
Laura Huhtasaari podcastMiksi uhriutumisesta on tullut niin näkyvää keskusteluissa – ja mitä tapahtuikaan sankaruudelle, vastuulle ja yhteisille ihanteille? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on ministeri Wille Rydman, jonka kanssa keskustellaan tunteiden ja järjen vuorottelusta politiikassa ja länsimaisissa yhteiskunnissa. Rydman pohtii, miten isyys on muuttanut häntä ja saanut katsomaan omaa lapsuutta uudesta näkökulmasta. Puhe kääntyy yllättäen myös säveltäjiin Wagneriin ja Bachiin, länsimaisen kulttuurin säilyttämisen merkitykseen, eurooppalaiseen sananvapauteen ja demokratiaan sekä siihen, millaisia seurauksia lännen itsearvostuksen ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden heikentymisellä voi olla. Jaksossa jutellaan lisäksi Ruotsin kehityksestä, pieleen menneestä maahanmuutosta, julkisen talouden kovista paineista ja poliittisesta vastuusta. Kuka maksaa lopulta kaikista päätöksistä – ja voiko rahasta puhua ilman, että keskustelu muuttuu tunteiden mittelöksi? Isäksi tulo muuttaa ihmistä (00:44) Richard Wagner mullisti ajatteluni (02:38) Järjen ja tunteiden ikuinen aaltoliike (06:16) Uhristatus on nykyisin korkeinta sosiaalista pääomaa (09:19) Länsimainen valkoinen ihminen ja perusteeton itseinho (14:03) Ruotsi oli yhteiskunnallinen paratiisi (18:13) Tämä on meidän kansakuntamme reviiri (22:06) Milloin all-male table on suurin ongelma? (25:01) Todellisuus jää näkemättä (28:10) Kuka ottaa vastuun elpymispaketista? (31:36)
Jaksosta
Kansanedustaja Laura Huhtasaari ja ministeri Wille Rydman keskustelevat länsimaisen yhteiskunnan tilasta ja uhriutumisen kulttuurista. Rydman pohtii isyyden tuomaa muutosta sekä musiikin ja historian merkitystä ajattelulleen. Jaksossa käsitellään myös Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa ja Euroopan unionin elpymispaketin taloudellisia seurauksia suomalaisille veronmaksajille.
0:09Laura
Tämä on Laura Huhtasaaren podcast. Tämän podcastin idea lähtee uteliaisuudesta, halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän enemmän. Ja tänään minulla on vieraana sosiaali- ja terveysministeri, valtiotieteiden maisteri Wille Rydman, tervetuloa.
0:32Wille
Paljon kiitoksia kutsusta, Laura.
0:35Laura
Tässä aluksi jo puhuttiin puhuttiin, sä puhuit omasta lapsestasi, ja kun mä katsoin sua, niin mä oon tuntenut sut aika monta vuotta, ja mä katsoin sua, niin sä oot muuttunut, Wille. Susta on tullut isä. Siis mä näen, et sä oot sä puhut niinkun se niinku jotenkin se isä, tiedätsä, se kasvattaa. Oikeastaan onkohan siinä sit sellainen, että kun ihmisestä tulee vanhempi, niin siihen tulee jotain lisää. Sulle tulee vastuuta, sulle tulee jotakin, sä kasvat.
0:57Laura
Oot sä itse huomannut tämmöisen, et siinä tapahtuu jotain ihmisessä?
1:01Wille
Joo, siis lapsethan kasvattaa myöskin vanhempiaan. Just näin. Ja sit mä havaitsen myöskin semmoisen, että et ehkä ehkä oman lapsensa kautta niin elää jossain määrin ehkä niinku uudestaankin jotain omaan lapsuuteensa liittyvää, et sitä niinku jotenkin ehkä vähän alitajuisestikin osittain niinku aavistelee, et hetkinen, täs oli jotain tuttua, että olen olen elänyt tämän hetken aiemminkin, mutta toisesta näkökulmasta, et silloin minä olin tuo. Ja ja ja jotenkin niin ne semmoiset niinku lapsen tunnereaktiot erilaisiin asioihin, niin se muistaa, että ai niin, et sehän sehän tuntui jotenkin tuolta silloin kun jotain jotain kiellettiin, mitä ei itse ymmärtänyt, et miksi se kielletään, vaikka aikuisena sen sitten ehkä ymmärtääkin.
1:46Laura
Niin, sä sanoitkin, et sun lapsi on oppinut sanan ei. Mut sä myös sanoit, että kun sä tulit tähän studioon, niin tässä on jotain tuttua. Mitäs tuttua täs on?
1:53Wille
Niin, kun me olemme tässä Sine- Sinebrychoffin puiston kulmalla ja tuosta ikkunasta selkäsi takaa niin avautuu kaunis maisema sinne, niin se on mun lapsuuteni tärkein leikkipuisto, että siellä mä olen jo ensimmäisenä kesänäni möyrinyt tuolla tuolla mullissa. Ja sit siinä on vielä vielä semmoinenkin, että et kun tässä jossakin naapurustossa tai itse asiassa samassa talossa jopa asui useampikin sukupolvi itsestäni taaksepäin, niin niin tässä on aika montakin sukupolvea tässä Koffin puistossa ollut esivanhempia leikkimässä ja elämässä ja olemassa.
