Menettäminen – miltä tuntuu, kun jokin tärkeä katoaa elämästä?

2:34Anu

haluu lähtee, niin sehän voi olla jollekin tosi odottamatonta.

2:37Anette

Mm.

2:38Anu

Tai sit voi olla sitä, et on pitkään kipuillu asian kaa, mut se irtipäästäminen on vaikeeta.

2:43Anette

Ja Toi kuulostaa niin tutulta.

2:45Anu

No mun kohdalla kans.

2:47Anette

Niin.

2:47Anu

Se on. Et voidaan varmaan molemmat sanoa, et me ollaan niinku koettu menetystä elämässä.

2:53Anette

Mm.

2:54Anu

Onks sul tässä kohtaa sanoo jotain niinku, et mikä on sun isoin menetys elämässä, mitä sä oot kokenu?

3:00Anette

Joo. Mä itse asias pohdin tätä asiaa pitkään. Ja mä mietin, et mikä on mua satuttanut ehkä eniten mun elämässä, niin on ollut öö lapsien menetys osittain, elikkä meidän on pitänyt jakaa lasten öö kasvatus niinkun puoliksi ja se tarkottaa sitä, et puolet ajasta ne lapset ei oo mun kanssa. Ja se on ollu kipeintä.

3:34Anu

Mä en ees enää muistanut tota. Mä oon, sama juttu. Mä muistan tän, kun mul tuli ero niinku, niin siihen tosiaan liittyy paljon menettämistä ja pelkästään, ja mä en ees muistanut tätä tilannetta, minkä mä koin, kun tuli se, että lapsi on puolet ajasta nyt isällään. Ja sit siin tuli semmonen epäreiluuden tunne, et mä oon ollu lapsen kans aina ja nyt yhtäkkii musta riippumattomista syistä niinku, et tuntu tosi epäreilulta aluksi.

4:04Anu

Mm. Ja sit sä rupeet heti, se oli vaan mun semmonen ensireaktio, et mä alan taistelee sitä vastaan. En sitä, et mä haluun yksinhuoltajuuden missään vaiheessa sitä, mut sitä, et mä koin, et epäreilua, et se ois multa pois puolet ajasta. Mä en ajatellu sitä, että et totta kai hänen pitää olla isällään, kyl mä sen tiedostin, mut se, että yhtäkkii niinkun hän lähtee mun luota pois.

4:24Anette

Mm.

4:25Anu

Ja et mä en nää mun lasta.

4:28Anette

Ja se on se oli tosi tosi kova paikka, mut Kyllä.

4:32Anu

se oli se ensitunne.

4:34Anette

Mm.

4:35Anu

Sit siit kun ne ensimmäiset tunteet laantu ja sit sitä pureskeli sitä asiaa, niin kun elämä kuitenkin jatkuu ja elämä muuttuu meillä, niin sitten tota jäi yksin, niin sit sä opit myös nauttii siit yksinolosta, mut kyl ne ekat tunteet oli silleen aika tyhjät ja sä menetit niinku perheen.

4:59Anette

Kyllä. Joo, mä oon hirveesti niinku miettinyt silloin, siis meidänhän erostahan lasten isän kanssa on jo yli kymmenen vuotta, niin mä en valehtele, jos mä sanon, et mä edelleen kipuilen sitä lapsetonta aikaa, ja se on niinku ollut tosi vaikeeta. Et se, mä en tiiä tottuukohan siihen niinku koskaan. Ja sit se sit sellanen tietynlainen syyllisyys siitä, että niillä ei ole niinku ehjää perhettä,

5:30Anu

Niin.

5:30Anette

et niinku et oonks mä ollu liian itsekäs tai tai niinku tälläsii asioita on paljon, paljon niinku pohtinut.

5:41Anu

Toi on, mut ei saa syyttää itteensä, vaan niinku kuitenkin niinku lapset sopeutuu ja näin, mut kyl mä tunnistan ton syyttämisen tai siis moni on varmaan miettiny, et jää vaikka suhteeseen lasten takia, niin se on väärä ratkaisu. Mut se, että mä muistan, kun yhtäkkii sit jäi yksin, niin sit tuli niinku silleen isku päin kasvoja, et sä vasta siin kohtaa tajusit, et sä oot yksin täs talossa. Niin kyl mä huomasin, et mä yritin täyttää, et mä en todellakaan voinu jäädä siihen yksin, et oli pakko olla jotain ohjelmaa, oli

6:14Anette

pakko olla jossain jonkun ihmisen kanssa ja Joo. Ja sit mä niinku ehkä sitten tän tän niinkun mm lapsettoman ajan öö just yritti täyttää erilaisilla asioilla ja niinku sitä tyhjyyttä. Joo. Ja ja niinkun öö mä huomasin, et mä sinkoilin hirveesti ees sun taas tai olin jotenkin tosi levoton ja Niin.

6:38Anu

Mm.

6:41Anette

Et se oli vähän sellast niinku ehkä jopa sellast niinku siis tosi pitkäaikainen kriisi niinku tälleen nyt jälkeenpäin kymmenen vuotta taaksepäin, niin jos miettii niitä ensimmäisiä vuosia, niin kyllähän mä täytin sitä tyhjiöö sillä, että onneksi meillä oli lasten isän kanssa hyvät välit, niin mähän siis käytin ja täytin sitä omaa lapsetonta viikkoa sillä, että mä vähän niinku autoin myös isää sit niissä arkisissa jutuissa ja olin tavallaan läsnä myös niillä viikoilla, että että tota et no mä varmaan sitä omaa pahaa oloani sillä ja sitä syyllisyyttä niinkun korjasin.

