
Laura Huhtasaari podcastMitä tapahtuu sodankäynnille, työlle ja koulutukselle, kun tekoäly ja robotit ottavat yhä suuremman roolin? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on AI:n kehittäjä, yrittäjä ja toimitusjohtaja Juhani Honkala, joka työskenteli Rovion teknologiajohtajana Angry Birds -ilmiön aikoihin. Honkala kertoo, mitä Ukrainan sodassa parhaillaan tapahtuu ja miten droonit ovat muuttaneet taistelukenttää. Voiko tulevaisuuden sodan voittaa se, jolla on eniten robotteja? Ja jääkö ihminen taistelussa heikoimmaksi lenkiksi vai siirtyykö hänen roolinsa kokonaan toisaalle? Jaksossa puhutaan myös tekoälyn mahdollisuuksista. Honkalan mukaan yksittäinen ihminen voi jo nyt rakentaa ja toteuttaa asioita, joihin ennen tarvittiin rahoittajia, instituutioita tai suuria tiimejä. Mitä tämä tarkoittaa nuorille ja yrittäjille? Millaisia taitoja kouluissa pitäisi opettaa, kun ongelmanratkaisu, luovuus ja medialukutaito korostuvat entisestään? Entä voiko tekoäly joskus toimia juristin, lääkärin tai terapeutin apuna tai jopa paremmin kuin ihminen? Keskustelussa sivutaan myös japanilaista Kobe-lihaa, laadun järjestelmällistä kehittämistä ja sitä, miksi yrityksissä ei kannata jäädä odottamaan hyväksyntää perinteisiltä väliportailta. Honkala uskoo, että ammatit ja työn tekemisen tavat muuttuvat, mutta kaikille riittää työtä ja tulevaisuudessa työ voi olla entistä parempaa. Honkala kiteyttää aikamme näin: nyt on paras aika olla elossa, kun on tekoäly. Tekoäly ja ihmiskunnan kohtalo (00:24) Robotit ovat jo vallanneet taistelukentät (01:36) Onko ihminen sodan heikoin lenkki? (02:42) Koneet tekevät itsenäisiä päätöksiä (04:45) Ukrainan innovaatiot ja moderni armeija (07:11) Miksi tekoäly on yksilön suurin mahdollisuus? (08:50) Tekoäly terapeuttina ja lääkärinä (11:21) Mitä taitoja koulussa pitää opettaa? (12:35) Medialukutaito on uusi kansalaistaito (14:55) Mitä opimme Aasian koulujärjestelmästä? (17:18) Japanilainen liha ja jalostusarvon nostaminen (20:50) Tulevaisuuden yritykset ilman keskijohtoa (23:45) Sovelluskehitys nopeutuu valovuosia (25:05) Vieekö teknologia oikeasti työmme? (27:17) Kaikki on mahdollista tekoälyn avulla (29:10)
Jaksosta
Laura Huhtasaari ja tekoälyasiantuntija Juhani Honkala keskustelevat tekoälyn vaikutuksista sodankäyntiin työhön ja koulutukseen. Jaksossa käsitellään Ukrainan sodan droonien käyttöä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia yksilöille ja tulevaisuuden työelämän muutoksia. Honkala painottaa ongelmanratkaisun ja luovuuden merkitystä perinteisten ammattien muuttuessa.
0:09Laura
Tämä on Laura Huhtasaaren podcast. Tämän podcastin idea lähtee uteliaisuudesta, halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän enemmän. Tänään me puhutaan tekoälystä. Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan? Ja minulla on tänään keskustelemassa tekoälyn asiantuntija, toimitusjohtaja Juhani Honkala. Tervetuloa.
0:39Juhani
No hei! Tota terve vaan ja hei kiitos, kun tota pääsin mukaan tähän tähän tota podcastiin ja tosiaan niinkun keskustellaan ihan vapaasti. Ja mun nimi tosiaan Juhani ja ja tota oon ollut pitkään pelialalla. Perustin tota ensimmäisen peliyrityksen Etelä-Koreaan 2000-luvun alussa ja siitä sitten tota jatkoin Roviolle teknologiajohtajaksi ja nytten tota teen sitten tekoälyalustaa ja ja sitten tällaista Veltraa, mikä on kriittisen infran suojaamista. Ja tota tosiaan koko elämäni ollut teknologia-alalla ja nythän AI on tota tosi paljon muuttanut kaikkea ja etenkin teknologia-alaa.
1:24Laura
Joo, siis ihan mahtavaa, et sä oot täällä. Ja tota nyt mun ensimmäinen kysymys onkin, että tuhoaako tekoäly ihmiskunnan, että ottaako koneet vallan?
1:35Juhani
Eikö ne oo vähän niinku ottanut jo? Jos sä mietit tota, mikä Ukrainassa niinku tällä hetkellä on tilanne, niin siellähän suurin osa sodankäynnistä on jo koneiden tekemää. Ja ja tota sitä ehkä täällä Suomessa ei ehkä ihan vielä ymmärretä ja nähdä, mutta siellähän robotit jo tekee tätä taistelua: droonit ja myöskin tota maadroonit ja muuta, että ei ei pelkästään tulevaisuudessa, vaan jo niinku tällä hetkellä.