2:31Laura
Joo, sä olet myös musiikkimiehiä. Mikä on sun lempisäveltäjä?
2:39Wille
Mä nostan ensimmäiseksi Richard Wagnerin, oopperasäveltäjä. Hän hän on se, joka on on varmasti eniten mullistanut ajatteluani noin ikään kuin taiteellisessa, ehkä jossain määrin filosofisessakin mielessä. Toisaalta on niin, että Wagner on kyllä enemmänkin kuin vain säveltäjä, että kun hän loi tällaisia kokonaistaideteoksia, että hän kirjoitti oopperoittensa libretot itse ja rakensi sen koko kokonaisuuden ja suunnitteli, mitä näyttämöllä tapahtuu, ja lopulta sitten jopa suunnitteli sen oopperatalon, jossa jossa sitten näitä teoksia esitettiin niin oman näkemyksensä mukaisesti.
3:25Wille
Ja kirjoitti paljon myöskin myöskin filosofisempaa pohdiskelua. Osittain hänen tekstinsä on kyllä aika kummallisiakin ja siellä on outoja juttuja joukossa, mutta myös paljon kiinnostavaa näkökulmaa ja ja ajattelua. Et siinä mielessä ehkä niin kuin Wagnerin tiivistäminen vain säveltäjäksi on vähän rajaavaa, mutta mutta hänen merkityksensä itselleni ja edelleenkin on on kyllä huomattavan iso. Jos ehkä sitten ottaa puhtaan musiikin, niin sitten nostan Johann Sebastian Bachin, toisen saksalaisen, koska koska sitten taas Bachin tapauksessa niin katson näin, että hän on paras pedagogi, opettaja musiikkiin tutustuakseen, et oli sitten kyse harmoniasta, äänenkuljetuksesta, mistä hyvänsä musiikin rakenteesta ja siitä, että miten vaikkapa kontrapunktia voi käyttää musiikin jäsentämisen tapana, niin ei ole mitään niin pedagogista ja opettavaista opettajaa kuin mitä Bachin musiikki, et hän on tavallaan rakentanut sen standardin länsimaiselle taidemusiikille, että näin se pitää tehdä.
4:41Wille
Ja ei ole ehkä paljon liioittelua, jos sanoo, että Bachin jälkeen kaikki on sitten ollut enemmän tai vähemmän Bachin oppien soveltamista erilaisiin ympäristöihin ja tyylilajeihin.
4:55Laura
Joo, näin mä oon myös ymmärtänyt, kun itsekin olen olen pianoa soittanut ja klassista klassista musiikkia, niin pystyn kyllä hyvin, toi resonoi hyvin tarkasti ja ja muistan, että tästä on ollut ollut puhetta ja siis todella mielenkiintoista. Siis musiikki on ihan ihan mahtavaa ja mielellään voitais puhua musiikista koko koko podcasti, mutta meillä on kuule tänään aiheena uhriutuminen, No niin. että onko eduskunnasta tullut uhriutumisen SM-kisat? Ja miksi tunteet on tärkeämpiä kuin puhua rahasta rehellisesti?
5:33Laura
Miksi reaktiot ovat tärkeämpiä kuin ratkaisut eduskunnassa, että mitä miten tätä avaisit?
5:43Wille
Tää on minusta laajempi kysymys kuin vain eduskunta. Tää on itse asiassa oikeastaan meidän ajassamme oleva ilmiö. Ja oikeastaan jos ajattelee länsimaisen yhteiskunnan tämmöisiä kehityssyklejä, niin olen havainnut sen, että tuntuu jotenkin olevan länsimaisissa yhteiskunnissa tämmöinen jännä aaltoliike, joka noudattaa semmoista muutaman vuosikymmenen sykliä tyypillisesti, jossa järjen ja tunteiden painottaminen vaihtelee. Se tunnetuin tämmöinen vaihtelu oli tietysti silloin jo muutama sata vuotta sitten, kun ensin elettiin klassismin aikakautta, jossa tämmöinen rationaalisuus, rationalismi ja tunteiden pidättyvyys ja sitten ikään kuin järkiusko oli huomattavan vahvoilla, mutta sitä sitten seurasi tunteiden kapina ja 1800-luvun romantiikka ja kaikki siihen liittyvät ilmiöt.
6:42Wille
Mutta tämä näiden kahden välinen dikotomia ei ole suinkaan vain siihen aikaan liittyvä, vaan tää tuntuu aaltoilevan länsimaisessa historiassa laajemminkin. Että joskus 90-luvulla elettiin semmoista voimakasta rationalismin aikakautta, jolloin painotettiin järkeä, päättelyä ja ja ja laitettiin ikään kuin tunteita sivuun ja jopa ideologioita, aatteita politiikassa sivuun, kun taas sitten 2010-luvulta eteenpäin ja varsinkin nyt 2020-luvulla elettäessä, niin vaikuttaa siltä, että tunteet on kaikki kaikessa, että minä tunnen tämän näin, minä koen tämän näin ja kenenkään tunteita ja kokemusta ei saa kyseenalaistaa.