7:21Anette

Ehkä niinku mut sit kyl mä koen, että se oli myös hyvä asia, että että no perheitä ja vanhempia on erilaisia, kaikilla vanhemmilla on omat vahvuudet ja sit kun tietää toisen vahvuudet ja toisen heikkoudet, niin tavallaan pystyy auttaa sitä toista vanhempaa siin omassa arjessa, kun jos siel on vaikka jotain haasteita tai va niinku vaikeuksia aikatauluttaa tai jotain muuta, ja sit jos se on itselle hyvin niinku helppoo, niin totta kai sitä niinku mä paljon käytin aikaa niille viikoilla olemalla sitten kuitenkin viemässä harrastuksiin tai tai niinku näin, ja sitten mm Mulla on kuitenkin ollut aina, mä oon aina hankkinut mun ammatin ja työn lasten kautta tavallaan, koska mä oon halunnut olla se äiti, joka on kotona.

8:08Anu

Niin.

8:09Anette

Ja no, mä oon ollut äiti, joka on ollut kotona, mutta oonhan mä sit tavallaan tuonut myös ne työt kotiin. Esimerkiks kiinteistönvälitysalalla, niin olihan mulla koko aika läppärit ja mä olin puhelimessa. Tarjouksia illat, tiedätsä, olin puhelimessa tuntitolkulla, näppäilin tarjoukset. Kun se ei tavallaan siinä työssä myöskään sit, vaikka se on vapaata ja sä pystyt hirveesti vaikuttaa työaikoihin, niin sitten taas se, et et jos se asiakas haluu tehdä nyt sen tarjouksen, niin se tarjous on nyt näpytettävä sinne koneelle.

8:38Anette

Et siin- siinä on niinku, tavallaan se on niinku kaksipiippuinen juttu tai kaksteränen miekka, että et niinkun, et vaik mä oon siel paikalla kotona, no, tuohan se lapsille turvaa, et siel on joku aikuinen, mut se, et jos et sä oo läsnä, niin sit se on vähän silleen, et no, onks sil nyt väliä, et oonks mä siellä vai toimistolla. Mut kyl mä näin silti sen parempana ratkaisuna, et mä pystyn tekee kot- kotoa käsin töitä ja oon siellä koulun jälkeen, kun ne tulee, ja aamulla auttamassa aamurutiineja.

9:08Anette

Ja sitten taas, jos toinen vanhempi joutuu olla niinku töissä, et et niin sit mä niinku ajattelin, et se on niinkun lasten kannalta niinku paras ratkaisu. Ja mä haluun ite olla sellanen äiti, joka on siellä kotona. Niin tosiaan kiinteistönvälitysalalla, valitsin sen alan sen takia, että mä voin olla kotona, vaikuttaa itse työ- työaikoihin, ja sen jälkeen sit tietysti yrittäjänä kun toimii, niin pystyy hyvin vaikuttaa siinäkin, että millon siellä kotona on.

9:36Anette

Ja sitten mä huomasin, et mähän aloin tekee ihan hullun lailla aina töitä niillä viikoilla, kun ei oo lapsia, ja sit mä yritin aina vähän keventää niille viikoille, kun on lapset. Ja mun mielest mä oon hoitanut sen, se on ollut hyvä ja toimiva ratkaisu meidän arjessa. Ja ja tota, mut kyllä mä sit aina välil mietin, että onks se sit ollut kuitenkin pientä karhunpalvelusta, et mä oon tiedätsä siellä hösäämässä niitä aamutoimia ja iltapäivällä vastassa niinku, et onks se liikaa ollut sellasta niinkun passaamista, et onks niinku lapset tottunut liian hyvään, et aina kaikki on sillä lailla valmiina ja näin?

10:11Anette

Kun sit taas toisen toisen vanhemman luona ei välttämättä oo näitä. Niin sit mä oon sit mä oon niinku sitäkin pohtinut ja sit mä oon tullut siihen lopputulokseen, että että kaks perhettä, tavallaan lapsilla on kaksi perhettä tai kaksi kotia, ja ne oppii molempien niinku tavat, mikä on taas rikkaus siinä, että ne oppii tekemään ja näkemään erilaisia toimintatapoja, miten voi elää tätä elämää, niinku miten me aikuiset vaikka hoidetaan asioita ja näin, niin sitten ne saa sellasta niinku perspektiiviä siihen, et mitä ne haluu sit mahollisesti aikuisuudessa tuo- ottaa käyttöön.

10:48Anette

Niin mä aattelen, et sekin on niinku ollut sit kuitenkin rikkaus, et on ollut kaks kotia. Vaikka mä mietin ja niinku syyllistän itteeni siitä, että pienempi poika oli yksivuotias, kun me erottiin, et se ei oo ikinä nähnyt ehjää perhettä. Tai se ei muista itse siitä mitään. Ja sitten mä huomaan, että että tota et et jotenkin niinku kyllä mä nyt jos mä mietin, niin oishan se ollut hienoa, että sekin öö pienempikin lapsi ois nähnyt sitä ehjää perhettä edes vähän, että saako saako se lapsi sitten semmosen ajatuksen, että että niinkun...

11:32Anette

Tai et niinku et et sotkeeko se sen tavallaan sellasta niinku maailmankatsomusta niinku, että pitää hänenkin pitää olla sit jotenkin, hänen niinkun vanhempana pitää olla sit jo- Tai en mä tiedä.

11:45Anu

Mä luulen, et se on vaan parempi, et hän on ollut niin pieni. Ja

11:49Anette

hän on tottunut siihen, kasvanut, koska yksivuotiaassa ei vielä varmasti ymmärrä sitä samalla tavalla. Ei.

11:54Anu

Tai näin mä luulen, tää ei oo faktaa, et mä luulen, että se on vaikeempi sit, kun he ymmärtää enemmän sitä. Hän on tottunut oleen, että ollaan yks kokonainen perhe ja sit yhtäkkiä tulee ero ja on kaksi, niin siinähän on sit taas ihan uus tilanne, missä he on vuosia ollut tämmösen kokonaisen perheen kanssa ja sit yhtäkkiä se hajoo. Niinku meillä taas kävi just silleen, että lapsi oli... Mitäs se nyt oli?