2:06Laura
Joo. Mä kävin katsomassa ton Lapin sota -elokuvan ja mä itse siinä mietin, että että kuinka paljon resursseja vei esimerkiksi haavoittunut sotilas, kun sehän nyt kannetaan pois ja sit tulee lääkinnälliset resurssit ja muuta, ja ja sitten nyttenhän pystytään näkemään, että missä on kaverit ja ja tota missä lämpökamerat ja muuta, että siinä Lapin sodassa oli ihan erilainen, niin mä mä ajattelin siinä justiinsa, että että hakeeko robotit, hakevat haavoittuneet tai tai taisteleeko robotit keskenään siellä, kuinka paljon, ja sitten se, että onko ihminen heikoin lenkki siellä taistelukentällä sit jatkossa?
2:44Juhani
No jos miettii, niin tällä hetkellä niin tuhannen euron drooni pystyy tuhoamaan jonkun panssariajoneuvon ja ja tota kuinka paljon niinkun aikaa ja energiaa menee tämmösen panssariajoneuvon niinku viemiseen niinku taistelukentälle ja siellä aja ajamiseen ja näin poispäin, niin kyllähän tuo muuttaa sodankäyntiä tosi paljon, että hyvin niinkun halvoilla keinoilla pystytään puolustautuun. Ja ja sitten tota tää, että tarvitseeko ihmisen enää olla välissä siinä ohjaamassa drooneja? Tarvitseeko niinku ihmisen olla... Mikä mikä ihmisen rooli on tässä?
3:22Juhani
Että että tota jo nyt nähdään, että kyllähän droonit pystyy itsekin tekemään päätöksiä, mitä tehdä, jos heille annetaan annetaan se kyvykkyys. Että että tota kyllä se valitettavasti näyttää siltä, että että tota ihmisten rooli on sitten enemmän siellä laidoilla kuin tota itse siinä tota taistelussa, mikä sitten tietenkin vaikuttaa tosi paljon siihen, että mikä kynnys niinku lähtee tekeen jotain niinkun tota hyökkäyksiä esimerkiksi on.
3:54Laura
Joo. No elikkä tekoäly päättää sitten, että mitä tuhotaan, ja ja enemmän ruvetaan tekeen niinku päätöksiä myös ilmeisesti, mutta mut kuka sitten voittaa sen sodan? Että voittaako se, jolla on eniten niitä robotteja? Ja tota että et millä tavalla sä nyt näkisit sitten, että katsotaanko me sit vaan ruudulta, että miten ne robotit siellä taistelee maassa, merellä, ilmassa?
4:18Juhani
No jos mietit, niin mikä mikä on ees taistelun tarkoitus, että kuka mikä on niinku voitto? Että onko ees Ukrainassa, kuka kuka siellä niinku on voittamassa tällä hetkellä? Että että jos se niinku lähtee siitä, että mitä sodalla niinkun halutaan saada aikaan. Ja mun mielestä se on hyvin epäselvä tällä hetkellä niinkun näissä konflikteissa: Ukrainassa, myöskin Iranissa, että mitä sillä voitolla, miten määritellään edes voitto. Et se on jo niinku tosi hankalaa.
4:45Juhani
Mut sitten niinku mitä tulee tähän muuten sodankäyntiin, niin kyllähän niinku huomattava määrä tulevaisuuden sodista on automaattisia, automatisoituja ja käydään tota robottien avulla, joten totta kai siinä sitten tää, että että kellä on parempi logistiikka tuottaa näitä robotteja, on on vahvoilla. Ja nythän nähdään kuitenkin se, että Ukrainahan on pystynyt tota innovoimaan todella paljon taistelukentällä ja käytännössä pysäyttämään Venäjän hyökkäykset, koska tota heillä on niinku tarpeen tarpeellinen määrä drooneja ja osaamista tehdä asioita ja tehdä asioita uudella tavalla.
5:25Juhani
Ja tota Ukrainan tota tiimithän ovat myöskin niinkun Naton harjoituksissa voittaneet länsimaisia yksiköitä ihan uusilla tavoilla, että kyllä se muuttaa tosi paljon tota sodankäyntiä.
5:40Laura
Niin, Ukrainassa on tällä hetkellä Euroopan modernein armeija.
5:43Juhani
Kyllä.
5:43Laura
Se se se on ihan faktaa. Ja tota jos tällä hetkellä katsotaan, että mitkä mitkä olisi niin sanotusti Venäjän hallinnassa, niin ehkä 19 %, jos lasketaan Krimi mukaan, Ukrainan alueesta. Ja silloin aiemmin kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, niin sieltäkin semmoinen 20 %, että otetaan siitä sitten hallintaan. Ja tietysti jos halutaan halutaan ottaa joku valtio täysin hallintaan, niin se tietysti voidaan tehdä monella tavalla, mut sit voihan se voi joskus vaatia, että se pitää myös niinku miehittää sitten konkreettisesti, mut sehän voi myös myös poliittisesti ja taloudellisesti, ja siinähän on monia keinoja.
6:18Laura
Mutta mutta voisitko vähän avata avata, että musta tuntuu, että että ihmiset ei oikeasti tiedä, mitä kaikkea Ukrainassa tämä tämä robotiikka ja tämä tekoäly nyt, niin niin voitko vähän avata, että mitä siellä tapahtuu?