7:33Wille
Rationaalinen argumentaatio ei ole erityisen suuressa suosiossa. Ja sitten kun otit esille tämän uhriutumisen, niin tämä on semmoinen ehkä niin kuin ajallemme aivan erityisen tyypillinen piirre, että siinä missä entismuinaisina aikoina lapsiakin on opetettu määrättyjen sankaruusihanteiden kautta uhrautuvaisuuteen, siihen, että asettaa omat tarpeensa, tunnetilansa ja vastaavat taustalle ja sen sijaan palvelee muita ja hankkii sen ikään kuin sankaruuden sitä kautta ja että tekee tekoja yhteisönsä hyväksi ja muun joukon hyväksi ja ja ei tee itsestään numeroa, että tämä on ollut se hyvä.
8:22Wille
Mut tänä päivänä semmosesta toiminnasta ei välttämättä palkita. Sen sijaan öö sosiaalista palkkiota saa siitä, jos pystyy esittämään itsensä uhrina. Että minun menneisyyteni on näin kauheaa, minun lapsuuteni oli näin traumaattinen, öö minua katsottiin inhottavasti jossakin ja ja joku sanoi pahasti ja minulle tuli siitä niin paha mieli, että istuin vuosikausia terapiassa sen johdosta. Jonka jälkeen se sosiaalinen palkinto tulee sitä kautta, että kommenttikenttään sataa, että: ”Voi sinua, olet ihana, riität juuri tuollaisena kuin olet.” Ja sit pääsee vielä julkisuuteenkin, että että tämä Mikko-Jenniina öö kärsi lapsuudessaan tämmöisestä hirveydestä ja nyt hän on voittanut sen ja ja ihailkaa kaikki tätä uhrijuttua.
9:14Wille
Eli uhristatus on nykyisin niin hullua kuin se onkin, niin korkeinta sosiaalista pääomaa. Ja poliitikot totta kai pyrkivät myöskin hyödyntämään tätä mahdollisimman hyvin, että poliitikothan tulevat mielellään julkisuuteen kertomaan, että kuinka he itse asiassa ovat uhreja siinä, tässä ja tuossa ja kaikki on kauheata ja muuta. Tää on tämmöinen aikamme eriskummallinen ilmiö, johon olisi syytä kiinnittää enemmänkin huomiota ja pohtia myöskin sitä, että onkse ihan tervettä? Minusta ei.
9:47Laura
Joo. Hyvin sanoit siitä, että se on sitä korkeinta valuuttaa ja se on myös sitä korkeinta poliittista valuuttaa ja siinä tulee semmonen moraalinen ylemmyys. Ja sit ei pelkästään uhriuduta itsensä kannalta, vaan sitähän uhriudutaan myös muiden puolesta, kun nähdään sortoa joka paikassa. Niin niin niin missä kaikessa tää tällainen sortoajattelu öö hämärtää päättäjien päätöksentekokykyä sinusta?
10:13Wille
Kyllähän se on hämärtänyt tässä jo jo pidemmän aikaa, että että niin oikeastaan voidaan puhua varmaankin öö ehkä vuosisataisestakin kehityksestä, mutta viimeistäänkin niin toisen maailmansodan jälkeen. Että meillähän jos ottaa tän historiallisen perspektiivin jälleen, niin öö 1800-luvulla elettiin vielä sellaisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa, jossa monarkit hallitsivat usein monikansallisia imperiumeitaan tai sitten oli niin, että et kansakunta oli jakaantunut useaan pieneen ruhtinaskuntaan, eikä ollut saavuttanut ikään kuin kansallista yhtenäisyyttä. Ja ja nationalismi, kansallisuusaate, sehän oli radikaali vapautusliike aikanaan, joka lähti siitä, että jokaisella kansakunnalla on oikeus omaansa ja ja että jokaisella kansakunnalla on oikeus omaan yhteen yhtenäiseen kansallisvaltioonsa ja ja itse asiassa jopa niin, että se valtio, joka sen itsenäisyyden saavuttaa, niin on sen kansan tärkein aarre, koska se sitten osaltaan suojaa sitä kansakuntaa selviytymään maailman myrskyistä ja ja ulkopuolisista uhista.
11:38Wille
No sitten nationalismi kieltämättä sai sellaisiakin muotoja, jotka jotka olivat sitten pikemminkin hyökkääviä kuin kuin puolustuksellisia ja toisen maailmansodan jälkeen niin nationalismi eli kansallisuusaate yhdistettiin hyvin kielteisiin asioihin. Jonka jälkeen sitten seurasi sellaisia mentaalisia prosesseja, joissa joissa niin ensinäkin nyt saksalaisia totta kai niin pakotettiin katsomaan peiliin ja se oli ihan tarpeellistakin, että pakotettiin vähän katsomaan peiliin. Ja Saksa
12:16Laura
jaettiin, että heikennettiin, ettei kerää kohta uusia voimia ja Niin niin se toisen maailmansodan päätös niin se nyt ei ollut sinänsä mitenkään erityisen siunauksellinen, että vaikka vaikka niin Tarkoitus oli hyvä.