12:23Anu

Nelosella. Niin kyllä hänelle se oli kova paikka ja se on viimeisen vuoden oli kyl sitä, että miks pitää lähtee taas ja taasko pitää vaihtaa, et semmosta kipuiluu oli. Ja nyt mä huomaan, et se on loppunut,

12:38Anette

No niin.

12:38Anu

ja tavallaan silleen helpottunut siitä, et hän ei joka kerta kärsi, kun joutuu lähteen niinku kotoo. Mut sit mulle on tullut uusii pelkoi silleen, että nyt kun me joudutaan luopuu tästä meidän talosta, mikä on hänelle rakas, ja me joudutaan muuttaa nyt aika vaatimattomasti pieneen taloon väliaikaisesti ja sitten taas toinen vanhempi pystyy tarjoo nyt aika paljon kaikkee, niin mulla on tullut rehellisesti semmonen, et voiks mun lapsi vaan olla silleen, et mä haluanki asuu isällä koko ajan, et mä en halua enää tulla kotiin?

13:11Anu

Joo, toi on muuten toi tollanen

13:13Anette

öö eroperheiden vertailu vanhempana, koska mä muistan silloin, että kun lapset oli pieniä, me asuttiin about molemmat öö samankokosissa. No sitten tuli se tilanne, että mä ostin isomman asunnon, ja sitten öö varmaan isälle tuli sellanen olo, et ei vitsi, et mä asun täs luukussa. Sit meillä käänty tää asia niinku nurin perin: sit hän löys niinku puolison ja pääs eteenpäin ja osti ison ison omakotitalon, ja niillä on nyt lääniä siellä, ja nyt taas mulla on sit pienempi, jos vertaa niinku tähän, niin niin tää on siis...

13:53Anette

Mä ymmärrän, mitä sä tarkotat. Tiiätsä,

13:57Anu

tuntuu niinku niin epäreilulta silleen, että no tottakai meillä on tilanne kesken, et on et mun omaisuus on edelleen kiinni siellä niinku erossa ja näin ja joutuu nyt väliaikaisesti luopuu paljosta ja näin, mut sit tuntuu jotenkin Tämmösiä epäreiluuden tunteita tulee niinku ja sitä, että kun mä kuitenkin oon niinku ollut tosi paljon kahdestaan lapsen kanssa ja mä ymmärrän niinku, että myös isä kipuilee sen kanssa, et hän ei oo ollut läsnä.

14:24Anu

Mä uskon, et nyt kun lapsi alkaa olee sen ikänen, et pystyy tehä yhessä asioita, niin isän rooli siinä niinku tulee enemmän ja Mut kyl on mä myönnän, että on vähän semmonen, et se ois kauheeta, et mä tiedän, et mun lapsi ei onneks oo ostettavissa tai mitään sellasta, et hän kyl me ollaan niin kasvettu kiinni. Mut tulee sellanen, et jos sit oiski joku päivä silleen, et "Täällä on kivempaa, mä en halua enää tulla kotiin, koska..." tai tämmösii pelkoja.

14:52Anu

Mut en ole menettänyt lastani enkä usko, et tuun menettää, mut mä oon menettänyt perheen, ydinperheen. Ja se oli ehkä mun isoin semmonen menetys. Ja sit siin samassa kun menetti vielä niinku elämän ei niinku mun elämäntyötä, mut meidän silleet, et kasvanut hiihtokeskusalalla ja mun vanhempien kaa olla oltu aina perheen kaa niinku siinä, niin sit samalla me menettää vielä sen, niin se aika isoi menetyksii tuli samaan aikaan, niin on ollut vähän sellasta sopeutumishäiriöö tässä.

15:26Anette

Ihan siis en pysty ees kuvittelee, kuinka öö niinku pahalta se tuntuu

15:34Anu

ja vaikeelta. Siinä kohtaa kun me koetaan se menetys, Niin, mehän ollaan niinku hetki, siinä menee aikaa ennen kuin sä alat sitten, et mitä nyt tapahtuu, mitä seuraavaks ja miten täs niinku elämä jatkuu.

15:52Anette

Niin, et miten sen voi kääntää sen vaikeen asian tai sen menetyksen jotenkin voitoks? Et se ois niinkun, et se ei oo, ei tuntuis pahalta, pystyykö?

16:03Anu

Sen pystyy varmaan kääntää voitoks siinä kohtaa, kun se voitto on tapahtunu.

16:08Anette

Niin.

16:08Anu

Mä uskon siihen, et edelleenkin mulla on prosessi pahasti kesken ja kaikki on kesken, mut se, että jos mä vaan toivon, et joku päivä mulla on se tilanne, et mä oon silleen, et tän kaiken piti tapahtua, et näin, mut kaikissa menetyksissähän se ei mee näin. Sä menetät läheisen ihmisen, tulee kuolema ja näin, sithän ei oo sitä, että tän piti tapahtua, että tulee tämä, vaan sit on se, et sun pitää, sä oot asu-, ollut jonkun ihmisen kaa kymmeniä vuosia ja hän vaikka kuolee,

16:42Anette

Mm.

16:43Anu

sithän sun pitää rakentaa se sun arki ja elämä uudestaan vaan, että elämä jatkuu, et tää on osa elämää. Ja ketä me ollaan sen jälkeen, kun me menetetään joku läheinen.

16:57Anette

Mm.

16:59Anu

Ja se on tosi vaikeeta. Mietitään nyt vaikka jotain vanhempii ihmisii, jotka on ollu kymmeniä ja kymmeniä vuosia yhdessä, ja stähän sitten, kun se toinen kuolee, niin sitten se suru niinkun vie perässä, ja sit usein joskus voi käydä niin, et sit se toinen lähtee perässä. Mm. Mut sen ei tarvii mennä niin.