6:33Juhani
No kyllähän siellä käytetään drooneja käytännössä joka puolella. Nehän on
6:36Laura
game changer ollut, siis joo.
6:38Juhani
Joo, siis koko koko rintaman laajuisesti. Ja siellähän nää kill zonit tota, mitkä käytännössä niinku on ihan ihan tota droonien valvonnan alaisina ja muuta, että ei siellä niinkun oikeastaan enää perinteisillä tavoilla niinku pystytä etenemään. Ja ja kyllähän niinku huomattava määrä tällä hetkellä yksiköistä on jo automatisoituja siellä. Ja koko ajan tehdään niinkun uutta kehitystyötä ja tuodaan erilaisia robotteja rintamalle. Ja en nyt tiedä, onko se ihan ihan paras kehitys, että että tota johtaako se myöskin siihen, että tätä voidaan käydä ikuisesti, tätä konfliktia.
7:16Juhani
Ja kuka kuka tästä hyötyy? Ja ja tota toivoisin, että löydettäisiin joku rauhanomainen ratkaisu tähän, että ei se, että koneet vaan taistelee siellä ikuisesti, niin mikä mikä järki siinä on, että ihmiset voi käyttää osaamista ja tekoälyä paljon järkevämpiinkin juttuihin kuin sotaan. Ja se on se niinku, mitä mä haluan tehdä elämässä, että ei mua ja meitä ei kiinnosta niinkun sota, me emme tee minkäänlaisia niinkun sotaan tai konflikteihin tota tähtääviä ratkaisuja.
7:50Juhani
Ja sen lisäksi musta mikä ihan älyttömän tärkeätä on, että että tota annetaan yksilölle mahdollisuus tekoälyn kautta olla, mitä tää yksilö haluaa. Että nythän niinkun hirveän paljon ihmiset puhuu siitä, että mikä on tekoäly, viekö se työpaikat. Se nähdään niinku hirveän paljon niinku uhkana silleen, että niinku kaikki vaan viedään, mutta hyvin harva puhuu siitä, että mitä se mahdollistaa. Ja ja mun mielestä siitä pitäisi puhua paljon enemmän, että nythän niinkun Öö tää on isoin murros ehkä ihmiskunnan historiassa sitten varmaan öö tulen ja sähkön keksimisen.
8:31Laura
Niin on.
8:32Juhani
Ja ihmiset ei Ja jotenkin se pelkistyy silti siihen, että se on vaan joku taskulaskin sun taskussa, joka auttaa sua ehkä vähän. Ja ja tota tähän mä niinku keskittyisin sen sijaan, että että tota mitkä ne uhkakuvat on ja sota ja ja droonit ja ja tällaista, että joo, varmasti on niinku paljon tämmösiä aika aika vakaviakin haittavaikutuksia, mutta sitten jos miettii, niin kyllä se tärkein on se, että AI mahdollistaa yksilölle enemmän mitä koskaan ennen.
9:06Juhani
Ja nyt jos sä mietit tota nuoria tällä hetkellä, niin pystyykö ne oikeesti tekemään ilman tekoälyä hienoja juttuja? Sun pitää mennä ehkä johonkin korporaatioon töihin, sun pitää niinkun, tiedät sä, öö tehdä hyvin paljon, että sä pääset asemaan, missä sä voit oikeasti luoda tai vaikuttaa jotain. Tai tehdä sitten yrityksen yritys, mutta siinäkin sun pitää tietää rahoittajat, miten niinku hankkia rahoitusta, tietää oikeat tahot ja näin poispäin, et se on aika aika hankalaa niinkun tyypilliselle niinkun nuorelle lähteä tähän.
9:39Juhani
Mutta nythän tekoäly mahdollistaa sen, että yksi henkilö pystyy tekemään huomattavasti enemmän yksin. Ja musta se on aivan mahtavaa, että ei enää tarvita niitä älyttömiä rahoituksia, älyttömän isoja firmoja, vaan yksilö voi olla paljon tärkeämpi mitä se on ollut koskaan ennen. Ja musta tää on se ehkä, että mihin pitäisi sitten miettiä, että miten me tuetaan tätä kehityssuuntaa, mitä voi koulutuksessa tehdä, mitä voi tehdä ylipäänsä siinä, että niinku ohjataan nuoria, et ne voi luoda, ne voi tehdä helpommin asioita, ne voi tehdä helpommin hyvää, mitä ehkä ei ei aikaisemmin.
10:13Juhani
Ja niinku tohon mä ehkä niinkun öö miettisin, että mitä mekin voidaan tehdä Suomessa paremmin, että ei vaan niinku valmisteta ihmisiä niinku entiseen maailmaan tai niinku maailmaan, mitä ei kohta enää ole, vaan että miten me valmistetaan ihmiset siihen, että jokainen voi olla mitä haluaa, jokainen voi olla luova, jokainen voi niinku tehdä tehdä mitä haluaa elämällään. Ja musta tää on niinku paras aika olla elossa, mut sitten kaikki vaan puhuu sodasta ja kaikki vaan puhuu uhkista ja työpaikat viedään ja muuta, niin se on jotenkin en mä tiedä väärä väärä tapa ehkä katsoa tätä kokonaisuutta.