12:27Wille
tarkoitus oli hyvä, mutta se, että että toinen puoli Eurooppaa jää sitten niin toisenlaisen hirmuhallinnon alle, niin niin ei sekään nyt ollut hyvä. Mutta se länsimaissa ikään kuin hyvin voimakkaaseen ikään kuin itsetutkiskeluun ja itsesyytöksiin niin johtanut prosessi sai silloin aikansa. Ja aluksi se oli tarpeen, koska totta kai saksalaisten piti kohdata se, että mitä tuli tehtyä toisen maailmansodan aikana ja ja miten järkyttävä tapaus holokausti kaikkinensa oli ollut. Mutta tää synnytti myöskin sellaisen lumipalloefektin, joka on vaan niinku laajentunut laajentumistaan, jossa jossa sitten niin länsimaat, ne joilla oli siirtomaahistoriaa, niin alkoivat sitten niin öö katua siirtomaa-aikaansa, missä tietysti on ollut kielteisiä ja myönteisiä puolia, mutta siitä rakennettiinkin yhtäkkiä semmoinen niinku kollektiivisten itsesyytösten historia, jossa jossa niin se, että länsimainen ihminen niin tuntisi jotain kansallistuntoa, niin se alettiin jo yhdistää, että jos tunnet jotain kansallistuntoa, niin kohta olet jo uuninluukkuja
13:40Wille
laittamassa kiinni ja nahkasaappaat kolisemassa marssitahdissa. Sen sijaan, että ymmärrettäisiin, että kansallisuusaate ja kansallistunne on itse asiassa osa olennaisinta selviytymistä. Ja nytten, kun tää asia on kehittynyt niin vuosikymmenten aikana yhä hullunkurisimpiin suuntiin, niin se on saavuttanut sen pisteen, jossa länsimaisella valkoisella ihmisellä öö ei enää nähdä oikein tyyliin oikeutta olla edes olemassa. Ja tää on erittäin vaarallinen kehityssuunta, mikä uhkaa romuttaa sen kaikista korkeimman kulttuurin, uskallan sanoa näin, siis länsimaisen kulttuurin, joka kuitenkin on synnyttänyt sellaisia ilmiöitä kuin esimerkiksi ajatuksen ihmisoikeuksista tai vaikkapa demokratiasta, Sananvapaus.
14:35Wille
oikeusvaltiosta, sananvapaudesta. Ja nämä kehityskulut ovat ottaneet siinä määrin voimakasta kierrosta, että tervehdin kyllä vastaliikettä, joka myöskin on saanut alkunsa ja toivottavasti voimistuu, niin suurella ilolla.
14:53Laura
Joo. Mutta länsimainen ihminen on kuitenkin lähes ainoa, joka on katsonut peiliin. Että tällä hetkellähän on paljon orjuutta maailmassa, niin eikö heidän sitten tarvitse käsitellä sitä nytten, kun on vähän niinkun niin sanotusti meitä parisen sataa vuotta jäljessä tai jotenkin? Jos me aatellaan jotakin muita suurvaltoja tällä hetkellä, Kiinaa ja ja Afrikkaa, missä Siis tänä päivänähän meillä on orjuuttamista ja orjia enemmän kuin koskaan maailmassa ja länsimainen ihminen on nyt kuitenkin katsonut peiliin.
15:24Laura
Niin mitä tapahtuu, jos jos tota länsi romahtaa? Että kerta kaikkiaan me emme pysty puolustamaan enää länttä riittävällä öö voimalla ja sillä itsetunnolla ja ja näitä omia arvojamme, kun meitähän vähän kasvatetaan nyt siihen, että meidän täytyy melkein inhota itseämme ja näin poispäin, niin miten näet?
15:46Wille
Se on katastrofi. Ja itse asiassa Tämä väestöllinen kehitys tällä planeetalla johtaa siihen suuntaan hyvin vahvasti. Toki tietysti vielä yhdistettynä siihen, että se peiliin katsominen on muuttunut myöskin aivan perusteettomaksi itseinhoksi.
16:09Laura
Just näin.
16:10Wille
Länsimainen ihminen katsoessaan peiliin näkee tänä päivänä siellä riistäjän, sortajan, jonkinnäköisen pahuuden ruumiillistuma, jonka pitää pyydellä anteeksi ja katua kaikkea mahdollista, polvistua millon minkäkin edessä, antaa oma maansa ja yhteiskuntansa valloittajien käsiin ja ja toisten kulttuurien dominoitavaksi, alistettavaksi ja raiskattavaksi. Sen sijaan, että länsimainen ihminen näkisi peilissä jatkumon sellaiselle erittäin korkealle kulttuurikehitykselle, joka on nimenomaan synnyttänyt ihmiskunnan kaikkein korkeimpia innovaatioita, myös kaikkein inhimillisimmän ja oikeudenmukaisimman yhteiskuntajärjestyksen, kehittänyt sellaiset konseptit kuin vaikkapa ajatus ihmisoikeuksista tai sananvapaudesta osana ihmisoikeuksia, avoimesta yhteiskunnasta, demokratiasta, tietyistä luovuttamattomista kansalaisoikeuksista.
