jakso #36. Lisää meistä sekä meidän tarjoamista palveluista ja Kela-kuntoutuksista www.mindely.fi [http://www.mindely.fi]. Somessa löydät meidät @varapare  

#51: Kenen tunne tämä on? – Kun lapsen paha olo menee ihon alle

Lapsen tunnetta ei tarvitse ottaa omakseen voidakseen ottaa sen vakavasti. Kun lapsi pettyy, ahdistuu, suuttuu tai tulee kotiin pahan päivän jälkeen, vanhemmassa voi herätä valtava tarve auttaa. Ratkaista. Lohduttaa. Selittää. Saada paha olo pois. Mutta mitä tapahtuu, jos lapsen tunne herättää meissä niin voimakkaan reaktion, että emme enää oikein kuule, mitä lapsi itse tarvitsee? Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi lapsen ja vanhemman tunteiden erottaminen on tärkeää. Mistä tunnistaa, että lapsen paha olo on mennyt vähän liiankin syvälle oman ihon alle? Ja miten voi pysyä lapsen rinnalla ilman, että hänen tunnettaan täytyy ratkaista tai ottaa kannettavakseen? Saat mukaan myös yksinkertaisen kysymyksen vaikeisiin hetkiin: Kenen tunne tämä on? Mm. jaksossa mainitun Kaaoksesta hallintaan-opas, sekä Varapäreen muu materiaali, osoitteesta www.varapare.fi/ig [http://www.varapare.fi/ig]. Onko sinulla lapsi, nuori tai nuori aikuinen, joka hyötyisi nepsy-valmennuksesta tai Kelan tarjoamasta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta. Lue lisää palveluistamme www.mindely.fi [http://www.mindely.fi]. Mietitkö joskus, miksi tavalliset keinot eivät tunnu toimivan? Lataa maksuton PDA-tunnistelista täältä [https://www.varapare.fi/pda].    

#50: Nepsylapsen tukeminen kouluvuoden alussa – miten tehdä siirtymästä hitusen helpompi?

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun kesäloma alkaa lähestyä loppuaan ja koulun alku herättää yhtä aikaa helpotusta, toivoa ja huolta. Moni nepsyvanhempi tunnistaa ajatuksen: "Entä jos kaikki alkaa taas?" Aamuiset taistelut, kuormittavat koulupäivät, haastavat Wilma-viestit ja huoli siitä, ymmärretäänkö lasta koulussa riittävästi. Koulun alku ei ole vain kalenterin vaihtuminen. Se on iso siirtymä hermostolle. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi kouluvuoden alku kuormittaa monia nepsylapsia enemmän kuin ulospäin näkyy, miten siirtymää voi helpottaa jo ennen ensimmäistä koulupäivää ja mitä kannattaa huomioida yhteistyössä koulun kanssa. Jaksossa käsittelemme muun muassa: * miten valmistella lasta koulun alkuun ilman ylimääräistä stressiä * mitä koululle kannattaa kertoa lapsesta * miten tunnistaa lapsen palautumisen tarve koulupäivien jälkeen * mitä tehdä, jos yhteistyö koulun kanssa tuntuu vaikealta * miksi ensimmäiset viikot eivät ennusta koko lukuvuotta Jos koulun alku jännittää teilläkin, tämä jakso on sinulle. Vastaa samalla lyhyeen kuulijakyselyymme: 👉 www.varapare.fi/kuulijakysely [http://www.varapare.fi/kuulijakysely] Haluamme kuulla, millaisia aiheita juuri sinä toivot Varapäreen tuleviin jaksoihin.