10:49Laura
Joo. Joo mä Kun mä kuuntelen sua, niin mä mä oon itse miettinyt ihan samoja asioita. Mä aattelin, että: "What a time to be alive!" Et
10:55Juhani
mä oon syntynyt, kun ei ollu
10:57Laura
internettiä, ja nyt mulla on tekoäly, jolle mä voin laittaa esimerkiksi sopimukset. Öö mä mä en tarvii juristia enää. Mä en oikeastaan tarvii lääkäriäkään hirveesti enää tai ainakin paljon vähemmän tarvii. Ööm
11:10Juhani
Näytät hyvin terveeltä.
11:12Laura
Kiitos! On toiminu hyvin.
11:14Juhani
Joo kyllä. Toimii erittäin hyvin tää tekoäly.
11:17Laura
Joo. Joo ja näistä tästähän oli joku tutkimuskin, että kun tekoäly teki diagnoosin, niin siinä oli vähemmän virheitä kuin ihminen tekee. Eli eli näähän kehittyy ihan valtavaa vauhtia. Sitten myös tekoälyhän voi olla meidän terapeutti. Mä ajattelen näinkin, että et että kun mä oon vähän sellainen ihminen, että jos mä meni varaisin ensin ajan jostakin terapeutilta ja ensinnäkin huvittaaks mua just silloin jutella mitään, en välttämättä, ja ja sitten mä keskustelen, mut mä meen myös mukaan vähän sen terapeutin tunnetilaan, et mimmonen päivä sillä on ja muuta ja et mä en pysty täysin keskittymään itseeni.
11:47Laura
Mut mutta kone, kun ei vaadi multa mitään. Mä voin koneelle kertoa asioita, ja se sanottaa ne mulle paremmin kuin se terapeutti sanottais, koska se muistaa paljon paremmin, se pystyy vaihtamaan teorioita ja osaa kaikki kiintymyssuhdeteoriat ja vaikka ei oo opiskellu jotakin tiettyä, että et et mähän kans nään itse asiassa, että tää tekoäly on ihan mahtava juttu. Ja ja ja olen samaa mieltä siitä, että valitettavasti ihminen on vähän sellainen sotaisa luonne, mutta jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.
12:18Laura
Mutta mut meidän täytyy pyrkiä aina estämään, jos vaan mahdollista, niin aina estämään, koska sodat on paljon helpompi alottaa, mutta todella vaikee lopettaa. Joo, mutta millaisia tietoja ja taitoja sä näkisit, että meidän pitäis nyt sitten opettaa näille nuorille koulussa? Mmm
12:35Juhani
no ainakin tää, että kyllä nää perustaidot on aina tärkeitä, eli juuri matematiikka, lukutaito, ihan nää niinku perusteet kaikista asioista, niin ei ei ne vanhene. Että vaikka AI tekee töitä, niin eihän se niinkun tuo sulle ymmärrystä. Sun pitää silti ymmärtää, mitä sä oot tekemässä. Ja tää myöskin liittyy sitten kaikkiin eri aloihin, että jos ihmiset pelkää, että kohta ei tarvita hoitajia tai kohta ei tarvita lääkäreitä tai lakimiehiä, niin kyllähän jonkun pitää ymmärtää, että mitä on tekemässä.
13:09Juhani
Eli kyllä se koulutus siellä pitää olla. Ja mä mä niinku jopa haluaisin nähdä, että että jo peruskoulussa mentäis vähän syvemmälle matematiikkaan ja muuhun, että opetettais oikeesti ne taidot aidosti hyvin, koska silloin kun sä sulla on hyvät perustaidot, niin sä pystyt oppiin niitten päälle todella nopeasti juttuja. Mutta jos se perusta ei oo kunnossa, niin on hyvin vaikee sitten nähdä, tiedät sä, että se voi voi niinku ei se ei sen päälle niinku oo enää helppo oppia sitten.
13:39Juhani
Niin öö mä ehkä keskittäisin kyllä huomiota siihen, että peruskoulutus ja sen laatu öö on hirveän tärkeätä. Ja sitten ehkä yksi niinku mitä me ei opeteta nuorille tällä hetkellä on niinkun ongelmanratkaisu ja luovuus. Et se opetetaan vähän aina sivusivussa: just teet jotain matikkaa tai biologiaa tai taideaineita, niin se on vähän niinku oletettu, että siellä on jotain ongelmanratkaisua ja tämmöstä. Mutta kukaan ei opeta sulle ongelmanratkaisua niinku tietyllä tavalla aineena itsessään.
14:12Juhani
Ja mun mielestä se on ehkä semmonen niinku, mitä mä haluaisin nähdä nuorille opetettavan enemmän, että miten jos sulla on joku juttu, ihan mitä tahansa mitä sun pitää tehdä, niin miten sä lähdet ratkaisemaan sen? Miten sä niinkun pääset yli siitä, että sä et vaan osaa tai sua ei ole koulutettu siihen? Ja toi on ehkä semmonen niinku mikä nytten tekoälyaikana korostuu, että ne ihmiset, joilla on tää ehkä luonnollinenkin taito ratkaista ongelmia ja tota sitä kautta mennä eteenpäin, niin on huomattavasti niinkun tehokkaampia tekoälyn käytössä.