17:16Wille
Nämä ovat länsimaisia konsepteja. Ne on länsimaisen ihmisen luomuksia, ja tämä länsimaisen ihmisen kulttuuri, jonka uskallan sanoa on korkein kulttuurin muoto, mitä ihmiskunta on synnyttänyt, niin se on säteillyt myöskin muiden kansakuntien pariin paljon sellaista hyvää, joka ei olisi ilman länsimaista vaikutusta niiden piirissä välttämättä vielä vuosisatoihin tai tuhansiin saanut sellaista valoa aikaan kuin mitä länsimainen vaikutus on niihin saanut.
17:54Laura
Niin, eli toiset vallat ja kulttuurit ja uskonnot ja kansat ajattelee, että nyt ne kapitalisoi tän, kun kun länsi antautuu niin sanotusti, että me pyytelemme anteeksi ja ja tota ja sitten kun meillä lännessähän on mennyt todella pitkään, todella hyvin. Jos mä aattelen vaikka Ruotsia: täydellinen kansankoti 50-luvulla ja siitä vielä jälkeen, ja siellä vankilat oli suurin piirtein tyhjiä ja kaduilla oli turvallista ja ja suomalaisetkin lähti sinne 70-luvulla ja ennen ja jälkeen töihin.
18:31Laura
Tämmönen todella hyvä esimerkki, kun puhuit juuri, että että mimmonen länsimainen ihannevaltio voisi olla, niin Ruotsihan on aika lähellä ollut ollut tätä näin, niin niin mitä siellä sitten tapahtui, että onko se niin, että kaikkea ihminen kestää, paitsi ei hyvinvointia? Niin pitikö heidän ruveta sitten luomaan niitä ongelmia, että hetkinen, että meillä ei ole mitään ongelmia enää ratkaistavana, nyt Ruotsista pitää tehdä humanitaarinen suurvalta ja ja nyt siellä sitten on jengirikollisuutta ja kranaatit lentelee ja kuten puhuit raiskauksista, niin kyllähän se Tukholmakin aikamoinen raiskauspääkaupunki on.
19:09Laura
On, niin niin miten sä näkisit esimerkiksi tämän Ruotsin Ruotsin kehityksen tässä tässä, jos me ajatellaan, että lännen lännen nousu ja sen ehkä tuho?
19:21Wille
Niin, siinä olisikin jollekin sosiologille paljon tutkittavaa, että minkä takia yhteiskunta, maa ja kansakunta, joka oli rakentanut suorastaan kuin yhteiskunnallisen paratiisin maan päälle, monella tapaa täydellisen, hyvinvoivan yhteiskunnan, Just näin. niin minkä takia sellaisen maan piti omilla poliittisilla päätöksillään lähteä tuomaan itse itselleen ongelmia ulkomailta ja vieläpä sellaisia ongelmia, jotka on äärimmäisen vaikeasti korjattavissa? Siellä taustalla epäilemättä vaikuttaa muutamia perustotuuksia, jotka ovat länsimaissa laajasti unohtuneet ja jotka kuitenkin ovat niin ratkaisevan tärkeitä, että jos niitä ei ota oman ajattelunsa lähtökohdiksi, niin yhteiskunnallinen ja historiallinen ajattelu suistuu väistämättä raiteiltaan.
20:28Wille
Ja siellä se peruslähtökohta, joka on unohtunut ja josta pitäisi kuitenkin kaikkien lähteä liikkeelle, että elämässä ja luonnossa on olennaista selviytyminen. Ja ihminen haluaa selviytyä paitsi itse, niin hän haluaa, että hänen jälkeläisensä selviytyvät, että hänen perheensä selviytyy, että hänen sukunsa selviytyy ja että hänen heimonsa selviytyy ja laajemmin, että hänen kansakuntansa selviytyy. Peruslähtökohta on myöskin se, että historian vaiheissa kansakunnat, heimot, suvut ja perheet ovat muodostaneet määrätynlaisen kokonaisuuden ja yhteisön, jossa yhteiset sukujuuret, kokemukset, historialliset vaiheet, kieli tai kielet ovat hitsanneet sen kansankokonaisuuden yhteiseksi.
21:28Wille
Ja että maailma on sellainen paikka, jossa aika ajoin kansakuntien välille syntyy erilaisista syistä erimielisyyksiä. Ja sitten niitä erimielisyyksiä setvitään kehittyneemmillä tai primitiivisemmillä, alikehittyneillä tavoilla. Ja kansakuntien turva on ollut aina se, että se kansakunta jollakin tavalla järjestäytyy valtioksi, joka sitten hallitsee sitä omaa aluettaan ja lähtökohta on se, että tämä on meidän kansakuntamme reviiri. Sillä on rajat ja se, mikä on meidän rajojemme sisäpuolella, on meidän. Me pidämme siitä huolen.