17:18Anette

Niin.

17:19Anu

Vaan et siin on se, että se et hyväksyy sen, et elämä on rajallista.

17:26Anette

Mm.

17:27Anu

Ja se elämä jatkuu kaikesta huolimatta sen jälkeen, et siin on se, et tuki on tärkee ja pitää osaa pyytää apuu ja... Miten sen menettämisen pystyy kääntämään

17:41Anette

jotenkin voitoksi tai ei välttämättä voitoksi, mutta niinku positiiviseks? Ja se ei välttämättä oo ihan niinku esimerkiksi kuolemantapauksissa niinku tunnu ees mahdolliselta.

17:57Anu

Joo, et ton pystyy, kaiken menetyksen voi kääntää voitoks ja alottaa alusta ja rakentaa jotain uutta sen tilalle, mut täst poistetaan kuolema, ihmisen menettäminen, se on, sä pystyt jatkaa elämää sen jälkeen, mutta se, et sitä ei käännetä voitoksi. Mutta se, et se ei tapahdu hetkessä. Mm. Esimerkiks niinkun totta kai on yksilöllistä. No puhutaan vaikka erosta, koska se on meille semmonen tuttu menettämisen tunne, mitä me ollaan koettu. Mm.

18:37Anu

Niin siinähän sä luovut elämästä, mihin sä oot tottunu. Niin. Sulla on tietty elämä, mitä sä kuvittelit, että sä tuut elämään loppuelämäs.

18:46Anette

Mm.

18:48Anu

Ja sä oot rakentanu itelles sen näköisen elämän ja sä oot ollu vaikka tosi tyytyväinen siihen, että nyt mulla on kaikki, mitä mä oon aina halunnu. Mm. Ja yhtäkkiä sulta vedetään matto jalkojen alta ja kaikki romuttuu. Sehän on siis shokki, ja se on semmonen kriisi, että sulla oikeasti menee, voi mennä tosi kauan aikaa ennen kuin sä niinku tajuut, mitä on tapahtunu ensinnäkin. Ja se uudelleenalottaminen on tosi vaikeeta, ja sen takii siinä kohtaa voi jollain olla tosi vaikee jopa päästää irti, antaa sen mennä, jatkaa sitä Mm.

19:28Anu

elämää, vaan et sais ylläpidettyy ne asiat, mitä on siihen kohtaan niinku haalinu ja saavuttanu. Mut silloin sä syöt sun omaa niinku sisintäs siinä kohtaa, jos et sä kuitenkaan niinku oo onnellinen ja on tarkotus päästää irti. Irtipäästäminen on vaikeeta. Mutta tota sitten, sit jos sul tulee useampi menetys samaan aikaan, niin sit se on vielä vaikeampaa. Mm. Ja mitä mä sanon rehellisesti, et mulla on nyt toista vuotta mennyt siitä, niin kyllä mä koen, et edelleen mä etin, mä mietin, mitä mä nyt sit teen, et meenks mä takas meidän perheyritykseen, että voinko mä työskennellä mun ex-miehen kaa samassa firmassa ja sehän, nythän mä oon silleen, et mä voin.

20:23Anu

Et se on meidän niinku, mun vanhempien rakentama juttu, niinkun tää hiihtokeskusala, totta kai mun siis ex-mies on myös ollu se, mut mä koen niinku, et mä oon kasvanu siihen, se on osa mun identiteettiä. Mä kipuilen hirveesti tän asian kaa, et mä haluun mennä sinne takas, mut se, että se ei oo mun käsissä enää. Mutta se, et samaan aikaan mietin sitten, et koko ajan yrittää, mun pää niinku käy koko ajan raksuttaa, et pitääks nyt kuitenkin sit päästää irti samalla tavalla, kun mä pääsin irti mun avioliitosta, koska se ei enää tuonu mulle mitään hyvää.

20:56Anu

Ja se, se ei ollu mulla silleen, että mä vaan pääsin irti, vaan mähän kipuilin senkin kaa vuoden sen asian kaa, et yritin pitää kii. Mm. Ja mä tiedän, et on ihmisii, jotka ei päästä irti, koska ne pelkää sitä muutosta.

21:14Anette

Mm.

21:19Anu

Mut se voi poikii ja usein se poikiikin jotain uutta, mut se uuden syntyminen kestää, voi kestää, ja sille pitää antaa aikaa. Mut mä toivon, et mä oon joku päivä siin kohtaa, et mä voin vaan olla silleen, et en mä haluu sanoo, et onneks näin tapahtu, koska mä edelleenkin, mua harmittaa ihan hirveesti se, että mä menetin perheen. Mulla on edelleen ihana lapsi ja lapsella on isä, mutta mä menetin sen meidän ydinperheen.

21:55Anette

Mm. Ja toi on varmaan vielä vaikeampi silleen hyväksyy, koska se on vähän ehkä sun tilanteessa, se on ehkä vähän sun tilanteessa susta riippumaton asia.

22:12Anu

Se.

22:12Anette

Et sä et oo voinu vaikuttaa siihen.

22:16Anu

Se. Se just, että että silleen, että itse on niinku mielestään toiminut kaikin tavoin ja elänyt täysillä sitä perhettä varten, mut se ei riittänyt, niin sehän totta kai on ihan luonnollista, et tulee epäreiluuden tunne, että sit just paljon, mitä kaikkee tunteit siihen kuuluu: siis viha, pettymys, pettymys myös itseensä, et semmonen siis se, mitä mä oon kokenut pettymystä itteeni, on ollut se, et mä oon, mä oon silleen, et vitsi mä oon kyllä naiivi.

23:00Anu

Mm. Tai sit silleen, et vitsi mä oon, mitä mä oikein ajattelen, että rakkaus on ikuista, siis kaikki tuntuu ihan älytöntä.