14:47Juhani
Ehkä tommonen jos niinku lisäisi siihen niinku perustaitoihin, tämmönen tosiaan ongelmanratkaisutaito. Ja sit ehkä toinen niinku, mikä nyt ehkä näkyy Euroopan tilanteessa tällä hetkellä ja muuta, niin ehkä tää medialukutaito vois olla kanssa lukutaidon lisäksi tämmönen ihan hyvä juttu, että AI ihan niinku lisää tota sisällön määrää tosi paljon ja feikkiuutisten määrää, ja kukaan ei enää tiedä, että mitä mikään mikä on on edes todellisuutta, niin siinä tää, että medialukutaito on ihan hirveän tärkeätä.
15:23Juhani
Musta sitä ei opeteta niinku ollenkaan tällä hetkellä eikä ole opetettu, mikä oikeastaan on ehkä johtanut sitten näihin Euroopan kriiseihin nytten, että on kymmeniä vuosia niinku annettu ja niinku tietyllä tavalla niinku ihmiset on niinku ei ei ole lukutaitoisia tällä hetkellä, että mitä mitä tapahtuu.
15:42Laura
Joo, ja varmaan se tiedonhankkiminen on myös sitten siinä yks yks, että opetetaan katsoo vähän eri lähteistä ja oleen semmosta kriittisyyttä, että mä näkisin sen, mutta Mutta sä puhuit, että sä oot ollu siellä Etelä-Koreassa, ja mäkin oon käyny Etelä-Koreassa, ja mä
29:32Juhani
oon käyny siellä Japanissa, ja sä kehuit sitä lihaa. Sä voit muutaman sanan mainita lihasta, mutta sitä ennen ennen tota siellähän on kynä ja paperi niillä lapsilla. Kato kun silmä-käsikoordinaatio, sä kirjoitat, se on todella tärkeetä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Siellä opetellaan asioita ulkoa, siellä mennään todella paljon syvälle. Siis että mun mielestä runojakin pitäs opetella hirveitä litaanioita ulkoa, se kehittää sun muistia, ja ja sen jälkeen kun ne kaikki perustaidot on hankittu ja sä oot lukenu valtavan määrän tekstiä ja ja mä mä nyt myönnän, että mä kuuntelen nykyään lähinnä audiokirjoja, mutta mä oon sen verran vanha, että mä oon oikeesti lukenu myös niitä perinteisiä kirjoja, mutta lasten ja nuorten pitää molempia, okei?
16:34
Käy audiokirjatkin välillä, mut pitää lukee, koska sun pitää nähdä sitä tekstiä. Siinä tulee se kielioppi, ja siinä tulee taas sellaista harjaannusta, silmä harjaantuu ja ja eri aivojen osa-alueet, niin niin sen jälkeen kun me ollaan vähän luovuttu näistä perusasioista, niin jos me lähettäs tekeen sillä Aasian mallilla, ja nehän PISA-tuloksissa loistaa, niin niin sittenhän se ongelmanratkaisu on helpompaa opettaa, kun siellä on niin paljon pohjalla sitä sitä tietoa, ja ne on lukenu ja ne on harjotellu ja tehny niin paljon, niin sen päälle on helpompi opettaa sitä ongelmanratkaisua kuin se, että meillä itse asiassa koulussa saatetaan opettaa ongelmanratkaisua, mutta kun ei oo riittävästi jankattu perusasioita, niin siihen se tulee se ongelma, että sitten joo.
17:17
Joo, no tää Aasian koulujärjestelmä on aika tuttu, ja ja olen olen tota käynyt myöskin Koreassa yliopistoa, niin tiedän tiedän vähän, mutta tota siinä ehkä pitäs löytää semmonen välimalli, että Aasiassa ehkä se haaste on se, että kaikki kokeet on monivalintatehtäviä. Siellä ei oikeastaan ole esseetyylisiä vastauksia ollenkaan, eikä siellä kannusteta mitenkään hirveesti nyt ongelmanratkaisuun tai niinku luovuuteen siinä. Ja ja silloin se osaaminen on hyvin paljon sitä, että sä osaat vaan niinku valita niinku neljästä vaihtoehdosta oikean ja näin poispäin, ja ja tota ei ei sekään niinku valmista sua niinku tulevaisuuteen siinä, että osaat sä ratkasta oikeita ongelmia.
18:02
Et ehkä mä Aasiasta niinku ottaisin sen, että jo aikaisemmin opetetaan esimerkiksi syvempää matematiikkaa, opetetaan todella hyvin niitä perustaitoja, et se on se mä oon täysin samaa mieltä sun kanssa siitä. Mut sitten sen Se alakoulu, mutta sekin on vähän turhan vaativa, mutta joo. Nii, ja mut sitten mä kyllä menisin tosi nopeasti siihen, että opetellaan sitä luovuutta, ongelmanratkaisua ja se, että ihmiset niinku omista lähtökohdistaan niinku lähtee tekeen, mikä niitä kiinnostaa.