22:14Wille
Rajan toisella puolella on sitten teidän maailmanne. Mutta jos me unohdamme sen, että kansakunta, joka on saavuttanut vapauden, itsenäisyyden ja jonka omassa maassa järjestystä ylläpitää sen oma armeija, poliisi ja oikeuslaitos, että se on se kaikkein kallein, minkä kansakunta on saavuttanut, jos tämä unohdetaan, niin silloin hukataan kaikki pohja koko yhteiskunnalliselta ajattelulta ja sen ymmärrykseltä, mikä on tärkeää ja olennaista. Jos valtio muuttuu kansakunnan elintärkeiden etujen puolustajasta jonkinlaiseksi satunnaisten ihmisten alueeksi, yritykseksi, historiattomaksi paikaksi, jossa vaan asutaan ilman, että sillä kansakunnalla on mitään yhteistä, ja sinne alkaa virrata väkeä jostakin ihan muualta ja enää ei ole yhteistä kieltä, ei yhteistä historiaa, ei yhteisiä sukujuuria, ei yhteistä ymmärrystä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein tai väärin, hyvää tai tavoittelemisen arvoista, niin se ei ole enää yhteiskunta.
23:38Wille
Koska yhteiskunnan määritelmä, määritelmällisesti on se, että yhteiskunnan jäsenillä täytyy olla riittävästi jotain yhteistä, yhteisiä käsityksiä, jotka mahdollistavat sen yhteiselon. Ja jos tämä hukataan, niin olemme kulkemassa kohti suurta katastrofia. Ja Euroopan olisi korkea aika herätä. Olisi ollut jo kauan kauan aikaa sitten, koska se katastrofi, jota nyt ollaan rakentamassa Ruotsissa ja moniaalla muuallakin – Ranskassa tilanne on kamala, Saksassa hirvittävä, Englannissa myös. Tämän olisi voinut estää. Nyt se on jo aika vaikeaa, mutta edelleenkin kannattaa yrittää.
24:27Laura
Kuka pilasi poliitikot? Tota jos me ajatellaan nyt vaikka Englantia. Englantia ja on aikaisemminkin ollut semmosiakin päättäjiä kuin Winston Churchill.
24:38Wille
Mm.
24:40Laura
Ja sitten sitten tullaan vaikka Suomeen ja ja sitten meidän ongelmat on nykyään sitä tasoa, että vihreiden entinen kansanedustaja Iiris Suomela huomaa meidän eduskunnan kuppilassa valtavan ongelman, jonka kanssa hän tulee ulos, että siellä on all-male table. Niin mitä meidän päättäjien tasolle on tapahtunut? Siis tämähän on ihan mieletön romahdus.
25:06Wille
Kai nyt tommosessa tilanteessa järkytys on suuri ja ja traumaterapialle on varmasti tarvetta, että Niin, tämmöstä se on.
25:17Laura
Ranska palaa, kuten sanoit ja ja ja mellakat on vauhdissa, niin tää on nyt vähän jokaisessa Euroopan maassa on tapahtunut, että meidän meidän yhteiskunnalliset päättäjät ovat unohtaneet sen asian, mikä on se heidän tärkein tehtävä.
25:32Wille
Näinpä. Ja toki tietysti päättäjät ovat sellaisia, jollaisia ihmiset äänestävät. Mutta se mikä on se merkillinen puoli on se, että et ihmiset kykenevät toimimaan hämmentävän pitkään vastoin heidän konkreettisia havaintojaan. Että ihminen pystyy valehtelemaan itselleen mahdottoman pitkään, että vaikka kuinka näet, että monikulttuurisuus ja massamaahanmuutto kaikkialla aiheuttaa hirvittävää yhteiskunnallista kärsimystä, yhteiskunnan hajoamista, romahdusta. Ja vaikka kuinka historiasta luet, että suuret kansainvaellukset ovat aina johtaneet katastrofeihin sillä alueelle, minne se kansainvaellus on kohdistunut, niin siitä huolimatta ihmisen on jotenkin mukavampaa selittää itselleen asiat myönteisiksi, että ei kai tässä mitään hätää, että talo palaa, mutta itse en ole vielä tulessa.
26:38Wille
Ja ehkä se palo siitä sammuu tai ehkä se palo vain kuuluu tähän yhteiskunnallisen kehityksen vaiheeseen ja otetaan vaan ihan lunkisti ja äänestetään pyromaanit valtaan ja lisää liekkimerta ympärillemme.
26:54Laura
Mut jos meillä on tällainen uhriajattelu, että että minä olen uhri, niin eihän uhrit ota vastuuta. Tarviiko uhrin ottaa vastuuta, kun sinähän olet uhri? Eikö ennen päättäjien pitänyt olla se vahva ja pystyvä ja ja ja näin, niin nyt sitten puhutaan puhutaan vaan siitä, että kuka puhuu väärällä tavalla tai tai millainen ihminen on, kun meidän pitäisi oikeasti keskustella keskustella, että mihin yhteiskunta on menossa ja miksi meillä ei ole rahaa.