23:07Anette

Mut siis sä uskot hyvään tai sä oot uskonut hyvään.

23:11Anu

Niin, ja mä haluaisin edelleen uskoo hyvään, mutta niinku se, et elämä ei oo niinku saduissa, niin sen mä oon nyt oppinut. Ja semmost epäreiluu, siihen kuuluu paljon tunteita. Myös sit se, että siin lähti niinku samaan aikaan iso osa identiteettiä sen työn osalta.

23:36Anette

Mm.

23:37Anu

Ja sekin tuntuu epäreilulta.

23:39Anette

Mm. Niin. Ja sitten se, että miten pystyy niinkun noissa epäreiluustilanteissa, tiedät sä, et sä et katkeroonnu?

23:50Anu

Se. Enkä mä ole katkeroitunut todellakaan, mut mä koen aika isoo epäreiluutta tällä hetkellä tietyissä asioissa. Sen eroon liittyvät syyt mä oon käsitellyt täysin,

24:09Anette

Mm.

24:11Anu

mutta tota vaikka ne on aina mun muistossa, ne mitä on tapahtunut.

24:16Anette

Mm.

24:18Anu

Mut se, että Kun siihen liittyy muitakin perheenjäseniä, jotka on joutunut kärsiin siinä ohessa, niin se on niinku ehkä semmoinen. Ja sit mennään tähän, et miten kun säkin puhuit sun lasten isästä eroamisesta ja te ootte väleissä. Teillä on hyvät välit nykyään ja teillä homma toimii. Mä oon ollut monta kertaa vieressä, kun te puhutte puhelimessa ja lapsen asioista sovitte ja Niin. Tohan ois ihanaa. Tota mäkin toivon. Mä toivoisin niin paljon, että mä voisin et me voitais olla vaikka samassa tilassa ja siis näin.

25:02Anu

Ja mä tiedän, että tää toinen osapuoli toivoisi kans sitä, et me voitais olla samassa tilassa ja puhuu normaalisti ja olla, ja me voidaan. Me voitais ihan hyvin, mut sitten siinä pitäisi vaan tapahtuu tiettyjä asioita, että jotka menis silleen, et reilusti, et molemmat ois tyytyväisiä itseensä Mm. ja toiseen, et asiat saatais niinku päätökseen silleen oikeudenmukaisesti, niin sen jälkeen mulla ei ois mitään ongelmaa ja must ois ihanaa, et vois sitten yhdessä puhaltaa yhteen hiileen, kun meil on kuitenkin yhteinen lapsi.

25:41Anette

Mm. Miten ne asiat ois, että pitäis niinku muuttuu?

25:48Anu

Siis no meillä on kommunikoinnissa tosi isoja ongelmia niinku, että semmoinen kunnioittava puhe toista kohtaan on Mut mä oon tottunut siihen. Se ei oo siis todellakaan nyt se. Siihen mä oon tottunut, mutta semmonen niinku näihin osituksiin liittyen, et ne sais päätökseen silleen, et molemmat tulis vastaan ja saatais Siis sehän ois ihanaa. Me voitais olla silleen, et lopetetaan riitely ja sovitaan näin ja Mm. silleen, mut ei se aina mee vaan niin.

26:22Anu

Se ois vaan niin helppoo ja ihanaa. Mm. Et sais tän asian niinku silleen sivun käännettyä ja Mm. kummallekaan ei jäis semmonen olo, et toista on huijattu tai Mm. Ja sitten voitais jatkaa niinku eteenpäin vanhempina. Keskittyy vaan lapseen.

26:45Anette

Mä Mä jotenkin uskon siihen, että että se aika tulee vielä teillekin, koska kyllähän niinku no meidän lasten isän kanssa erosta on se yli 10 vuotta, niin olihan se meillekin alkuun vaikeeta. Ja tavallaan toinen tuli jätetyksi ja toinen lähti, niin sit se aina niinku ehkä se toinen osapuoli siinä vähän niinku kärsii enemmän.

27:16Anu

Kumpi siin kärsi?

27:18Anette

No mä luulen, että et niinku Mä luulen, että se toinen osapuoli.

27:26Anu

Niin se riippuu aina siitä. Niin teidän tilanteessa, jos toinen päättää lähtee ja toinen ei haluaisi, niin totta. Niin.

27:33Anette

Mutta tota sit me siihen niinkun ajan pitkään niinkun totuttiin ja sit se niinku niistä päästiin niinku yli. Ja jotenkin niinkun semmonen niinku ystävyys jatkuu, tai siis niinku no en mä tiedä voiks mä sanoo niinku lasten isää, et meillä on niinku ystävyys, koska kyllä me ollaan niinku varmasti niinku tärkeitä henkilöitä molemmat toistemme elämissä, koska meillä on yhteiset lapset. Ja me ollaan toimittu niin monta vuotta saumattomasti. No, välillä totta kai aina räiskyy tai voi tulla jotain eripuraa, mut aina niistä on selvitty.

28:12Anette

Ja sit tavallaan molemmat tuntee kuitenkin toisensa ja tietää, et okei, nyt sillä on huono päivä, että nyt kannattaa varmaan hengitellä ihan rauhassa tässä näin ja vähän silleen niinku osataan niinku mukautua ja arvostaa toisiamme ja toisen uutta elämää ja niinku näin, että ja must on jotenkin ihanaa olla niinku myös väleissä sit niinku hänen uuden puolisonsa kanssa, joka on aivan ihana. Mä oon niin onnellinen heidän puolesta ja jotenkin silleen niinku niinku toimia, kun aikuisen kuuluukin.

28:48Anette

Ja jos mä jossain asiassa joskus oon toiminut mun mielestä niinku esimerkillisesti, niin tämä on se. Et ehkä en niinku kaikissa suhdetilanteissa oo ollut ehkä järkevin, mut tässä mä mun mielestä oon niinku onnistunut tosi hyvin. Joo, siis toihan ois ihan tosi ideaalitilanne just, että et ei koe kaunaa siitä tai et totta kai, kun uus kumppani tulee, niin sehän on aina sitten Mä en tiedä miltä se sit tuntuu.