18:30
Ja ja sehän mun mielestä on ollut niinku Suomen vahvuus, että täällä on siis tosi paljon osaamista ja annetaan ihmisille niinku löytää se oma juttu, mikä kiinnostaa. Aasiassahan näin ei ei ole. Singaporehan on ääriesimerkki siitä, että siellä suunnilleen laitetaan niinku vaan, että okei, sä oot nyt taiteilija, ja ja that's it. Et ei siellä oo hirveän paljon tätä valintaa. Ja sitten Koreassa se aika menee vaan siinä, että sä oot koko ajan koulussa tai instituuteissa niinku yli keskiyöhön ja opettelet vaan mitä pitää, että pääset hyvään yliopistoon ja näin, että ei se nyt niinkun kokonaisuutena ei se sielläkään niinku hirveän hyvin hyvin toimi, mutta öö paljon mun mielestä voidaan tehdä Suomessa asioita paremmin.
19:12
Ja mun mielestä ei ole ehkä ymmärretty sitä, että tekoäly on ihan uusi aikakausi. Ja ei ei niinku tietyllä tavalla ehkä niitä muutoksia niinku pitäisi tehdä aika paljon nopeammin nytten, koska tää maailma muuttuu hyvin hyvin paljon ihan muutamassa vuodessa. Ja ja tota siihen ehkä pitäis valmistaa nytten niinku nuoria nopeammin. Mut se vaatis sitä, että löytyy opettajat ja kaikki, jotka on on sisäistäny tämän, että että tota tässä on aika kiire, sanoisinko.
19:44
Okei, joo. Joo, tota luovuushan vaatii lepoa. Eli eli siis se se mä pidin siitä Aasia... me käytiin tosiaan alakouluissa Japanissa ja Etelä-Koreassa ja käytiin katsomassa, niin mä siellä oli paljon asioita, mitä mä just katsoin, että hei, täällä on perusasiat kunnossa, täällä käyttäydytään, täällä tehdään edelleen kynällä ja paperilla, mä en nähny tietokoneita missään, että et siellä keskitytään oikeesti perusasioiden jankkaamiseen, mutta sit siellä on koulun jälkeen toinen koulu.
20:10
Ja ja mä kans katoin, että tää ei ole kuitenkaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvä asia, koska koska tota siinä on liian isoja paineita ja ja ja se se on haastavaa. Mutta mutta tota just se välimalli, välimalli, että toivottavasti me Suomessa Suomessa päästäis, kun meillähän oli todella hyvä peruskoulu. Suomessa oli todella hyvä peruskoulu, ja ja nyt nyt Viro Viro menee kovasti kovasti meidän ohi kaikissa näissä PISA- PISA-tuloksissa ja muissa, mutta kerro vielä siitä lihasta, kun sä nyt tässä ennen kuin me aloitettiin tää podcast, niin sä sanoit, että sä söit Japanissa todella hyvää lihaa, ja minä tämmöisenä valtavana nautafanina, niin Joo.
20:50
Aa, okei. Ehkä tää niinku liha on vaan yksi esimerkki siitä, että kun asioita tekee hyvin, niin tota niille syntyy ehkä enemmän sitä lisäarvoa arvoa sitten myöskin, että näähän lihat Japanissa wagyu ja Kobe, käytiin perheen kanssa Kobessa syömässä Kobe-lihaa, niin tota nehän on ihan järjettömän niinkun hyvänmakuisia ja ihan struktuuriltaan ihan erilaisia kuin suomalainen liha. Mutta sitä on niinku todella niinku systemaattisesti tehty niinku varmaan en mä tiedä, vuosisatoja varmaan tai jotain niinku kehitetty näitä näitä lihoja.
21:29
Ja siinä mun mielestä näkyy se, että myöskin semmonen niinkun panostaminen siihen, että tekee asioita hyvin, näkyy. Ja musta ehkä siitä vois Suomikin ottaa mallia, että miksi tehdä vaan niinku asioita tietyllä tavalla vaan niinku ajatella metsää niinku raaka-aineena, kun voi niinku tehdä paljon enemmän niinku jalostusta, niinku nostaa sitä jalostusarvoa. Ihan sama niinku maataloudessa ja ja vaikka vaikka nyt lihassa, mikä niinkun voisi olla Suomessakin, että miksi Suomessa ei voisi olla jotain suomalaista wagyu-nautaa, joka on ehkä paremmanmakuista ja voidaan myydä kalliimmalla ja tällaista.
22:06
Että se on aika paljon itsestä kiinni ja siitä niinku luovuudesta kiinni, että mitä vaan niinku mihin keskittyy ja miten niinku nostaa sitä arvoa. Okei. No millaisia yrityksiä sä nyt neuvoisit esimerkiksi nuoria perustamaan, Suomeen? No, ehkä siis sanotaanko, että voi olla oikeastaan mitä aluetta vaan, että mä uskon, että jokainen alue niinku tulee muuttumaan. Ja nyt on todella hyvä aika kaikille nuorille lähteä tekeen yrityksiä. Mutta ehkä se isompi juttu on se, että nää yritykset niinku tulee olemaan hyvin erilaisia, ja myöskin isot yritykset tulee muuttumaan todella paljon.