27:20Laura
Ei se, että miksi leikataan, vaan miksi meillä ei ole rahaa.
27:24Wille
Niin ja sitten tässä tulee vielä se, että et sitten kun tullaan siihen maahanmuuttoon, niin
27:32Laura
Kuka ottaa vastuun tästä?
27:33Wille
Niin, ja ja ja kun kun länsimainen ihminen on aina syypää, niin niin se maahanmuuttajakin nähdään vaan uhrina, meidän uhrinamme, että et et varmaankin länsimainen siirtomaahistoria on johtanut siihen, että minkä takia kehitysmaalaiset tällä hetkellä tappelevat keskenään. Ja ja sieltä kehitysmaasta tuleva ihminen, sehän on pakolainen. Sitä pitää hoivata, sille pitää järjestää traumaterapia ja kotoutumiskoulutus ja ja ja tulkki ja ja kaikki mahdolliset ja ja meiltä pitää kieltää sellaiset asiat, jotka voivat loukata hänen tunteitaan.
28:10Wille
Ja ja vaikka vaikka hän raiskaisi tyttäresi jossakin puistikossa, niin sekin johtuu varmaan vaan siitä, että hän on kärsinyt niin paljon rasismista, että tavallaanhan se on aivan ymmärrettävää, että kai sitä nyt rasismista oireilee tolla tavoin.
28:23Laura
Niin eikä poliisikaan nyt ehdi kauheesti tutkia enää näitä kaikkia tavanomaisia raiskauksia, kun
28:30Wille
Niin, niin niin silloin kun ihminen uskottelee itselleen tällaista soopaa, niin häneltä jää näkemättä, että et hänen rauhallinen, kehittynyt ja ja ihmisiä kunnioittava naapurustonsa täyttyy itse asiassa valloittajista, jotka käyttäytyvät omalla tavallaan ja ryöstävät sinun yhteiskuntasi varat ja ja muuttavat sen yhteiskuntasi omanlaisekseen. Ja sitten kun ihminen ei suostu tätä todellisuutta näkemään, niin jälki on rumaa. Ja totisesti tämä kaikki maksaa ja se näkyy myöskin sitten siinä julkisen talouden tilassa.
29:15Wille
Kyllähän Suomi ja länsimaat ylipäätäänkin niin voisivat olennaisesti paremmin, jollei maahanmuutto maksaisi. Ja tämä maahanmuutto, joka tulee sellaisista maista, joista ei kohtuudella voida ajatella, että mitään kotoutumista massamuuton massamaahanmuuton olosuhteissa koskaan voisi tapahtuakaan.
29:39Laura
Joo, siis Ruotsissa varmaan kadut olis kultaa, jos se jos se maahanmuutto ei maksaisi maksaisi näin paljon. Mutta tota mä tähän loppuun haluan ottaa tällaisen tämmöisen tota näistä näistä rahoista vielä, että että kun jatkuvasti aina siis silloinhan vasta tulee käsitys talouden realiteeteista, kun hallituksessa, että oppositiossa kaikki vastuu haihtuu ja ja tota siellä keskitytään vaan johonkin tunteisiin ja sehän on vähän semmoinen näytelmä ja ja siellä roolisuoritukset ovat ovat vahvoja ja ja tietysti siinähän on ero se, että oletko sä oikeasti huolissaan jostakin vai vai oletko näytteletkö, että nyt on ihan kauheeta, kun ei ole rahaa.
30:22Laura
Niin haluaisin kysyä, että kuka tästä ottaa vastuun, kun tää tästä mä olen ollut niin älyttömän vihainen ja pitkään. Että kun Suomi halusi mennä mukaan siihen elpymispakettiin. Ja ja se takaisinmaksuhan alkaa kohta. Ja korkotasosta riippuen se on noin 12,7 miljardia euroa. Ja jos otetaan vähän mittasuhteita, niin Suomen koko lukiokoulutus maksaa 900 miljoonaa ja vuodessa ja näin, elikkä kysymys on siis niin valtavasta summasta. Ja jotenkin suomalaiset poliitikot on ajatellut, että italialaiset ovat niin köyhiä, että että heille se 200 miljardia lahjana lahjana piti piti antaa ja halusi mennä tähän mukaan.
31:11Laura
Niin mä haluan nyt kysyä, että millä tää maksetaan takaisin? Että että tämä poliittinen vastuu, että kuka tästä ottaa aidosti vastuuta? Vai onko se näin, että joka silloin sattuu olemaan hallituksessa, niin sitten ne, jotka on päättänyt tästä elpymispaketista, valittaa hallituksen ministereille ja hallituspuolueiden kansanedustajille, että miksi teillä ei ole rahaa?