29:13Anette

Se ei oo mulla vielä ajankohtaista, mut jossain vaiheessa varmasti on, Mm. Mm. et tulee uus kumppani ja myös samalla lapselle äitipuoli. Niin. Ja sekin on niinku rikkaus, että sieltäkin saa taas lapset erilaista niinku mallia. Niin se on jotenkin siis niinku, et et tavallaan äiti ja isä, sit tulee niinku äitipuoli ja isäpuoli, sit siinä on niinku neljän eri aikuisen esimerkki aikuisuudesta.

29:41Anu

Aivan, niin mullahan voi tulla Siis voihan hänelle tulla isäpuolikin. Ja

29:44Anette

sehän voi niin Kyllä. Ai sä oot unohtanut sen puolen siitä?

29:47Anu

Joo, ei.

29:48Anette

Koska niinku kyllähän mä niinku ajattelen silleen, että mulle oli ihan järkyttävän iso kynnys, et mä haluun esitellä pojille ketään niinku mitään poikaystäviä tai miesystäviä tai mitään, kun mun mielestä se oli jotenkin niin pyhä asia.

30:03Anu

Miten ne reagoi?

30:05Anette

Siis mihin? Siihen, et sit kun sä esittelit niinku No kun se esittely ei tapahtunut mun päätöksestä, kun tää esittely tapahtui tv:n välityksellä niinku minusta riippumattomista syistä, joka niinkun mitä mä kapinoin viimeiseen asti ja mä tajusin, et ei hitto, että täähän on tehty helpoks, et kun me ollaan samassa tv-ohjelmassa, niin meiltä jää sellainen tietynlainen toisen perheen ja suvun, tietsä, et kun sun pitää mennä sinne silleen istuu joulupöytään tai johonkin kahvipöytään kertoo, et kuka sä oot, et sä todistat sun puolison perheelle, et millainen kaveri sä oot, Joo.

30:42Anette

niin tää vaihe jäi pois, koska telkkarista meidät näki jo kaikki. Niin. Ja sitten se oli hyvin helppoa. Eli lapset ties, kuka on Helmeri ja sit ties ihan kaikki muutkin. Ja ennen ennen kuin mä ees kerkesin niinku myöntymään tähän, että että hän tulee meidän elämään ja kyllä mä sanon, et et Helmeri on joutunut kyllä aikamoisen itsevarmasti ottaa sen paikan, koska mähän yritin niinku viimeiseen asti pitää ovea kiinni silleen, et et ei nyt, että nähdään sit vaan, kun mulla ei oo lapsia, mut sit se niinku se vaan päätti, et ei muuten käy, mä tuun nyt.

31:19Anette

Ja sit se tuli. No

31:20Anu

mites Mites lapset, kun ne sä tulit sit pois sielt BB-talosta ja sitten lapset näkee sut, niin oliks ne heti silleen, et kuka toi poika oli?

31:30Anette

No siis kyllä ne ties. Kyllä ne ties. Tietysti kun ne oli saanut sen verran seurata seurata telkkarista meidän toimintaa, niin kyllä ne ties. Ja sitten sehän oli aika coolia, koska Helmerihän on tällainen pikkupoikien niinku suuri niinkun ihailun kohde, koska hän on Suomen ensimmäinen skuutti niinku tämmöinen ammattilainen, niin sehän oli sitten niinku Niin. Sittenhän ens töikseen me mentiin sinne FinScooterin ostamaan pojille skuutit ja pojat sai ekat skuutit ja sitten sitten tota Siitä se sit jotenkin vaan niinku lähti rullaamaan, mut kyllä mä sanon, et ilman tota niin on helvetin vaikee päästä mun lähelle, et kyllä mulla on sellaiset suojamuurit.

32:15Anette

Et siin kävi niinku tsäkähemmillä.

32:17Anu

Toihan on ihan poikkeuksellinen tilanne just se, että sä et välttämättä ois ees tossa tilanteessa, jos sä oisit neljän seinän sisällä ja mä voin kuvitella, et kyllä mullakin saattais tommosessa tilassa, jos ois jonkun kaa kemiat kohtais, niin hakeutuis jonkun läheisyyteen. Mm. Ja sit se ois ihan eri asia sitten.

32:35Anette

Mm. Ja sithän se oli silleen, et me oltiin ensin kymmenen viikkoa siellä eli niinku alusta loppuun asti se kymmenen viikkoa siellä talossa ja sit sen jälkeen alko korona. Ja meidät eristettiin omiin himoihin. Niin me oltiin niinku mitä, varmaan puoltoist vuotta hirveen tiiviisti yhessä, mikä oli sit vielä se, et ensin sä oot tollasessa realityssä ja sä oot niinkun öö sun ei tarvii välittää laskuista, sun ei tarvii sä et saa ulkomaailmasta mitään tietoo.

33:04Anette

Sä oot ihan niinku tiedätsä aivot narikassa siellä vaan siinä pikkukommuunissa, niin se tekee sellasen tietynlaisen laitostumisen.

33:12Anu

Kyllä, varmasti.

33:13Anette

Ja sit sen jälkeen alko korona, mikä jatko, se laitostuminen jatku tavallaan kaheestaan vielä puoltoista vuotta, niin sitte ku siitä alko tavallaan öö niinkun linjat aukeemaan, et alko taas päästä kaikkiin kauppoihin ja öö kaikkiin niinku tällasiin sosiaalisiin tilanteisiin, niin sit siin oli, sit vasta me päästiin pikkuhiljaa niinku tavallaan Me oltiin vähän niinku sellasessa symbioosissa, mikä oli ihan sairas, ei oo niinku ees niinku normaali, niin sitte se, et meidän piti rakentaa niinku suhde niinku oikeesti sellanen realistinen suhde, niin siinä siinä niinku kipuiltiin kyllä moneen suuntaan ja oli ehkä just tällasii eroja monia, koska se oli niinku niin epärealistinen niinku suhde, suhteen alottamis niinku Siis ei tollasii, ei toi oo niinku hyvin hyvin outo.

34:08Anu

Siis mä mietin just tota, että teillä on alkanu niin silleen, että te ootte kasvanu toisiinne tosi kiinni, niin ei mikään ihme, jos siellä on kipukohtii tulee vastaan ja vaikee luopua toisesta.

34:21Anette

Niin ja sit se, että et niinkun ihmiset ei ehkä oo ymmärtäny sitä, kuinka kuitenkin ihan eri elämistä meidät tuupataan yhteen, ja sit siinä pitää niinku rakastua ja ja niinkun öö on tai tietynlaisessa hurmiossa ja koko kansa niinku pitää teitä unelmapariskuntana ja sit se ei oikeesti ole mitään helppoo. Toinen on niinkun perheenäiti ja niinkun tavallaan jotenkin silleen hyvin perinteinen versio siitä niinkun naisena olemisesta ja sitte toinen on taas aivan toisesta päästä, niinku reissaa, huolehtii vaan itestään ja niinkun elää sille pelkälle skuuttaukselle, et se on niinku sen elämän tärkein niinku asia, niin sit yritä siinä sit niinkun saada, et hei, et mun pitää arvostaa sitä skuuttausta ja sun pitää arvostaa hei näit tätä perhettä ja tätä lapsi näitä lapsia ja oppia kasvattamaan ja niinku kaks aivan ääripäätä lyötiin yhteen, niin kyllä siinä niinku räiskymistä tapahtu.

35:28Anette

Ja semmosta, että meni vuosia ja vuosia, kun se tavallaan me niinku ollaan päästy niinku sellaseen ehkä edes jonkin sortin öö tietosuuteen siit toisen maailmasta ja pystytään ymmärtää sitä ja ja ottaa siit siitä jotenkin niinku et siin kasvaa, niin oli kyllä melkonen matka.

35:53Anu

Mä voin kuvitella. Mut sit taas se, että te ootte varmasti tuonu molemmille paljon hyvää siihen suhteeseen, täydentäny.

36:01Anette

On.

36:02Anu

Ja sillon ku on tommonen niinkun asetelma, että tullaan ihan eri maailmoista ja eri persoonat ja eri elämäntilanteet ja sit ne yhdistyy, niin totta kai siin tulee konflikteja, se nyt on ihan selvä.

36:15Anette

Niin.

36:15Anu

Ja te ootte varmaan kipuillukki aika paljon tässä ja edelleen varmaan on semmonen tilanne, että onks tää täysin menetetty peli, nyt ku puhuttiin menettämisestä, niin Osaaks sä sanoo ees? Ootsä sulkenu sen oven ihan? Mä nyt kysyn suoraan. Ootsä sulkenu sen oven? Ootteks te tekemisissä?

36:36Anette

Ollaan.

36:38Anu

Ootteks te väleissä?

36:39Anette

Ollaan.

36:41Anu

Kivaa.

36:42Anette

Mm. Vai onko? Yrität tässä nyt päästä eteenpäin sitten.

36:51Anu

Kukaan muu ei voi sanoo sitä, mikä on oikee ratkasu.

36:55Anette

Ei, niin.

36:57Anu

Neuvotaanks sua paljon? Tuleeks sulle ulkopuolisilt sellasta, et mitä te nyt teette ja teillä on teillä on nyt ollu tätä ja

37:05Anette

tätä Arvaa vaan. soutaa, huopaa, soutaa, huopaa? Arvaa vaan, kuule. Mm. Ja siis jos se ulkopuolisiakin niinkun ottaa niinku ihmetystä, niin arvatkaa vaan, kuinka paljon se itse niinku on jyllänny ja kuinka sekasin on ollut niinku ajatusten kanssa. Ja kuinka niinku Tää on niinku ihan mahoton niinku

37:27Anu

Sä sanoit just sen, mitä mä oon kuullu tässä, ku mä kipuilin sen, et lähdenkö tästä. Helppohan si sivustaseuraajathan oli silleen, et mitä sä ees oot täs enää, et heräisit sä, ette kahta sanaakaan nyt oikeesti anna, et te kunnioita ittees ja siis tämmösii tosi voimakkait kommentteja tuli Mm. lähipiiristä, että ja kavereilta, et mä oisin jo lähteny ja lähe ja Ja tässä just taas ollaan se, et on helppo neuvoo.

37:56Anette

Niin on.

37:57Anu

Ja sit se, että kun mullekki sanottiin, että tää on sivusta tää on tosi rankkaa meille, Mm. koska myös sit läheis joutuu kuunnella sitä sun kipuilua ja sitä, et mitä sä nyt teet, niin sit just kun läheinen sanoo, et tää on tosi rankkaa, me ei nyt oikein enää tiedetä, et vähän semmonen turhautuu, et lähipiiri turhautuu, Mm. ja itsehän sä iteki oot turhautunu, et sit jos lähipiirillä on rankkaa, niin sit just tulee semmonen, et no miettikää, miten rankkaa mulla on.

38:24Anette

Mm-m.

38:25Anu

Mä oon tässä se, jonka pitää tehä tää iso päätös, et pääsenks mä nyt irti.

38:30Anette

Ja helppohan se on tosiaan ulkopuolelta sanoo, kun ne ei joudu tiedätsä siihen tyhjän päälle ja siihen öö et sun pitää niinkun rakentaa joku kaik niinku kaikki alusta, miten niinkun raskasta se on, kun sä oot muutenkin surullinen ja muuta. Niin sit niinku tiedätsä et se, et jengi niinku kehtaa niinku sit kommentoida noit asioita, kun tää on muutenki jo rankkaa, et ne ei niinku tajuu sitä, min miten isoo prosessii siinä yritetään niinku saada johonkin suuntaan, et se ois hyvä ratkasu.

39:00Anette

Ja et niinku pääsis siihen tilanteeseen, et et niinku nyt on hyvä.

39:06Anu

Sepä se. Ja sitten tästä menettämisestä niinku vaikka ihmissuhderintamalla, niin erot, harvoin, se on se ei oo aina se, et rakkaus loppuu.

39:17Anette

Ei oo.

39:18Anu

Ja sit se on vielä vaikeempaa. Totta kai se on vaikeeta se lähteminen aina, mut kyllä mä sanon, et vaikeinta on se, et sä pääset irti ihmisestä, ketä sä rakastat.

39:28Anette

Mm.

39:30Anu

Se on tosi tosi vaikeeta ja se on hulluu, miten paljon rakkaus niinkun kestää. Mitä kaikkii vastoinkäymisii se kestää, et se ei vaan niinku oo silleen, et joku vastoinkäyminen nyt tapahtu, isompiki, et okei mä en enää rakasta tätä ihmistä. Se ei mee silleen, vaan se voi kestää pitkään, ennen ku se rakkaus laantuu,

39:53Anette

Mm.

39:54Anu

joka tekee kaikest entist vaikeempaa.

39:57Anette

Mm.

39:59Anu

Ja se on se, ku sit taas näil sivustakatsojil ei oo tätä tunnesidettä. Ne näkee vaan sen sielt sivusta, mitä siel tapahtuu.

40:07Anette

Niin, kuuluu vaan ku kuulopuheita. Ne ei oo eläny sitä kaikkea sekunti sekuntilta Niin, ja seurannu sivusta täs. Niin. ja niitä kaikkia vaiheita ja tunteita ja kaikkea sitten. Ja mitä

40:16Anu

kaikkea muuta siinä on siin suhteessa. Niin,

40:18Anette

niin, valtavasti kaikkea, että että tota

40:24Anu

Että tota mulla on just kans kaveri, joka just koki tän, et tuli kriisi ja sit ne eros. Ja hän sai niin paljon neuvoja, tosi aggressiivisia neuvoja, et nyt ihan oikeesti kunnioita itseäsi ja näin. Niin just se, miten paljon se sekottaa sun omaa päätä, et pitää muistaa vaan yrittää olla silleen, et sä meet takas ittees ja mieti mitä sä Kukaan ei voi sun puolesta tehä päätöstä, et lähdetkö sä pois siitä tilanteesta, luovutak sä, tai siis se ei oo luovuttamista.

41:01Anette

Mm.

41:02Anu

Mut päästät sä irti? Pääset sä irti.

41:05Anette

Mm. Aivan.

41:06Anu

Et tähän menettämiseen liittyy tää irtipäästäminen, joka on tosi vaikeeta.

41:12Anette

Mm.

41:13Anu

Ihan mennään vaikka lemmikkeihin. Mm. Mennään tästä ihmisistä nyt lemmikkeihin. Lemmikkiin kiintyy ja sä oot, se eläin voi olla toistakymmentä vuotta sun elämässä ja siitä tulee perheenjäsen. Mm. Ja ne, joilla on lemmikkei, tietää, et se on tosi vaikeeta sitten siitä. Ja kesällä lopetettiin mun vanhempien koira, joka oli 15-vuotias, joo, et se oli ollut pitkän iän ja se oli tosi kaunis tilaisuus. Se oli mökillä, niinku missä hän oli tottunut olla, ja se leikki siinä, sai hirveesti herkkuja.

41:46Anu

Sieltä tuli se lääkäri sinne ja sit sille laitettiin se piikki. Mm. Ja se söi niin paljon herkkuja, mitä se ei oo koskaan saanu noin paljon syödä ja se oli, ihan nautti siinä, häntä heilu, se näytti ihan hyvinvoivalta, ei mitään. Ja sit se lopetettiin. Niin tuli vaan semmonen, et oliks se liian aikasta, koska siis se oli tosi vanha, se ei enää nähny eikä kuullu ja se sai semmosii kipukohtauksia, et sillä oli ihan kipulääkitys.

42:09Anette

Joo.

42:09Anu

Niin sit se sano se lääkäri, että tää on niinku täydellinen ajotus, koska usein lemmikinomistaja antaa sen mennä niinku liian pitkälle ja sit usein, todella usein, sil lemmikinomistajalla tulee semmonen tunne, että tai et ne katuu jälkeenpäin, et ne ei tehny sitä aikasemmin.

42:25Anette

Mm.

42:27Anu

Ne maksaa hirveesti siis rahaa jo ihan pelkästään, et ne yrittää niinku antaa lisäpäiviä sille koiralle ja se on ihan yhtä vaikeeta se irtipäästäminen plus et koira tai eläin kärsii siinä kanssa. Niin se on parempi tehä se ratkasu.

42:42Anette

Niin.

42:43Anu

Mut se on tosi vaikeeta tommonen päätös tehä,

42:46Anette

Mm.

42:47Anu

ku sulla on se.

42:48Anette

Niin on.

42:53Anu

Mutta nää kaikki kuuluu elämään ja Niin kuuluu.

42:59Anette

Me voitais ens jaksossa keskustella vähän ilosemmista aiheista.

43:06Anu

No niin voitais. Mut elämään kuuluu välil puhuu tämmöset

43:11Anette

Niin kuuluu. Ja siis Kyllä. iloa ja surua.

43:17Anu

Otetaan vastapainoks ens jaksost jotain räväkkää, ilosta.

43:21Anette

Joo. En malta odottaa.

43:24Anu

En mäkään.

43:25Anette

Nähdään ens viikolla.

43:27Anu

Nähdään.