22:49
Että jos sä mietit, niin ei AI oo mikään taskulaskin, mikä auttaa sitä yksilöä. Se se on se on se on sekin, se auttaa yksilöä, sä voit jutella sen kanssa, mutta niinkun laajemmin ajateltuna AI:na, AI:na enemmänkin niinkuin tiimi, sä voit ajatella sitä. Ja silloin et sä voi niinku tietyllä tavalla tehdä perinteistä tiimiä, jossa on sulla vaikka niinku viisi erilaista roolia, ja sitten nää roolit aina vaatii jonkunlaisen niinku he haluaa hyväksyä siellä asioita, koska sehän niinku hukuttaa nää AI:n tota hyödyt sit mitä saisi niinku nopeudessa ja tehokkuudessa, koska jos sä vaan niinku jää odottaan jonkun henkilön hyväksyntää, niin eihän se niinku auta oikeastaan mitään, että vaikka sä tekisit työn Viis kertaa nopeemmin, kymmenen kertaa nopeemmin, mutta jos se silti vaatii sen miitin ja jonkun hyväksynnän, että pääsee eteenpäin, niin ei se niinku hirveesti nopeuta sitä koko ketjua.
23:45
Niin sen sijaan niinku nää tulevaisuuden yritykset, mutta myöskin vanhat yritykset joutuu luultavasti menemään malliin, missä se sä ajattelet, että sä ohjaat agenttista tiimiä ja sulla on sitten se päätäntävalta siitä, mitä sä teet. Eikä siinä odoteta mikään niinku tietyn roolin hyväksyntää, jolloin tekoäly voi huomattavan paljon nopeemmin tehdä asioita. Ja tämmöstä ehkä mä kannustaisin niinku nuoria tekemään, että ajattelisi ihan niinku yrityksen ihan uudella tavalla, että siellä ei oo niitä perinteisiä rooleja, siellä ei oo sitä middle managementtia, siellä ei oo sellaista niinku perinteistä struktuuria, vaan siellä on enemmän niinku tekoäly ja sä mietit, että mitä sä niinku saat tekoälyn tekeen töitä sun puolesta vaikka niinku 24 tuntia jatkuvasti.
24:34
Ja ja tota ja jos sä mietit, niin mille tahansa alalle sä voit tehdä tällä hetkellä yrityksen, mikä toimii tehokkaammin tekoälyn avulla kuin perinteisesti. Kerro joku esimerkki. No, no öö no koodaushan on tota aika hyväkin esimerkki tässä. Se on ehkä eri ensimmäinen tämmönen niinku alue, mikä on niinku nyt oikeesti muuttumassa hyvin. Mutta esimerkiksi me tällä hetkellä tota Ikonilla, tää meidän tekemä AI-alusta, me pystytään tekemään sovellus asiakkaille ensimmäisen tapaamisen aikana, mihin aikaisemmin on ehkä mennyt puoli vuotta tai vuosi, niin me pyri- pyritään pyritään siihen, että me pystytään näyttämään asiakkaalle ensimmäisen kahden tunnin aikana valmis tuote, jota sitten pystytään lähteen validoimaan ja iteroimaan ja kehittämään kehittämään siitä, mutta kyllä se huomattavasti muuttaa sitä koko mallia, että miten niinku softaa luodaan ja miten yrityksiä luodaan, jos sä pystyt niinku käytännössä ensimmäisessä päivässä jo luomaan jotain, mikä minkä voi lähteä
25:46
viemään markkinoille. Joo, siis tää tuntuu, että tää menee niinku, tää on niinku niin valovuoden nopeampaa kuin aikaisemmin kaikki asiat. Öö No onko sit jotain ammatteja, oisi ammatillinen itsemurha opiskella siihen ammattiin, että tekoäly varmasti vie sen? Onko semmosia ammatteja? En mä öö Jos miettii, niin ammateissa kaikissa on jonkinlainen se ymmärrys siitä, että mitä sun pitää osata, ja en mä usko, että se tekoäly vie sitä pois. Mut se tulee varmasti viemään pois tietyt tavat tehdä sitä työtä, että en kannustaisi ihmisiä vaan opettelemaan ulkoa niinku tiettyä tapaa tai tiettyä prosessia tekemään töitä, vaan oikeesti keskittyy siihen, että saa sen niinku öö tiäksä sen niinku ymmärryksen ja hyvin syvän ymmärryksen siitä, mitä ollaan tekemässä.
26:36
Ja toinen ehkä sitten mikä tulee siinä, niin kannattaa ehkä vähän laaja-alasemminkin niinku yrittää ymmärtää sitä niinku mitä on tekemässä, että siinä on niinku monesti niinku jos sä teet bisnestä esimerkiksi, niin kannattaa vähän ymmärtää markkinoinnista ja brändäyksestä ja tälläsestä, jolloin siitä työnteosta tulee niinku paljon jouhevampaa, kun ei oo niin niinku siiloutuneita nää osaamisalueet. Joo, mutta jos kerta AI tehostaa näin paljon Mm. paljon toimintoja ja toi Elon Musk on sa- sanonut, että että kymmenen vuoden päästä 80 prosenttia ihmis- niinku ihmisistä menettää niinku työnsä, niin onko tämä realistista?
27:18Juhani
En mä oo En mä usko tohon yhtään. Et jos sä mietit, niin eiks noi oo aina sanottu? Varmaan varmaan silloin, kun tota keksittiin tuli, niin sanottiin jo, että suuri osa ihmisistä menettää työnsä, kun ei tartte niinku tehdä tulta tai ei tartte lämmittää ruokaa muulla tavalla. Tai tai ja ja sit tota öö eiks se varmaan sama oli myöskin, kun sähkö keksittiin? Höyrykone. Niin. Niin varmaan niin var- varmaan niinku aika paljon niinku ihmisiä tota menetti joitain töitä ehkä siinä, varmaan niinku putkia tarvittiin vähemmän.
27:51Juhani
Mm. Mut sitten kyllähän niissä myöskin niinku aina tapahtuu niin isoja muutoksia, että tulee ihan uudenlaisia työpaikkoja, syntyy uudenlaisia tarpeita. Mm. Ja siis niinku jotenkin ei pitäis ajatella, että se elämä ja maailma on niinku nollasummapeli siinä, että nyt on vaan nää työt ja että ihmisen niinku merkitys on se, että kuinka paljon se tekee jotain niinku perustyötä, Mm. vaan että nythän niinku ihmiset on vapaita tekemään enemmän sitä, mitä ne haluaa Mm.
28:21Juhani
ja missä niitten oikeet niinku taidot on. Ja mä näen tän, että tekoäly on vähän niinku sähkö, tiiätsä se tulee vaan niinku töpselistä. Me me olemme niinku tietyllä tavalla uuden aikakauden kynnyksellä ja nythän niinku on vähemmän ehkä sitä niinku mikä mikä on mahdotonta. Eli mä haluaisin ehkä sen opettaa omille lapsilleni, että ajatelkaa se, että kaikki on mahdollista. Ja ja tekoäly auttaa ihmisiä siinä. Niin mä uskon, että tuol on niin paljon kaikkee, mitä me ei edes tajuta, mitä niinku ihmiskunta voi tehdä, ihan niinku vaikka avaruushotelleja tai mitä tahansa, että ei kannata niinku jäädä siihen, että nyt meillä on joku joku niinku sosiaalimedia, jossa saa 100 merkkiä aikaan ja tämmöstä, vaan että oikeesti tuol on niin paljon kaikkee, mitä me voidaan tehdä.
29:09Juhani
Ja nyt sen tekoäly varmasti auttaa terveydenhuollossa, varmasti auttaa niinku sairauksien tota hoidossa ja tämmöstä, niin mä uskon, että tää on niinku todella paljon parempi aikakausi, mikä niinku mikään aikaisempi. Ja ja tota kyllä mä uskon, että kaikille riittää töitä ja parempia töitä ja luovempia töitä ja ihmiset voi olla enemmän itseään tietyllä tavalla siinä kokonaisuudessa.
29:37Laura
Tää oli loistava loppupuheenvuoro. Kiitos.
29:40Juhani
Joo, kiitos sulle Laura.
Laura Huhtasaari podcast

Mitä tapahtuu sodankäynnille, työlle ja koulutukselle, kun tekoäly ja robotit ottavat yhä suuremman roolin? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on AI:n kehittäjä, yrittäjä ja toimitusjohtaja Juhani Honkala, joka työskenteli Rovion teknologiajohtajana Angry Birds -ilmiön aik…

Miksi uhriutumisesta on tullut niin näkyvää keskusteluissa – ja mitä tapahtuikaan sankaruudelle, vastuulle ja yhteisille ihanteille? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraana on ministeri Wille Rydman, jonka kanssa keskustellaan tunteiden ja järjen vuorottelusta politiikassa ja l…

Miksi Yhdysvaltojen politiikkaa on niin vaikea ymmärtää eurooppalaisesta näkökulmasta? Kansanedustaja Laura Huhtasaaren vieraina Yhdysvaltain politiikan tutkija ja dosentti Markku Ruotsila sekä SDP:n kansanedustaja ja Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko. He pohtiv…

Miksi Israelin ja Palestiinan konflikti jakaa mielipiteitä niin voimakkaasti – ja mitä sen ympärillä käytävä keskustelu kertoo länsimaisista arvoista, uskonnosta ja politiikasta? Laura Huhtasaaren podcastissa Lähi-idän asiantuntija ja tietokirjailija Pekka Sartola pohtii, miksi I…

Vieraana on dosentti Markku Ruotsila, historiantutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistossa. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja toimii tutkijana sekä vierailevana professorina LCC International Universityssä. Ruotsila on erikoistunut erityisesti Yhdysvaltain…

Miksi perheiden tukeminen on jäänyt suomalaisessa yhteiskunnassa sivummalle – ja kuka kokoaa lapsi- ja perhepolitiikan yhteen? Laura Huhtasaaren podcastin toisessa jaksossa pitkän uran tehnyt psykologian emeritaprofessori, Jyväskylän yliopiston tutkija ja kirjailija Lea Pulkkinen…

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren podcastin idea lähtee uteliaisuudesta. Halusta ymmärtää maailmaa, politiikkaa, erilaisia ilmiöitä ja ennen kaikkea ihmistä aina vähän paremmin. Ensimmäisessä jaksossa Laura keskustelee filosofian tohtori, tietokirjailija ja taideasiantuntija Pauli…
Valikoima
Löydä itsellesi sopiva
Uusia podcasteja lisätään jatkuvasti