31:36Wille
Sanoppa se. Suomalainen veronmaksajahan tämänkin hulluuden, toistakymmentä miljardia euroa, joutuu kuittaamaan. Ja missä se vastuu on? No, meillähän oli silloin punavihreä hallitus, kun tästä asiasta päätettiin. Ja luonnollista tietystikin on, että punavihreässä hallituksessa niin punavihreät puolueet, RKP mukaan lukien, niin jo ideologisista syistä haluavat jakaa suomalaisten veronmaksajien rahat ulkomaille, jolloin on luonnollista kannattaa Suomelle todella epäedullista pakettia, jossa veronmaksajarahat lähetetään etelään. Keskusta oli siinä hallituksessa toki mahdollistamassa tätä punavihreää hallitusta myöskin, mut Keskusta on puolueena tämmöinen ostomyyntiliike, että et et jos saa hyvän maakuntauudistuksen ja ja paljon suojatyöpaikkoja ja poliittisia luottamustehtäviä ja tulolähteitä maakuntien kepulaisille, niin sillä hinnalla voidaan hyväksyä myöskin se, että vihervasemmisto saa sitten lähettää veronmaksajien rahaa rajojemme ulkopuolelle.
32:48
Mut sitten tästä tulee tää kiinnostava kysymys, että sen niin sanotun elpymispaketin, jolla nyt ei paljoo elpymisen kannalta ollut mitään tekemistä, niin sehän vaati eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön tullakseen hyväksytyksi, eli hallituksen äänet eivät olisi riittäneet siihen. Mutta sitten silloinen oppositiopuolue Kokoomus halusi varmistaa, että vaikka Kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus kaataa tämä koko paketti, niin Kokoomus päätti, että oppositiostakäsinkin tuemme Sanna Marinin velkahallitusta ja varmistamme sen, että Sanna Marinin punavihreä hallitus saa lähetettyä suomalaisten veronmaksajien veroeurot Etelä-Euroopan ikkunaremontteihin ja ja vastaavanlaisiin hömppähankkeisiin.
33:37
Kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus estää tää, mut Kokoomus päätti päinvastoin varmistaa sen, että tämä paketti menee läpi. Onko kukaan ottanut tästä koskaan vastuuta? No ei ole. Perussuomalaisten linja sentään oli selkeä. Kyllä. No miten miten voisit poliitikkona varmistaa, että kansalle puhuttais myös rahasta ja siitä, mihin rahat menee, eikä pelkästään tunteista? No näytetään ainakin esimerkkiä. Toki tietystikkin niin se ei ole ehkä ajan hengen mukaista, koska koska ajan hengen mukaista on se, että kaikesta loukkaannutaan ja ja esiinnytään kaikissa tapauksissa aina onnettomina uhrina ja sätkitään lattialla kantamatta vastuuta yhtään mistään.
34:26Wille
Mutta kyllä mä uskoisin, että toisenkinlaiselle toimintatavalle on tilausta. Ja luonnollisestikin perussuomalaiset on se kansanliike, joka Suomessa tätä lippua ja sivistyksen ja järjen soihtua kirkkaimmin pitää yllä. Joo. Kiitos realismista ja ratkaisuista ja muutenkin syvällisestä keskustelusta. Kiitos, Laura. on, että punavihreässä hallituksessa niin punavihreät puolueet RKP mukaan lukien, niin jo ideologisista syistä haluavat jakaa suomalaisten veronmaksajien rahat ulkomaille, jolloin on luonnollista kannattaa Suomelle todella epäedullista pakettia, jossa veronmaksajien rahat
Laura Huhtasaari podcast

Miksi uhriutumisesta on tullut niin näkyvää keskusteluissa – ja mitä tapahtuikaan sankaruudelle, vastuulle ja yhteisille ihanteille? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on ministeri Wille Rydman, jonka kanssa keskustellaan tunteiden ja järjen vuorottelusta politiikassa ja l…

Miksi Yhdysvaltojen politiikkaa on niin vaikea ymmärtää eurooppalaisesta näkökulmasta? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraina Yhdysvaltain politiikan tutkija ja dosentti Markku Ruotsila sekä SDP:n kansanedustaja ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko. He pohtiv…

Miksi Israelin ja Palestiinan konflikti jakaa mielipiteitä niin voimakkaasti – ja mitä sen ympärillä käytävä keskustelu kertoo länsimaisista arvoista, uskonnosta ja politiikasta? Laura Huhtasaaren podcastissa Lähi-idän asiantuntija ja tietokirjailija Pekka Sartola pohtii, miksi I…

Vieraana on dosentti Markku Ruotsila, historiantutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistossa. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja toimii tutkijana sekä vierailevana professorina LCC International Universityssä. Ruotsila on erikoistunut erityisesti Yhdysvaltain…

Miksi perheiden tukeminen on jäänyt suomalaisessa yhteiskunnassa sivummalle – ja kuka kokoaa lapsi- ja perhepolitiikan yhteen? Laura Huhtasaaren podcastin toisessa jaksossa pitkän uran tehnyt psykologian emeritaprofessori, Jyväskylän yliopiston tutkija ja kirjailija Lea Pulkkinen…

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren podcastin idea lähtee uteliaisuudesta. Halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, erilaisia ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän paremmin. Ensimmäisessä jaksossa Laura keskustelee filosofian tohtori, tietokirjailija ja taideasiantuntija Pauli…
Valikoima
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti